Makeanhimo, sokeri & terveelliset herkut
Aion nyt kirjoittaa pitkän postauksen hyvin toivotusta aiheesta nimeltä makeanhimo. Huomaan kirjoittavani itselleni aina ajankohtaisista aiheista ja tämä on jäänyt blogissani vähemmälle huomiolle, koska makeanhimo ei enää ole ollut ”ongelmani” aikoihin. En olisi ikinä uskonut, että voin sanoa näin, koska kaikista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, on sokeri ollut aina hankalin pala itselleni. Toisaalta uskon, että sokerittomien reseptien jakaminen voi olla jopa toimivampaa, kuin itse aiheesta kirjoittaminen, koska sokerikoukussa harvoin on kyse siitä, että ihminen ei tietäisi sokerin olevan haitallista.
Sokeri on haitallista niin mielelle kuin keholle, mutta silti suurin osa syö sokeria yli suositusten… Suhtaudun sokeriin kuin tupakkaan, alkoholiin tai kahviin. Silloin tällöin pienenä määränä se on ok, mutta sokeri addiktoi. Sanotaan, että sokeri on kuin huume ja mielestäni tämä on totta. Kirjoitin sokeririippuvuudesta ja siitä, miltä se tuntuu pari vuotta sitten postauksen Sokerikoukussa. Tuossa postauksessa kävin läpi oivallustani siitä, että sokerikoukku oli minulla syvemmässä kuin luulin…
”Olen sanonut olevani entinen sokerihiiri, joka söi keksipaketin kerralla ja karkkipussin lounaaksi. Elin sokerilla. No millä nyt elän.. fruktoosilla eli hedelmäsokerilla. Syön ihan liikaa hedelmiä, kuivattuja hedelmiä, makeita smoothieita, tummaa suklaata, raakasuklaata ja ”terveellisiä” välipalapatukoita.
Voisin syödä hedelmiä loputtomasti. Jos kaapissani on taateleita tai mulpereita, ne eivät kestä todellakaan kauaa. Tummaa suklaata on saatava aina aterian jälkeen.. Jos eteeni laittaa kakkua, harvoin pystyn kieltäytymään ja jos syön vähän jotain makeaa herkkua, se lähtee helposti käsistä. Luulin päässeeni sokerista irti, mutta itse asiassa tajusin, että olen naamioinut sokerikoukkuni ”terveellisiin” sokereihin. En käytä valkoista sokeria, en juo sokerimehuja, limsoja, en syö maustettuja jugurtteja tai muromysliä… Mutta, olen näihin ”terveellisiin” sokereihin koukussa.”
On tietysti sata kertaa parempi syödä kuivattuja hedelmiä, tummaa suklaata ja raakakakkua, kuin irtokarkkia ja ehkä siihen voisikin aluksi mielummin pyrkiä. Lisäaineiden sijaan saisi vitamiineja ja kivennäisaineita. Mutta jokainen sokerikoukussa ollut ymmärtää, että ei ole kivaa olla riippuvainen jostain. Jos sokeria ei saa, tulee kiukku ja sitä syö vaikka mitä makeaa tyydyttääkseen himon. Sokeri saa myös verensokerin heilahtelemaan. Kirjoitin viime syksynä postauksen Hedelmäsokerivieroitus ja tuon syksyn jälkeen koen olleeni lopullisesti vapaa sokerista. Syön edelleen hedelmiä joka päivä, välillä enemmän, välillä vähemmän, mutta muutos on siinä, että syön enemmän ”oikeaa ruokaa” ja vähemmän makeita välipaloja. Säästän hedelmät, mulperit ja taatelit herkutteluun, en siihen että korvailen patukoilla lounaita tms..
Toki sokeri kohtuudella kuuluu elämään, mutta runsaasti syötynä sillä on useita haittavaikutuksia. Jos sokeria on pakko saada päivittäin, ehkä monestikin, on hyvä suhtautua siihen kuin muihinkin addiktioihin. Myöntää se ja miettiä, haluaako tehdä itselleen ison palveluksen loppuelämäkseen ja päästä irti tästä aineesta.
Vaikka liikakiloja ei olisikaan, kannattaa muistaa, että jatkuva makean mässääminen aiheuttaa reikiä hampaisiin, puutteita ravintoaineiden saannissa ja nykytiedon mukaan se edistää myös monia sairauksia sekä kehon (erityisesti ihon) vanhentumista. Ihon kuulaudessa itse olen muuten huomannut suuren eron! Tiedän monta hoikkaa ihmistä, jotka syövät päivittäin kakkuja ja suklaata. Pysyäkseen hoikkana ja syödäkseen herkkuja päivittäin täytyy kuitenkin kokonaisenergian saanti pysyä aika alhaisena, joten uskon, että herkuilla komepensoidaan normaalia terveellistä ruokaa. Mielestäni juuri riittävä ravintoaineiden saanti on se ongelma, jos syö paljon tyhjää energiaa. Ruokavaliosta tulee huomattavasti ravintoköyhempi, mikäli välipala on porkkanan sijaan pari keksiä, aamupala munakkaan sijaan muromysliä ja sokeria sisältävää jugurttia, jälkiruoka omenan sijaan pari palaa suklaata ja päivällinen kahvilan kakkupala.
Ravintoaineiden saannin lisäksi minulla on toinen syy, miksi halusin aikoinaan lopettaa sokerin syönnin. Sokeri vaikuttaa mieleen: sokerin liikasaanti aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, väsymystä ja ärtyneisyyttä... Sokeri voi hetkeksi nostaa mielialaa, mutta sen jälkeen viedä sen pohjalle. Oloni on 100% energisempi, kun syön terveellisesti.
Mutta, miten sokerikoukusta sitten päästään irti???
Sain Q&A postauksen yhteydessä myös tämän kysymyksen, jonka ajattelin liittää tähän postaukseen:
”Olen toivoton sokeriaddikti ja yrittänyt vähentää monia kertoja. Onnistun aina olemaan vähän aikaa lakossa, sitten sallin itselleni esim. yhden herkkupäivän viikossa. Ja sitten jossain vaiheessa vaan huomaan, että oon TAAS syönyt herkkuja kuukauden ajan joka päivä!
Joten. Nyt on menossa yritys n:o 1 000 ja oon ollut nyt kohta 2 viikkoa ihan sokeritta. Tunnen kuitenkin itseni ja tiedän, että en missään totaalilakossa pysty tai haluakaan olla pitkiä aikoja. Joten miten sun mielestä kannattaa aloittaa sitten tästä totaalilakosta luopuminen? Ja kuinka kauan kannattaa ensin kieltäytyä sokerista kokonaan, ettei vaan kävisi samalla tavalla kuin noilla mun 999 muulla yrityksellä? ”
Minulle oli tasan yksi keino, jolla pääsin oikeasti irti makeanhimosta ja keinotekoisesta tarpeesta syödä herkkuja. Vaikka ääripäät eivät ehkä ole hyvästä ja kieltäminen on huono juttu, on makeanhimo itselläni poikkeus: uskon, että lähes ainut onnistunut tapa on totaalinen herkuista kieltäytyminen n.2-4 viikoksi. Aluksi voi olla vaikeaa, mutta melkein takaan, että kuukauden jälkeen karkki maistuu lähes pahalta, kaupan kääretorttu teolliselta ei-ruualta ja kakku yli-imelältä hötöltä. Kannattaa lukea myös tuoteselosteet ja välttää piilosokeria!
Minä olin aikoinani noin kuukauden syömättä herkkuja ja pääsin eroon pakko saada makeaa-fiiliksestä. Yhä jos joulun tai lomareissun jälkeen meinaa herkuttelu jäädä päälle, kytken itsekurin päälle ja kieltäydyn pullasta, jätän cappucinon mukana tulleen konvehdin lautaselle ja brunssilla jälkiruokapöydän rauhaan. Nykyään riittää noin viikko ja sen jälkeen ei herkkuja tarvitse edes miettiä. Syön kun tarjotaan tai huvittaa -en silloin, kun himo on niin suuri, etten pysty muuta ajatella.
Mutta kuten missä tahansa elämäntapamuutoksessa, kyse on siitä, että oppii tekemään muutoksia, jotka pystyy pitämään läpi elämän. Tästä päästäänkin lukijan kysymykseen. Totaalikieltäytyminen on vain alkua. Sokerikoukkuun on hyvin helppo palata, koska jos antaa sokerille pikkusormen se vie helposti koko käden. Itse välttelen aina valkoista sokeria. Toki syön sitä juhlissa tai lomareissuilla, mutta kotiin en ole KOSKAAN ostanut valkoista sokeria. Käytän leivonnassa Puhdistamon palmusokeria, hunajaa, vaahterasiirappia, taateleita tai/ja banaania. Kannattaa siis muuttaa koko ruokavaliota mahdollisimman puhtaaseen, jolloin makuaisti muuttuu, niin että hedelmäkin tuntuu jo hyvin makealta. Vähempi alkaa riittämään.
Kun syö makuunin jumbopussin sijaan leffassa esimerkiksi medjool-taateleita ja popcornia (tai tikkarin), ei tule huonoa oloa, eikä sitä myötä huonoa omaatuntoa. Joskus morkkis voi sysätä syömään lisää ”kun nyt olen jo herkutellut, niin sama se on herkutella vielä lisää”. Terveellisessä herkuttelussa on helpompi pitää kohtuus, koska raakakakkupala tyydyttää ja ravitsee paremmin kuin vehnähöttökakku. Itse nautin terveellisistä herkuista paljon kokonaisvaltaisemmin, kuin vaikka irtokarkeista. Silti välillä syön irtokarkkiakin, mutta se toimii lähinnä muistutuksena, että eipäs ollutkaan sen arvoista.
Tärkeää on siis löytää hyviä keinoja korvata valkoista sokeria, jotta nautiskelusta ei tarvitse luopua. Totaalikieltäytymisenkin jälkeen pyrkiä tekemään sokerittomuudesta elämäntapa. Ajatuksissa siis on tapahduttava muutos, jotta sokeriaddiktiosta pääsee kokonaan. Itse syön parin viikon välein jälkiruuan ravintolassa, maistan muutamia karkkeja poikaystävän pussista tai ostan Holland& Barretista lakritsia… olen joustava sokerittomuuden kanssa. Mutta syön ensisijaisesti sokerittomia herkkuja, myös herkkupäivinä. 🙂
Huomio: keinotekoiset makeuttajat ovat mielestäni monesti vielä huonompia kuin sokeri, joten korvaan sokerin aspartaamin ja muiden keinotekoisten makeuttajien sijaan mm.hunajalla tai taateleilla.
Kannattaa arjessa myös huomioida seuraavat tekijät, jotka vaikuttavat huomattavasti makeanhimoon:
♥ Syö riittävästi ja säännöllisesti kunnon ruokaa.
♥ Juo tarpeeksi vettä!
♥ Pyri nukkumaan tarpeeksi, väsyneenä makeanhimoa ei jaksa vastustaa.
♥ Liikunta auttaa makeanhimoon.
♥ Älä palkitse itseäsi herkuilla, keksi muita keinoja itsesi hemmotteluun. Sokeri tekee itsellesi vain hallaa ja se on siksi huono palkinto.
♥ Ääripäät eivät ole hyvästä ja kieltäminen on huono juttu, joten pitkällä tähtäimellä, ei kannata itseltään kieltää herkuttelua esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa. Voi kuitenkin miettiä etukäteen, koska herkuttelee, eikä niin että kaupassa antaa heräteostoksille tilaa.
♥ Älä pidä kotona sokeriherkkuja.
♥ Mutta pidä kotona aina jotain hyvää ruokaa, jolla voit tyydyttää tarpeesi nauttia ruuasta. 🙂
♥ Jos makeanhimo iskee, keitä teetä, lakkaa kyntesi, siivoa, soita ystävälle.. keksi hetkeksi muuta puuhaa, jolloin usein makeanhimo menee ohi itsestään. Herkkuhimo voi olla myös jonkun ravintoaineen puutosta. Kunnon ruuan syöminen ja nesteytyksestä huolenpito voi auttaa tähänkin.
♥ Opettele irti tavoista, joihin sinulla kuuluu herkut. Esim. itse en koskaan kahvilassa tarvi muuta kuin kahvin tai teen, joillakin on tapana aina ottaa kylkeen jotain pikkusyötävää, vaikka ei tekisi edes niin kovasti mitään mieli. Sama leffassa, telkkaria katsoessa tai matkustaessa. Voit hyvin nauttia rentouttavasta hetkestä vain vesipullon kera!
On hyvä tehdä itselle selväksi, ettei sokerista luopuminen ole loppujen lopuksi luopumista juuri mistään. Ainakaan verrattuna siihen, mitä saa tilalle. Kun herkuttelee harvemmin, siitä nauttii enemmän -se tuntuu joltain ja sitä arvostaa. Hetken kärsimys voi olla koko loppuelämän helpotus. Jos löytää itsekuria pääsemään sokerikoukusta eroon, saa myös onnistumisen tunteen, joka voi saada hyvän kierteen aikaan muillakin elämän osa-alueilla. Se tuo tunteen elämänhallinnasta. Uskon, että jokainen pystyy siihen, jos motivaatio ja päätös ovat tarpeeksi lujia. 🙂
Tässä omia suosikkejani parempaan herkutteluun:
Erilaiset avokado-raakasuklaamousset ovat nopeita suosikkejani, joita teen melko usein. Näihin voi helposti lisätä myös proteiinia lisäämällä suklaa-riisiproteiinia.
Medjool-taatelit, joiden kiven tilalle on laitettu manteli- tai cashewvoita. Ihan täydellinen kombo. Vielä jos näitä dippaa sulatettuun raakasuklaaseen, on tämä yhdistelmä joka lyö kaikki karkit 100-0 . Ehdoton lempiherkkuni tällä hetkellä. 😉
Marjat ja hedelmät kaikissa muodoissaan, ovat loistava jäliruoka.
Erilaiset proteiini- ja banaanipannukakut ovat yksi suosikkini, jos tekee mieli jotain hyvää. Yleensä ainekset löytyvät aina kaapista ja ne on helppo tehdä.
Itse tehdyt leivonnaiset, joissa on käytetty sokerin sijaan parempia makeuttajia. Esimerkiksi herkullinen gluteeniton banaanileipä.
Raakaherkut. Kuten omenainen raakajälkiruoka lasissa.
Raakasuklaa yksinkertaisuudessaan, on yksi suosikkini ja korvannut tavallisen suklaan elämässäni lähes kokonaan.
Viinilasi ja juustot ovat harvinaisempia, mutta sitäkin parempia herkkujani, jotka myös lyövät mielestäni sokeriherkut mennen tullen. 😉
Raakakakut ovat hyviä tarjottavia vieraillekin. Itse teen synttärikakut aina raakakakkuina.
Monesti viikonloppuisin herkuttelen ruualla, makeiden herkkujen sijasta. Käydään poikaystävän kanssa ravintolassa tai teen jotain vähän arjesta poikkeavaa ruokaa. 🙂
Jos joku jaksoi lukea tämän megapostauksen loppuun, löytyy VIELÄ lisää aiheesta näistä postauksistani:
Niin ja haluan vielä korostaa: se, että lopettaa sokerin syönnin joksikin aikaa ja taistelee itsensä irti sokerikoukusta, ei tarkoita, että sokeriherkut ovat ikuisesti pannassa. Niistä voi kyllä oppia nauttimaan ilman, että menee överiksi tai tulee huonoa omaatuntoa. Se on tasapainoa. 🙂
SUMMARY: There are better options than sugar. 😉
18 Comments
Mä oon todella pahassa sokerikoukussa… Olin (tuhannennen) kerran sokerilakossa n 1.5kk. Ystäväni synttäreillä oli tarjolla herkkuja laidasta laitaan, enkä voinut vastustaa… Ajattelin että olin niin hyvin ollut puolitoista kuukautta, että ihan hyvin voisin herkutella. Siitä se taas lähti. En tarvinnut kun pari palaa suklaata ja kakkupalan niin senjälkeen ei ole ollut päivääkään kun olisin voinut elää ilman sokeria. Olen huomannut että pienikin määrä sokeria laukaisee minulla ”addiktioni”. Itsekurini ei vain ole niin vahva (ainakaan vielä) että voisin elää ilman minkäänlaisia herkkuja… Turhauttavaa
Tsemppiä Iida, kyllä se siitä vielä. Usko vain itseesi ja mitä jos kokeilisit taltuttaa sokerikoukun tiukasti heti yhden herkuttelun jälkeen syömällä paljon jotain herkullista suolaista ruokaa makean sijaan?! 🙂 Se seuraava päivä hekuttelun jälkeen on vaikein, joten jos ajattelet vain että kyllä yhden päivän kestät ilman ja hemmottelet itseäsi jollain kivalla tekemisellä vaikka. 🙂 1,5 kk vaatii jo aika paljon itsekuria, joten en usko, että se itsekurin puutoksesta on kiinni. 🙂 Tsemppiä <3
Tosi mielenkiintoinen ja hyvä postaus jälleen kerran! 🙂 Olen itsekin päässyt sokerista aikalailla eroon, osittain myös sun vinkkien avulla. Nykyään syön sokeria silloin tällöin juuri esim juhlissa, mutta onneksi addiktio on kadonnut, eikä ”vaihde” jää enää päälle. Tähän auttoi juurikin n. kuukauden totaalikieltäytyminen, ja se on ollut kyllä tämän arvoista. 🙂
Kiitos Laura! Ihana lukea tällainen kommentti, varmasti kannustaa muitakin! 🙂
Kiitos tästä postauksesta – tälle oli just tarvetta kun kamppailen sokerikoukun kanssa ja yritän kokoaika keksiä jotain herkkuja sokerimössöjen tilalle 😀
Kiitos Veera, ja tsemppiä! 🙂 <3
Kiitos Vilma todella hyvästä postauksesta! 🙂
Taatelit mantelivoitäytteellä on ihan uskomattoman suussasulavia ja kahvin kanssa ei muuta herkkua enää tarvitse (ennen kaipasi yleensä suklaapalaa tms.), tämäkin vinkki tuli opittua blogistasi.
Kiitos myös vegaaniresepteistäsi, olen ollut kasvissyöjä viimeiset 13 vuotta, mutta tästä blogista on saanut ihan uudenlaisia ideoita, varsinkin kun yrittää koko ajan vähentää soijan käyttöä. Aurinkoista alkukevättä! 🙂
Kiitos kun kommentoit! 🙂 Onpa kiva kuulla, että olet löytänyt täältä inspistä. 🙂 Aurinkoista kevättä sullekin!
Itse pääsin irti sokerikoukusta Sarah Wilsonin Irti sokerista-kirjan avulla, suosittelen lukemaan! Tosin yli vuoden sokerittomuuden jälkeen joulun aikoihin tuli nautittua liikaa sokeria, jonka takia huomaan olevani taas koukussa. On hullua, kuinka paljon sokeri vaikuttaa muun muassa ihoon, henkiseen tasapainoon ja jaksamiseen. Postauksesi kolahti juuri oikeaan hetkeen, kiitos!
Hei, mun pitikin suositella tuota kirjaa postauksessa, mutta unohdin! Hyvä kun kommentoit, koska kirja tosiaan on silmiä avaava. 🙂 Kiitos muutenkin kun kommentoit, itse olen huomannut juuri nuo samat asiat mihin sokeri vaikuttaa eniten. Kaikkea hyvää sun kevääseen Iisa! 🙂
Itsekin ollut aikoinaan aikamoinen sokerihiiri. Mutta kun vähensin huomattavasti karkkien yms. makean syömistä niin nykyään en vaan pysty syömään mitään makeaa (esim. valmiiksi maustettuja jogurtteja) kun hampaita vihloo ja tulee fyysisesti huono olo sokerista (mm. vatsakipu).
Tosi hyvä teksti! Ja hyvä että painoitit terveellisempiä sokereita, hedelmiä ja marjoja kun voi rauhallisin mielin Mnauttia eikä niitä pidä sekoittaa valkoiseen sokeriin, joka on ns. tyhjää energiaa. Itse pääsin loputtomasta herkuttelusta eroon, kun aloin syödä enemmän hedelmiä ja oloni on parempi kuin koskaan. Sellainen ajatus tuli mieleen, että ehkä emme koe turhaan makeanhimoa, vaan meidän on tarkoituskin syödä sokeria (esim fruktoosia eli hedelmiä, ei sitä teollista valkoista sokeria) ja siksi himoitsemme sitä. Sokerilla (ja muutenkin hiilihydraateilla) on nykyään huono maine, ehkä jopa aivan syyttä.
Siinä jotain pohdintoja vain aiheesta, pakko muuten sanoa, että sun blogi vaan paranee koko ajan, tykkään!
Ihan nappipostaus! Kiitos, että jaoit nämä vinkit, tuli todella tarpeeseen! 🙂
Tosi hyvä postaus! Itse olen entinen _todella paha_ sokeriaddikti ja kokeilin kaikkea päästäkseni siitä eroon. Lopulta ystäväni suositteli minulle Taltuta makeanhimo ohjelmaa. Osallistuin ja voi kuulostaa liioittelulta, mutta se muutti elämäni. En ole enää sokerikoukussa ja samalla saavutin muutakin. Tärkeimpänä tasapainoisen suhteen herkutteluun ja ruokaan. En nyt muista ohjelman nettisivua mutta sen löytää varmasti googlaamalla. Ihan parasta oli, että kurssin vetäjä (Leeni Viio) on itsekin ollut pahassa sokerikoukussa ja tuntuu tietävän siitä kaiken. Suosittelen ihan kaikille jos ei omat keinot tai nämä sun hyvät vinkit toimi!
Moi! Ihana kirjoitus ja paljon hyviä ajatuksia. Tää on mulla ollut aika pitkään työn alla, mutta pikku hiljaa alkaa löytyä jotain tasapainoa sokerin kanssa.
Tajusin aika vasta tärkeän jutun sokerikoukusta eroon pääsemiseksi: olen huomannut aloitettuani kasvissyönnin pari vuotta sitten, että liikkuva ja aktiivinen ihminen tarvitsee kasvisruokaa PALJON pysyäkseen energisenä ja kylläisenä. Aiemmin sokerihimo alkoi vaivata alkuillasta ja lounaan jälkeen, vaikka söin aina kunnon aterian, mutta vasta kun tajusin alkaa syömään näitä terveellisiä ruokia oikeasti niin paljon kuin jaksan, sokerihimot hävisivät. Sokerikoukku olikin siis ensisijaisesti kalorivajetta ja tavallaan kehon ”hätähuuto”. Tulee aika lähelle tuota esiin nostamaasi pointtia, että oikean ruuan syöminen on hyvä tapa päästä sokerista eroon 🙂
”Opettele irti tavoista, joihin sinulla kuuluu herkut. Esim. itse en koskaan kahvilassa tarvi muuta kuin kahvin tai teen, joillakin on tapana aina ottaa kylkeen jotain pikkusyötävää, vaikka ei tekisi edes niin kovasti mitään mieli. Sama leffassa, telkkaria katsoessa tai matkustaessa. Voit hyvin nauttia rentouttavasta hetkestä vain vesipullon kera!”
Tämä iski halolla päähän. Olen yrittänyt vierottautua sokerikoukusta ja aika hyvin siinä onnistunutkin, mutta vakiintuneita tapoja on niin hankala muuttaa! Olen tottunut lapsesta saakka siihen, että kun matkustetaan johonkin käydään hakemassa kaupasta karkkipussi matkaevääksi. Ajan paljon yksin autolla, joten karkkia kuluu ajaessa… Pitäisi kehitellä jotain muuta, nimittäin syöminen pitää myös hereillä jos meinaa väsyttää. Veden juominen ei ole kauhean hyvä juttu, kun yritän välttää turhia taukoja… 😀 Seuraavan kerran täytyy kokeilla vaikkapa pähkinöitä. Teen kanssa olen opetellut syömään riisikakkuja, kun kaipaan jtn naposteltavaa, ja meinaan kokeilla banaanileipää seuraavaksi!
Mutta hetki kerrallaan: kun ensimmäiset matkat ja kahvittelut menee ilman sokeriherkkuja, niin toivon mukaan seuraavat kerrat ovat helpompia. Ja täytyy olla tässä(kin) asiassa itselle armollinen: jos on viimeiset 25 vuotta syönyt karkkia matkustaessa, niin ei voi vaatia itseltään että heti kaikki matkat menee ilman karkkia. Jos alottaisi siitä, että kun makeanhimo iskee, ostan vain pienen suklaapatukan karkkipussin sijaan tai esimerkiksi pastilleja.