Uusi ystävä Italiassa
En tuntenut Elisaa ennestään oikeastaan muuta kuin hänen bloginsa kautta, mutta päätin silti kysyä häntä meille Italiaan kylään. Onneksi hän suhtautui tähän vähän hulluun ehdotukseeni niin positiivisesti ja spontaanisti, että viidessä minuutissa hänellä oli lennot Italiaan ostettu. Toki olimme pariin otteeseen tavanneet tilaisuuksissa ja ehkä juuri sen ensivaikutelman perusteella uskalsin ajatella, että Elisan kanssa meillä synkkaisi hyvin useammankin päivän putkeen. Mutta en ehkä ajatellut, että näin superhyvin! Ihan kuten syksyllä, kun pyysin toisen kollegani Monan meille ja tuntui kuin olisimme tunteneet toisemme aina… Saman henkisessä seurassa voi olla heti niin mutkattomasti ja juttua riittää aiheesta kuin aiheesta. Olen kaivannut sitä, että saan elämääni ns. työkavereita. Jokaisella meillä on varmasti tarve jakaa työjuttuja ja puhua omista intohimonaiheista. Parasta on, kun sen voi tehdä jonkun kanssa, joka voi myös kyllästyttämättä keskustella samoista aiheista. Siksi onkin niin kiva, kun on erilaisia ystäviä ja jokaisen kanssa eri yhdistävät jutut.
Olen hyvin iloinen, että olen alkanut saamaan kollegoistani myös ystäviä, joiden kanssa valokuvata, käsitellä valokuvia sekä pallotella yrittäjyyteen ja työhön liittyviä asioita. Toki töiden lisäksi olemme Elisan kanssa tämän parin päivän aikana paljon muutakin tehneet, kuten maattu ”sipulissa” ja syöty mahat täyteen monesti… Erityisesti mieleen varmasti jäävät pitkät ja syvälliset keskustelut. Ihan parasta istua iltaa ulkona vilttiin kietoutuneena, juoda viiniä ja keskustella filosofisia. 😉 ♥
Elisassa rakastan uteliaisuutta ja sitä, että hän osaa ja uskaltaa kysyä kysymyksiä, jotka saavat pohtimaan elämää ja maailmaa pintaa syvemmältä. Tykkään puhua elämän tarkoituksesta, uskonnoista, maailman synnystä, yhteiskunnallisista asioista ja hengellisistä asioista, kuten karmasta, kohtalosta ja asioiden merkityksistä… Näistä tulee kuitenkin keskusteltua ihan liian harvoin verrattuna siihen, kuinka paljon nautin pohtia kaikkea tällaista erilaisten ihmisten kanssa.
Tein myös Elisan vinkkaaman enneagrammi persoonallisuustestin ja sain saman tuloksen kuin hän (4. Luova idealisti), mikä ei yllätä. Viime päivät ovat kyllä olleet oikein virkistäviä ja ihania, kiitos siitä Elisalle. Aion siis jatkaa ehdottomasti tätä viime vuonna aloittamaani tapaa: Jos haluat käydä jonkun kanssa kahvilla, kysy – et menetä mitään. Jos haluat tutustua johonkin paremmin, kysy kylään ja voit saada uuden ystävän. 😉 Elisan Start Living Your Best Life -blogista voi katsoa lisää kuvia näiltä päiviltä. ♥
15 Comments
Aivan ihana tapa tutustua kunnolla uusiin ihmisiin! Minä olen aina niin ujo, etten viitti kutsua ihmisiä kylään ellen tunne heitä hyvin. Mutta pitäisi vain rohkeasti pyytää 🙂
Rohkeus kyllä tässä varmasti usein palkitaan, mutta en ehkä aikaisemmin itsekkään olisi ujouttani kysynyt. Mutta onneksi tässä asiassa voi tulla rohkeammaksi. 😉 <3
Kaksi mun lempiblogia, kaksi eniten kunnioittamaani bloggaajaa, kiitos teille! 🙂 Molemmat näytätte esimerkillänne miten elää tasapainoista, tervettä, rikasta elämää. Bless!!
Voi ihanasti sanottu. Kiitos paljon Mirada!! 😀 <3<3
Seuraan myös Elisan blogia ja blogien perusteella en ihmettele, että teillä synkkaa. Kiva, että sait uuden ystävän. Aikuisena ystävystyminen ei ole helppoa, siksi itsekin kaipaan kivoja työkavereita. Tein pari viikkoa sitten vähän samalla tavalla ja pyysin samassa työpaikassa (täällä on monta sataa ihmistä) olevaa kaverini siskoa lounastreffeille. Olen tosi iloinen, että rohkaistuin, koska tyttö oli tosi mukava ja selvästi itsekin ilahtui ”treffikutsusta”!
Kiitos Ems, kun kommentoit! Kuulostaa mahtavalta, että kysyit kaverisi siskoa lounastreffeille. Mun mielestä kanssa aikuisena on niin paljon vaikeampaa ystävystyä, mutta kannattaa vaan rohkeasti olla asian kanssa aktiivinen, jos siltä tuntuu. Harva laittaa pahakseen uusia tuttavuuksia ja ystäviä. 😉 Ja kun itsensä tuntee aikuisena paremmin, ystävystyy todennäköisesti juuri sellaisten kanssa, joilla on ainakin siinä hetkessä eniten yhteistä, mikä voi olla erittäin antoisaa. 🙂
Tuo enneagrammi on aika mielenkiintoinen juttu, t. toinen nelonen 😀
Uudet ystävät on aina tosi jees! 🙂
Totta!! 🙂 <3
Oi oletpa tosi rohkea! Itse olen sen verran ujo etten uskaltaisi pyytää tuntematonta ihmistä kylään tai edes kahville, ja työkaverit onkin siksi jääneet pelkästään työkavereiksi. Voisitkohan tehdä jonkun vinkki postauksen siitä miten tutustut ihmisiin/miten selviytyä torjutuksi tulemisen pelosta? 🙂 xx
http://www.shakespeareandsparkle.com/
Kiitos Jenni kommentista! Mielenkiintoinen postausehdotus, rupeanpa miettimään saisinko tästä postauksen kasaan! 🙂 Toisaalta, vaikka Elisaa en tuntenutkaan, olin hänen blogiansa seurannut pitkään ja kuitenkin sen verran tavattu, että tiesin ensivaikutelman vastaavan blogia. Eli ilman, että tietäisin esim. henkilöllä olevan samoja kiinnostuksen kohteita ja yhteisiä tuttuja ja kavereita, en ehkä uskaltaisi ainakaan yökylään ulkomaille pyytää. 😉
Ihana postaus, tästä tuli jotenkin tosi kiva fiilis myös itelle 🙂 Pitäis itsekin muistaa tarttua rohkeasti tilaisuuksiin (tai luoda sellaisia) ja pyytää kiinnostavia ihmisiä kylään tai edes kahville.
Kiitos Linda, ihana kun kommentoit! 🙂 <3
Hei Vilma! Ihana teksti ystävästäsi Elisasta, itselle tuli lämmin ja ihana olo sitä lukiessa. Olet upea nainen ja osaat kirjoittaa todella hyvin toisista ihmisistä. Mutta itse asiaan: tein kyseisen testin ja tulos vastasi aivan täydellisesti omaa persoonallisuuttani. Kiitos vinkkauksesta! Pistin linkin jakoon myös äidille ja isälle? ihanaa kesän jatkoa!!
Ihana Pipsa! <3 Kiitos kun kommentoit ja hauska kuulla, että testi toimi. 🙂