Olen tällä hetkellä kiinnostunut ketogeenisestä ruokavaliosta ja lueskellut siitä erilaisia artikkeleita. Kävin myös selailemassa omia vanhoja postauksiani 3,5 vuoden takaa, jolloin nuodatin hyvin pitkälti tämän tyylistä ruokavaliota rasvakahveineen jne… Aloin miettiä, mistä kaikesta sitä vuosien saatossa onkaan tullut innostuttua. Millaisia vaiheita omalla hyvinvointipolullani on ollut?! Ihan puhtaasti omasta mielenkiinnostani halusin kirjoittaa matkaani ylös ja lisäilin myös esimerkkilinkit vanhoihin postauksiini, jotka kuvastavat kutakin aikaa.

< 15-vuotiaana

En ollut kiinnostunut ravinnosta – päinvastoin. Söin helposti paketin keksiä päivässä ja korvasin lounaan karkilla. Liikuin kuitenkin joka päivä. Joukkuevoimistelua, pesäpalloa, lentopalloa, yleisurheilua, koululiikuntaa jne… Jo alle kouluikäisenä harrastin montaa asiaa ja sen lisäksi kävimme perheen kanssa esimerkiksi uimassa viikoittain. Ylä-asteella treenasin useamman kerran päivässäkin. Elämä oli pitkälti koulua ja joukkuevoimistelua, mutta voimistelu oli minulle tosi rakasta.

AIHEESTA LISÄÄ: Voimistelutarinani

2006-2007

Aloitin voimistelun jälkeen modernin tanssin ja otin salikortin. Matkustin kuitenkin usein Helsinkiin mallintöihin, joten treenaaminen oli muistaakseni aika satunnaista, silloin tällöin ohjattuja tunteja ja pari kertaa viikossa tanssia, kun pääsin. Minulle oltiin myös sanottu, että malliksi lihakseni ovat liian isot, joten ajattelin, että parempi olla urheilematta. Aloin kerätä painoa, koska liikuin vähemmän, mutta söin kuten ennen ja juhlinkin aika paljon.

AIHEESTA LISÄÄ: Alkoholinkäyttö ja Hyvinvointi

2008

Olin varautunut koko kevään, että lähden kesäksi Milanoon mallintöihin. Mutta kun lähtö lähestyi ja menin toimistollani polaroid-kuviin, kuulin, että painoa pitääkin pudottaa ensin. Ja nopeasti. En ollut edes tajunnut, että olin kerännyt kiloja ja turvonnut. En tähän asti juurikaan miettinyt vartaloani tai ainakaan rasvaprosenttiani. Mutta tästä alkoi vuosia kestänyt laihdutuskuuri ja jojottelu. Googletin nopeimmat tavat pudottaa painoa ja olin viikon rajulla lentoemäntien dieetillä ja jopa kävelin koulumatkat toiselle paikkakunnalle. Muistan elävästi hetken juoksumatolla, kun se näytti, että olin juossut jo tunnin. Siitä tuli uusi tavoitteeni, juosta aina tunnin. Paino putosi, lähdin Milanoon ja syömiseni oli totaalisen sekaisin. Yhden kevään/kesän aikana, ensin laihduin 10 kiloa ja sitten sain lopuksi kaikki takaisin. Paastosin, ahmin. Kuljetin lukioon omia lounaita eväsbokseissa, kokeilin kaalikeittokuuria, painonvartioiden pisteitä, kaiken maailman laihdutusruokavaliota, joissa tarkoitus oli välttää rasvaa. Tämä oli sitä aikaa, kun kaikki light-tuotteet olivat in. Koukutuin mm. pepsi maxiin. Milanossa kuitenkin löysin parin vuoden jälkeen liikunnan ilon ja liikuin lähes päivittäin salilla, juoksulenkillä tai joogatunnilla.

AIHEESTA LISÄÄ: Dieetit & Aineenvaihdunta

2009

Aloin kiinnostua oikeasti ravinnosta. Kirjoitin terveystiedosta L:n osittain siksi, että kysymyksiä oli ravinnosta ja olin jo intohimoisesti vapaa-ajallani aiheeseen perehtynyt. Tähän aikaan aloin pitää säännöllisesti kunnollista ruokapäiväkirjaa. Edelleen kuitenkin syömiseni oli aika vinoutunutta. Elin mm. reilun kolmen viikon Istanbulin mallireissuni lähestulkoon proteiinipatukoilla ja ateriankorvikesmoothiella. Koin ne helpommaksi tavaksi kuin syödä ulkona tai kokata mallikämppien keittiössä. Söin liian vähän ja punnitsin sekä mittailin itseäni jatkuvasti. Toisaalta tämä olin kunnon tunnesyömisen vuosi. Syksyllä olin Saksassa pidempään mallinhommissa ja muistan, että vaikka urheilinkin paljon, niin toisaalta söin leipomoiden tuoreita leipiä ja muffineita yksinäisyyteen.

AIHEESTA LISÄÄ: ”En halua näyttää tältä”

2010

Mats-Erik Nilssonin Aitoa Ruokaa -kirja ilmestyi ja sen luettuani ruokavalioni muuttui saman tien pysyvästi. Muistan vieläkin, kun söin elämäni ensimmäisen kerran raakasuklaata, se oli Ombar-merkkistä. Tänä vuonna minusta tuli juuri avatun Ruohonjuuren kanta-asiakas ja hankin blenderin. Jätin light-tuotteet kauppaat ja aloin lukea tuoteselosteita. Rupesin panostamaan laatuun ja luomuun, syömään mahdollisimman puhdasta ruokaa. Löysin Olli Postin Viidakkomiesblogin ja vähän myöhemmin Jaakko Halmetojan ravintojutut. Luin superfoodeista ja lääkinnällisistä sienistä, kookosvedestä ja raakaruuasta.

AIHEESTA LISÄÄ: Raakaruokaa

2011

Tähän aikaan olin enemmän kiinnostunut ravinnosta ja laihduttamisesta kuin urheilemisesta. Kävelin tosi paljon, mutta muuten urheilin vähemmän kuin ehkä koskaan. Ihannoin vain hoikkuutta ja mielestäni oli kätevää, että pysyin mallinmitoissa paremmin, kun en treenannut liian kovaa. Hyvää oli se, että en enää ollut sokerikoukussa.

AIHEESTA LISÄÄ: Vartaloihanteista mallin näkökulmasta

2012

Perustin Vilma P. -blogini. Se oli noin 3 kk valokuvablogi, mutta jossain vaiheessa rohkaistuin jakamaan myös intoani hyvinvointiasioista. Tähän aikaan moni ei ollutkaan kuullut siitä, että maito ei ole välttämätöntä, chiansiemenistä voi tehdä vanukasta tai, että d-vitamiinia olisi hyvä ottaa ravintolisänä. Koin nimenomaan, että halusin jakaa tietoa ja inspiraatiota. Toivoin, että joku muukin kyseenalaistaisi vanhat elintapansa ja löytäisi puhtaasta ruokavaliosta elinvoimaa ja hyvinvointia, kuten itse olin tehnyt. Ravinto oli oikeastaan suurin intohimoni ja luin kaikki suomenkieliset kirjat, mitä käsiini sain. Tähän aikaan myös kiinnostuin erityisesti siitä, miten ravinnolla voi vaikuttaa sairauksiin esim. autoimmuunisairauksiin. Luin myös ayurvedasta ensimmäistä kertaa.

AIHEESTA LISÄÄ: Minä ja Hyvinvointi

2013

Itsensä kehittäminen oli kiinnostanut jo pidempään, mutta tänä vuonna paneuduin mm. onnellisuutta käsittelevään kirjallisuuteen. Myöhemmin opin, että positiivinen psykologia on termi, joka kuvasi aiheita. Ruokavaliossa puhalsi siinä mielessä uudet tuulet, että innostuin paleosta yhden ravintoseminaarin jälkeen. En syönyt gluteeniviljoja tai sokeria suunnilleen ollenkaan, mutta lihaa enemmän kuin koskaan. Treenasin myös personal trainerin kanssa silloin tällöin ja aloin treenata kuntosalilla tavoitteellisemmin sekä enemmän CrossFit-henkisesti.

AIHEESTA LISÄÄ: Kirjoja itsensä kehittämisestä

2014

Alkuvuonna liityin juoksuporukka Adidasheimoon ja innostuin juoksemisesta. Tämä on aikaa, kun tein elämäni pisimpiä lenkkejä. Myös jooga alkaa taas kiinnostaa enemmän ja opin muun muassa päälläseisonnan. Loppu vuonna alan treenata Kayla Itsinesin BBG-ohjelman mukaan ja innostun intensiiviestä kehonpainotreenistä.

AIHEESTA LISÄÄ: Lempiliikkeeni päälläseisonta

2015

Muutimme Englantiin ja minulla oli aikaa enemmän kuin ehkä koskaan, koska sosiaalista elämää ei juurikaan ollut. Elämäni oli oikeastaan hyvin pitkälle töitä ja treeniä. Kiinnostuin myös kokkailusta, koska keittiö oli iso, eikä kaupungin ravintoloista tai kahviloista löytynyt terveysruokaa juurikaan. Ammattiurheilijan kanssa saman katon alla asuminen teki hyvää elämänrytmille ja unirytmille. Löysin onlinejoogan ja joogasta tuli säännöllinen osa elämääni. Tein myös yhteistyötä Tomi Kokon kanssa ja sen seurauksena mm. 5am coffee (bulletproof-kahvi), vähähiilihydraattinen ruokavalio ja intervalli-juoksutreenit tulivat osaksi arkea.

AIHEESTA LISÄÄ: Viikon hyvänolon poiminnat

2016

Eettisyys ja ekologisuus alkoivat kiinnostaa enemmän. Ryhdyin testaamaan vegaaniruokavaliota ja sen seurauksena en enää ole lihaa syönyt, vaikka täysin vegaanina olin vain hetken.

AIHEESTA LISÄÄ: Healty Snacks and Plant Based Proteins

2017

Suhteeni joogaan syveni entisestään ja tässä vaiheessa jo muu treenaaminen oli varsin vähäistä siihen nähden. Jälkimmäinen puolisko vuodesta oli hyvin stressaava ja haastava. Monta muuttoa, paljon matkustamista ja kaikkea epätietoisuutta. En voinut parhaalla mahdollisella tavalla. Olin esimerkiksi yhtäkkiä usein flunssassa, vaikka en ollut sairastanut aikaisempina vuosina oikeastaan ollenkaan. Kävin ayurveda konsultaatiossa ja sen tuomien oppien avulla sain joksikin aikaa parannettua oloa.

AIHEESTA LISÄÄ: 8 x Aamurituaalini päivän parantamiseksi

2018

Uuvuin keväällä, mistä oli ollut merkkejä jo aiemmin. Olin tehnyt liikaa töitä, muuttanut maiden välillä ja matkustanut aivan liikaa viimeisten parin vuoden aikana. Tämän vuoden opetus oli oppia tunnistamaan rajani ja oppia priorisoimaan asioita. Olin tähän asti kuvitellut, että koska teen työkseni asioita, joita rakastan, en tarvitse lomaa tai vapaapäiviä. Nyt tiedän paremmin. Koko vuosi meni vähän sumussa, vaikka paljon huippuhetkiäkin mahtui mukaan. Ravintoasiat eivät kiinnostaneet ja hyvinvointiteema ylipäätään jäi blogissa etäämmälle.

AIHEESTA LISÄÄ: Uupumisesta & Levosta

2019

Aloitin joogaopettajakoulutuksen, josta valmistun elokuussa. Astanga, pranayama, katonah… Alkuvuoteen on mahtunut paljon asioita, joista olen innostunut (ainakin hetkeksi :D). Tuntuu myös, että olen oppinut tuntemaan itseäni taas paremmin. Näin elintavat ja ajatukset elää. Ensin intoilin ravinnosta, sitten kovasta treenistä ja huippukunnosta, sen jälkeen lempeydestä ja joogasta. Elämä on jatkuvaa oppimista ja tutkimusmatkailua. 🙂

AIHEESTA LISÄÄ: Erityisherkkä vai herkkä?