Täällä Italiassa uusia koronatartuntoja tulee tällä hetkellä vuorokaudessa yli 10 000. Se on huolestuttavan paljon se.

Lopetin aikoja sitten Korona-uutisten lukemisen aktiivisesti. Korona ei siis pyöri itselläni jatkuvasti mielessä, mutta se on muuttanut elämämme täysin tämän vuoden aikana. Nyt näyttää siltä, että uusia rajoituksia saattaa tulla hyvinkin pian lisää.

Miten poikkeusaika näkyy meidän elämässä täällä? Ja millaisia ajatuksia tämä minussa herättää? Näistä ajattelin kirjoittaa nyt…

1. SOSIAALIENEN ELÄMÄ

Ei sukuillallisia, eikä poskisuudelmia! Olemme olleet Italiassa nyt heinäkuun alusta, lähes 4 kuukautta. Koko aikana olemme nähneet Laurin sukulaisia vain ulkona. Kaikki siis asuvat täällä ihan lähekkäin ja normaalisti kyläilyä tapahtuu paljon.

Tänä aikana minulla on ollut täällä kaksi töihin liittyvää pidempää tapaamista. Muuten olemmekin olleet kahdestaan koko ajan! Ihan hullu vuosi – sosiaalinen elämä on ollut aika lailla videopuheluiden ja viestien varassa. Toisaalta olen niin introvertti, että erakkoelämä sopii minulle hyvin.

2. SUOJAUTUMINEN

Maskit ovat olleet pakollisia koko ajan julkisissa sisätiloissa ja nyt on tullut voimaan maskipakko myös ulkona liikkuessa. Maskeihin on tottunut. Mutta olen kiitollinen, etten ole töissä paikassa, jossa pitäisi käyttää niitä koko ajan. Varsinkin kesähelteillä välillä tuntui, että en saa happea, maskit vähän ahdistavat itseäni. Niitä kuitenkin täällä kaikki käyttävät tunnollisesti!

Muutenkin tuntuu, että italialaiset ovat ottaneet hyvin vakavasti ohjeistukset. Turvavälit esimerkiksi pidetään selvästi.

Osassa kaupoista mitataan ovella lämpö ja joka paikassa on muovihanskoja ja käsidesejä. Meilläkin on nykyään autossa vakiona käsidesit, joita laitamme aina ensimmäisenä, kun astumme autoon. Ja joka kerta, kun tullaan kotiin, ensimmäisenä pestään hyvin kädet. Nämä tavat muuten ovat varmasti tulleet jäädäkseen!

3. RAVINTOLAT, URHEILU & KULTTUURI

Näiden kuukausien aikana olemme käyneet kerran ravintolassa syömässä terassilla. Kahviloissa muutaman kerran. Tämä on meiltä aika ennenkuulumatonta, koska ennen söimme ulkona joka päivä.

Nyt myöskään kuntosalille ei ole menemistä ja joogatunnilla olen käynyt viimeksi maaliskuussa. Ylipäätään: elämässäni ei ole ollut mitään juhlia, tapahtumia, elokuvateattereita, näyttelyitä, hierojia tai kauneushoitoja yli puoleen vuoteen.

4. MATKAILU & SHOPPAILU

Kun muutimme Italiaan ja ostimme uuden auton, ajatuksissa oli, että matkustaisimme paljon Italian sisällä. Näin paikoillaan en ole ollut koskaan. Emme ole harrastaneet edes mitään kaupunkihengailua pikkukaupungeissa. Toki kodin laittamisen takia on ollut tarpeellisia hankintoja listalla… Kuitenkin aina olemme käyneet kaupoissa etukäteen suunnitellusti, harkitusti ja arkiaamuisin, kun ihmisiä on vähemmän liikkeellä.

Välillä kesällä sanoin, että mennään nyt Venetsiaan tai Firenzeen, kun kerrankin on vähän turisteja! Mutta kai me olemme aika varman päälle ottajia; emme halua ottaa turhia riskejä, että levittäisimme koronaa täällä Laurin vanhempiin sukulaisiin tms… Comolla olimme työreissulla 3 yötä ja Padovassa yhden, mutta pysyimme lähes koko ajan villoissa.

Nyt tilanne on muuttunut viikossa niin nopeasti, että tällä hetkellä pysymme entistä enemmän vain kotona. Ostimme jo ruokaa ja hygieniatarvikkeita varastoon, koska keväällä ruokakauppoihin sai kuulemma jonottaa tunteja ja osa ruoka-aineista loppui…

5. PERUUNTUNEET SUUNNITELMAT

Tietenkin keväällä koko Italiaan muutto venyi ja moni työjuttu meni uusiksi. Mutta meillä piti olla myös tänä kesänä ja syksynä paljon vieraita Suomesta. Nyt luonnollisesti ystävämme ja perheemme eivät ole voineetkaan tulla Italiaan tänä vuonna. Emmekä me liiku yhtään kätevästi ja helposti Suomeen, kuten kuvittelin.

Olin ajatellut, että esimerkiksi näihin aikoihin olisin käymässä Suomessa, kun on rakkaan siskonpoikani 1 v. synttärit. Jätin kaikki syys- ja talvivaatteetkin varastoon, että otan ne sitten vasta mukaan Italiaan. Piti myös perua työjuttuja, kun en olekaan tulossa Suomeen ennen joulua. Toivottavasti edes silloin! Meillä oli varattu myös yksi työkeikka Espanjaan marraskuulle, joka jää toteuttamatta.

FIILIKSENI TÄSTÄ KAIKESTA

Edellä mainittujen syiden takia olin noin viikon ajan aika alla päin elokuun alussa. Harmitti kovasti, kun jää nyt perhe- ja sukujuhlia Suomessa väliin ja epätietoisuus tulevasta mietitytti. Vietämmekö koko loppuvuoden ihan kahdestaan (melkein pelkästään neljän seinän sisällä ja luonnossa)? Olen nähnyt ennätysvähän muutenkin läheisimpiäni tänä vuonna…

Mutta tuota yhtä viikkoa lukuun ottamatta fiilis on ollut tosi hyvä, yllättävän hyvä koko ajan!

Rehellisesti kuulun siis niihin, joille korona-aika on tehnyt hyvää tähän asti. (En tiedä kannattaako tällaista edes myöntää tällaisena aikana?!) Toki olen huolissani muista ja maailmasta. Nyt enenevissä määrin, kun Suomessakin koronaluvut ovat niin nousussa. Olen pahoillani niin monen puolesta, kenelle korona-aika on ollut yhtä painajaista. Mietityttää, mihin tämä kaikki johtaa. Maailma tuskin palaa enää koskaan ennalleen ja sen kanssa on vain elettävä. On aika ennen koronaa ja aika koronan jälkeen.

Mutta silti henkilökohtaisella tasolla tämä on ollut itselleni tervetullutta aikaa pysähtyä ja koen voivani henkisesti paremmin. Mutta ehkä se johtuu myös siitä, että muutimme takaisin Italiaan.

Tuntuu, että pari viimeistä vuotta olin ihan varjo itsestäni stressin ja paineen, kiireen, uupumuksen ja siitä toipumisen takia. On ihanaa, kun täällä voin selvästi paremmin. Myös meidän parisuhteelle tämä poikkeusaika on tehnyt vain hyvää! Olemme tottuneet viettämään aikaa yhdessä muutenkin superpaljon, mutta nyt kun itse olen ollut paljon iloisemmalla tuulella, se on varmasti heijastunut siihenkin, miten hauskaa meillä on ollut yhdessä.

Tämä puoli vuotta ja se, että olen levännyt ja laiskotellut enemmän kuin normaalisti, on vapauttanut energiaani, luovuuttani ja aivokapasiteettiani myös uusiin asioihin.

Aloitin maalaamisen, josta haaveilin pitkään. Olen ostanut ensimmäiset osakkeeni. Olen kuvannut ensimmäiset joogaohjausvideoni. Laittanut nettisivujen uudistusprojektin aluilleen (kohta täällä on uusi ilme!). Olen laittanut kotia, kokannut ja leiponut. Opetellut InDesignin käytön. Muuttanut koko yritystoimintaani. Viettänyt paljon aikaa luonnossa! Aloittanut säännöllisen treenaamisen ja lenkkeilyn joogan ohessa… yms.

Nämä kaikki ovat merkkejä siitä, että olen saanut elämäni parempaan tasapainoon ja olen huomattavasti vähemmän stressaantunut. Yhä on silloin tällöin päiviä, kun teen töitä 14 tuntia putkeen ja elämänhallinta menee metsään. Mutta kokonaisuus toimii nyt hyvin.

Ennen kaikkea on ihanaa, kun on paikka, joka tuntuu kodilta ja jossa vietämme paljon aikaa. Käymme kerran tai kaksi viikossa jossain (yleensä ruokakaupassa) ja muuten olemme täällä vuorilla kotimme ympäristössä. Tämä on ollut juurruttavaa, maadoittavaa ja ihanaa. Olen niin kiitollinen, että asumme täällä keskellä luontoa.

Tajuan, miten elämämme on ollut viimeiset 6 vuotta yhtä matkalaukkuelämää, jossa ajatukseni on aina ollut jo seuraavassa matkassa tai muutossa, kaikki on ollut vain väliaikaispaikkoja ja -ratkaisuja. Se on ollut jännittävää, elämysrikasta ja huikeita muistoja täynnä. En muuttaisi mitään. Mutta kyllä koti vaan on ihmisen perustarve ja sen merkityksen omalle henkiselle hyvinvoinnille ymmärrän vasta nyt kunnolla.

Tällaiset fiilikset, kuulumiset ja terkut täältä tällä hetkellä. Toivottavasti te voitte hyvin ja teidän läheiset ovat myös turvassa. Välillä sitä vaan aina pysähtyy, että vuosi sitten ei olisi ikinä arvannut, millainen vuosi tästä tulee…