HEDELMÄSOKERI vieroitus
Viime vuosina moni tutkimustulos on osoittanut, että fruktoosi eli hedelmäsokeri on epäterveellistä –jopa selvästi haitallisempaa kuin tavallinen sokeri tai glukoosi. Helsingin Sanomien artikkelissa luetellaan fruktoosin haittoja seuraavasti: ”Tutkimusten mukaan hedelmäsokerin syöminen voi altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille, maksan rasvoittumiselle ja kakkostyypin diabetekselle. Se voi myös pienentää hyvän kolesterolin määrää veressä. Sen on todettu myös hidastavan oppimista ja heikentävän muistia. Lisäksi fruktoosi voi lihottaa enemmän kuin muut sokerit, koska siitä ei tule kylläisyyden tunnetta niin kuin tavallisesta sokerista tai glukoosista.”
Itse perehdyin vuosia sitten paleo-ruokavalioon ja sen taustalla oleviin tutkimuksiin. Sen mukaan hedelmiä ei kannattaisi syödä päivässä kuin pieni määrä, jos sitäkään. Muistan ajan kun rajoitin rajusti hedelmien syöntiä ja en syönyt esimerkiksi banaania tai viinirypäleitä ollenkaan, koska niissä on huomattavasti enemmän sokereita kuin vaikka omenassa tai greipissä. Nyt en todellakaan suhtaudu asiaan mustavalkoisesti.
En esimerkiksi koskaan juo kaupan hedelmämehuja, limuja tms., joka saattaa olla makeutettu fruktoosilla, mutta hedelmät sisältävät fruktoosia ja syön niitä silti –runsaasti. Hedelmät toki sisältävät muutakin sokeria kuin fruktoosia ja kuitujen ansioista sokerit myös imeytyvät hitaasti. Hedelmät kuuluvat ruokavaliooni, koska niissä on vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja ja ennen kaikkea siksi, että ne ovat suurta herkkuani.
No olen kyllä yrittänyt jo pitkään pitää hedelmien määrän maksimissaan kolmessa per päivä, mutta viimeisen vuoden aikana en ole laskenut. Olen ajatellut, että syön muuten niin terveellisesti ja sokerittomasti, että voin syödä näitä vapaasti. Ja kyllä, minuun uppoaisi hedelmiä vaikka kuinka. Aamulla puuroon, päivällä salaattiin, illalla smoothien, välipalaksi sellaisenaan, kuivattuna tai raakaherkkuina. Olen kyllä tiennyt, että jos jossain voisin ruokavaliossa petrata niin tässä. Ja nyt ”sokerittoman syyskuun” ja tämän pienen pt-valmennus yhteistyön seurauksena olen ottanut haasteeksi vähentää hedelmien syöntiä syyskuun ajaksi.
Reilut pari viikkoa olen korvannut hedelmien syöntiä muilla asioilla: aamupalaksi munakasta, smoothie lähinnä kasviksista jne.. Huomaan olossa valtavaa eroa jo nyt! En tiedä kuinka iso osa olossa on juuri hedelmän syönnin vähentämisen ansioita, mutta se on suurin muutos, jonka olen tehnyt. Kuten jo alkuviikon treenipostauksessa viittasin, tuntuu, että rasvaa olisi vähän palanut ja kaikki pöhöttyneisyys tai turvotus on hävinnyt. Lisäksi iho tuntuu todella hyvältä.
En aio lopettaa hedelmien syöntiä ja en nytkään ole täysin pystynyt/halunnut olla ilman. Päivässä olen syönyt yhden kiivin, omenan, passionhedelmän tai puolikkaan banaanin ja kerran viikossa enemmänkin. Eilen muun muassa juhlimme ja tein marjaisan raakakakun ja gluteenittoman banaanileivän ja söin niitä erittäin hyvällä omalla tunnolla. Ero entiseen on silti selkeä.
Aion kuitenkin vielä syyskuunkin jälkeen syödä hedelmiä arkena kohtuudella ja jatkaa sokerin korvaamista hyvillä rasvoilla. Oikeastaan en tee tässä syyskuun skarppauksessani mitään sellaisia radikaalia muutosta, joista en tekisi myös elämäntapaa. Kaikkeen tottuu ja nyt vasta hedelmät herkulta tuntuvatkin, kun niitä syö vähemmän. 🙂
Kuvien vihersmoothiebowl on tehty tällä ohjeella. Vietättääkö joku teistä sokerinta syyskuuta? 🙂
16 Comments
Hei
mutta tuossa Hesarin jutun lopussa sanottiin: Myös hedelmät sisältävät fruktoosia, mutta suurin osa hedelmien sokereista on yleensä muita sokereita, lähinnä sakkaroosia. Hedelmäsokerin nimi on siis hyvin harhaanjohtava.
Tiedätkö mitä nuo suhteet hedelmissä ovat?
– Mari
Hei Mari, hyvä huomio. En tarkalleen tiedä/riippuu varmasti hedelmästä, mutta tiedän että hedelmiä saa syödä todella paljon, jotta fruktoosin haitallinen määrä ylittyy. En ehkä korostanut postauksessa sitä, että en siis vähennä hedelmien syöntiä fruktoosin takia vaan yleisesti sokereiden=hiilihydraattien, koska personal trainerini ohjeistamana se on minulla se, mitä kannattaa ehdottomasti vähentää, jotta pääsen toivottuihin tuloksiin. Itseasiassa tuo otsikko se tässä taitaa olla vähän harhaanjohtava, nyt kun asiaa jälkikäteen katson. 😀 🙂
Mitä mieltä oot vegaani ruokavaliosta? Esim banana freelee tytön ja fruitaristien?
Jokainen saa syödä miten haluaa, mutta itse en pystyisi koskaan olla pitkäaikaisesti vegaaniruokavaliolla. Minusta se on liian yksipuolinen ja monien tärkeiden ravintoaineiden sekä riittävän proteiinin saanti on haastavaa.
Vegaaniruokavaliolla viitataan kasvisruokaan jossa ei ole käytetty eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita, eikä pelkästään tämän lähtökohdan perusteella voi väittää että ruokavalio olisi yksipuolista. Vegaanius on ravintoon liittyvä valintakysymys samalla tavalla kuin kasvis- tai sekasyöntikin, yhtä lailla sekasyöjän tekemillä ruokavalinnoilla ravinto voi jäädä yksipuoliseksi. Totta kai ihminen voi syödä vaikka pelkkiä ranskalaisia ja kutsua ruokavaliotaan vegaaniseksi, yksipuolistahan se silloin on.
Vegaanius ei ole niin monimutkaista kuin siitä usein ajatellaan. Se mielletään vaikeaksi, koska vegaaniruokavalioon siirtyminen tarkoittaisi monella hyvin radikaalia muutosta normaaliin ruokavalioonsa. Kärjistäen, siirtyminen vaikkapa valmisaterioita kuluttavasta sekasyöjästä täysvegaaniksi on aivan eri tapaus kuin jos monipuolisella, itse tehdyllä kasvisruoalla ikänsä elänyt tyyppi päättää jättää eläinkunnan tuotteet pois.
Myös proteiinin saantiin liittyvät ennakkoluulot ovat turhia, jopa huippu-urheilijat elävät vegaaneina. (luettavaa tästä esim. http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/urheilijan-ruokavalio, http://www.hs.fi/elama/a1438742692871) Tämä liittyy taas samaan kuin äskeinen argumenttini, proteiinin saannin mahdollinen vähyys johtuu lähinnä siitä, jos on aiemmin tottunut saamaan proteiininsa hyvin erilaisista lähteistä eikä ymmärrä hyödyntää kasvikunnan proteiinilähteitä.
Tarkoituksenani ei siis ole millään tapaa arvostella kenenkään ruokavaliovalintoja, tarkoitukseni on tällä kommentilla vain ystävällisesti tarttua stereotypiaan vegaaniruokavalion yksipuolisuudesta. Vegaaniruokavalio voi samalla tapaa olla monipuolista tai yksipuolista kuin muutkin ruokavaliot. Henkilölle, joka on tottunut tekemään itse ruokaa/kiinnostunut oppimaan ruoanlaittoa ja joka on kiinnostunut ruoka-aiheista noin yleensä, vegaaniruokavalioon siirtyminen ei ole sen haastavampi muutos kuin mihinkään muuhunkaan ruokavalioon siirtyminen. Haastaviahan kaikki ruokavaliomuutokset ovat toki aina.
Kiitos kauniista blogistasi, tekstisi ovat hyviä ja kuvat upeita! Mukavaa viikonloppua! Terkuin Iitu
Mäkin syön aika paljon hedelmiä ja joskus oon miettiny, millä ne vois korvata, mutta aika huonosti oon keksiny vaihtoehtoja. Yleensä otan evääksi esim. jonkun hedelmän ja pähkinöitä. Porkkanalla korvaan joskus, mutta tuntuu, että vaihtoehtoja on aika vähän :/ Oisko sulla jotain ideoita? 🙂
Kiitos Mikaela kommentista! Pähkinät, avokado, porkkanat, keitetty kananmuna ja vihannespohjaiset vihersmoothiet ovat omia suosikkejani, myös raakasuklaa. 🙂 Englannissa tosin pystyn yleensä syömään säännölliset kunnon ateriat, joten välipalojen tarve on aika vähäinen täällä.. ja omena päivässä kyllä menee helposti. 🙂
Mitä itse olen asiaa tutkinut, niin hedelmät eivät sisällä sitä ”pahaa fruktoosia” melkeinpä yhtään. Sen sijaan teollisuus käyttää keinotekoisesti valmistettua fruktoosia, mikä on taas pahaksi meidän terveydelle.
Hedelmiä siis voi syödä ja kannattaa syödä hyvällä omatunnollla. Ainut mikä siinä hedelmien puputtamisessa kärsii on hampaat, mitkä eivät kestä kuin seitsämän happohyökkäystä päivässä.
Joo näin mäkin asian pitkälle ajattelen, mutta nyt kun minulla on tietynlaiset tavoitteet, ymmärrän miksi personal trainerini ohjeisti välttämään hedelmiä, jotka ovat kuitenkin hiilihydraatteja. Itse juuri korvaan helposti hedelmillä kunnon lämpimiä aterioita.. 🙂 Mutta en missään nimessä jätä hedelmien syöntiä, syön vain arkena kohtuudella. 🙂
Mä en ainakaan ole valmis luopumaan hedelmistä! Rakastan varsinkin auringossa kypsyneitä, makeita ja mehukkaita yksilöitä. Tulipas mieliteko syödä appelsiini. 🙂
Haha en mäkään kokonaan missään nimessä.. Hedelmät ovat vähän kuin viini, kahvi tai suklaa. Ei edes kiinnosta onko se terveellistä vai ei, koska nautinto on sen arvoista. 😉 Mutta tosiaan varsinkin syyskuun ajan haastan itseni syömään hedelmiä kohtuudella. 🙂
Itse ajattelen niin, että mikä tulee suoraan luonnosta ja mitä me ihmiset ja muut eläimet olemme syöneet ihan alkuajoistamme saakka, ei voi olla kovin pahaksi terveydelle. 🙂 Kaikesta saa pahaa ja ”lihottavaa”, jos vaan tutkii ja analysoi tarpeeksi.
Heitelläänpä tähän nyt pohtivia kysymyksiä 😀
MITÄS JOS luonto ei ole tarkoittanut meitä ihmisiä näin rasvattomiksi, mitä me nuoret naiset olemme ja yritämme nykyään olla? Mitäpä jos se hedelmäsokeri alkaa kertyä kehoon, koska vartalossa ei ole tarpeeksi rasvaa?
Ja muutenkin, nykyään kaikissa tutkimuksissa todetaan ”tämä ja tämä aiheuttaa syöpää ja sydänsairauksia”. Eihän me olla aina eletty näin vanhoiksi, sekin kehitys on tapahtunut ihan muutaman sadan vuoden aikana. Joten mitäs jos ravinto itsessään ei aiheutakkaan niitä sairauksia vaan ihmiskeho itse? Ehkä sairauden puhkeaminen 50-60 ikävuoden jälkeen on vaan kehon oma valomerkki?
En nyt tällä tarkoita, että ”no kuolen kuitenkin!”, joten ei mitään väliä mitä suuhunsa tunkee. Haluan itsekin elää mahdollisimman terveen elämän, mutta… no niin, missä menee raja?
Muttaaa, tosiaan kaikki laittavat omat rajansa omaan elämäänsä.
Tämä oli vaan tällaista pohdintaa ja kohdistettu vähän kaikkiin ruokailu/elämäntapa tutkimuksiin ja niiden tuloksiin. 🙂
Tosi hyvää pohdintaa, kiitos kun kommentoit! 🙂 Etenkin tätä oon miettinyt usein: MITÄS JOS luonto ei ole tarkoittanut meitä ihmisiä näin rasvattomiksi, mitä me nuoret naiset olemme ja yritämme nykyään olla?
Tällä viikolla taas vapaammin juhlien ja herkutellen tulee juuri tuo mieleen. Ja suurimman osan ajastahan noin aina olenkin ajatellut ja siksi en kai niissä mallinmitoissa täysin olekaan ollut vuosiin. 😉 Myös sosiologiaa opiskellessani puhuttiin tuosta eliniän pitenemisestä ja siitä, kuinka elintasosairaudet johtuvat osittain myös siitä. Se ei silti poista sitä, että naisten, miesten ja eri kulttuureiden välillä on suura eroja, joita voidaan myös perustella elintavoilla… 🙂
Hmm.. tässä olisi kai seurvaan postauksen paikka. Kiitos ajatuksia herättelevästä kommentista! 🙂
Kukin tyylillään mutta mun mielestä alkaa kuulostaa jo vähän rajoittuneelta ja liialliselta itsensä tarkkailulta jos ei saa syödä maitoa, gluteenia tai edes muita gluteenittomia hiilihydraatteja TARPEEKSI ja hedelmien syöntiäkin pitää tarkkailla ja laskea. Onko vähärasvainen kroppa sen arvoista? Naisia ei todellakaan ole tarkoitettu rasvattomiksi, ihan normaali hormoonitoiminta tarvitsee yleensä rasvaprosentin yli 20%. Ja e-pillerien yms käyttö voi maskeerata sitä miten hyvin oma hormoonitoiminta toimii. Tämä ihan kokemuksen rintaäänellä. Tätäkin blogia voi muutama ortorektikko seurata joten olisi kiva jos joskus toisit toista näkökulmaa esiin.
Mullekin jäi postauksesta kuva, että hedelmissä oleva sokeri olisi haitallista ja siksi vähennät niiden määrää, mutta onneksi Helsingin Sanomien artikkelin viimeinen lause kuului näin: ”Hedelmien sokerit myös imeytyvät hitaasti kuitujen ansiosta. Siksi niiden syömistä ei kannata rajoittaa minkään sokerikohun takia”. Ei siis syytä huoleen 😉
Mä olen sokerittomalla syyskuulla, mutta en millään armottomalla sellaisella, jossa vältetään sokeria supertarkasti. Hyvin on mennyt, jäisestä banaanista tehty smoothie toimii herkkuja kaipaillessa useimmiten. Tai raakasuklaa, jos oikein herkutellaan 🙂
Mielenkiintoinen kommentti tuosta, että mitäs jos se hedelmäsokeri tarttuu kroppaan sen takia, että naisen vartaloa ei ole tarkoitettu rasvattomaksi jne. Itse olen miettinyt aivan samoja juttuja! Luen mielellään, jos Vilma saat aiheesta postauksen aikaiseksi 🙂
Lisäksi pohdiskelen, että missä menee se normaalin raja, jossa hyvällä, ”normaalilla”, mutta pääosin puhtaalla ruokavaliolla (ja ilman nälkää) kroppa toimii hyvin ja näyttäisikin hyvältä. Tiukat sikspäkit saa luultavasti unohtaa ellei ole geneettisesti onnekas yksilö.Tai ehkä enemmänkin sitä, että miten tuon ”rajapinnan” saisi ihmisten tietoon ja uskomaan oman kropan signaaleja. Totta kai raja on jokaiselle yksilöllinen ja itse olenkin vihdoin päässyt luultavasti sinne paikkeille ja olen onnellinen:) Yhtenä avaimena omaan hyvinvointiin on ollut kunnon pureskelu ja ruokailun rauhoittaminen samalla. Mutta harmittaa, kun joka puolella puskee vastaan uutista, artikkelia ja mainontaa siitä, että tällaisella ruokavaliolla saat tällaisen vartalon..
ps. Rakastanpa sun blogia aika paljon 🙂