Olin lauantaina Vicenzassa. Etukäteen mielessäni käveleskelin idyllisillä mukulakivikaduilla kaupunkia ristiin rastiin. Todellisuus oli vähän toinen. Tein kyllä edellä mainitun yrittäessämme löytää jotain ihanaa ravintolaa, koska oli viimeinen viikonloppuni Italiassa. Ainut, että koko ajan satoi ihan kaatamalla!! Sukkahousunikin kastuivat kenkien läpi ja paperikassista repesi kastumisen jälkeen pohja, niin että kaikki ostokseni lävähtivät keskellä aukiota vesilätäkköön.

No tuli selväksi, ettei Vicenzan keskusta ole ravintoloita varten -ne löytyvät keskustan ulkopuolelta. Lopulta päädyimme tuttuun ja turvalliseen lähiravintolaa ja sain reissun viimeisen risoton ja tiramisuni. Loppu hyvin kaikki hyvin. 😉

Sateessa talsimisella oli kuitenkin seurauksensa, koska eilen heräsin flunssaan. Harvoin vilustun ja, jos kurkussa alkaa vähääkään tuntua kipua, tankkaan sinkkiä ja c-vitamiinia kunnolla purkista sekä turvaudun muihin hyväksi havaittuihin poppakonsteihin. Aina olen saanut käännettyä alkavan flunssan nopeasti, mutta nyt minulla ei ole oikein mitään keinoihin tarvittavia välineitä, raaka-aineita tai vitamiineja käytössäni…

Olo ei ole kehuttava, joten huominen matkustuspäivä tuntuu yhä vähemmän houkuttelevammalta. No Suomesta löydän ainakin helposti kaikki tarvittavat rohdokset ja flunssaisena on hyvä syy käpertyä peittoihin leffan ja hyvän teen ääreen. Aion siis kaikesta huolimatta nauttia viimeisestä illastani täällä täysillä! Kuulemisiin! 🙂

Ps. Vähän aurinkoisempaa ja monipuolisempaa Vicenza-postausta löytyy kesältä TÄÄLTÄ.