Sivuspagaatteja ja sunnuntaimietteitä
Haluan tänään vielä kiittää yleisesti teitä tällä viikolla saamistani kommenteista ja viesteistä. Ette tiedäkään, miten ne merkitsivät minulle. Maanantaina vähän avauduin siitä, että jo pidempään on tuntunut, ettei minulla olisi oikein enää annettavaa blogiin. Omasta mielestäni blogi on ollut tyyliin huono siitä asti, kun minulla on ollut toinen unelma, joka on vienyt ison siivun tekemisestäni. Haluaisin aina laittaa kaikkeni yhteen asiaan ja tuntuu, että vähempi ei riitä. Ymmärsin taas, että sitä on kyllä itselle varmaan aina se ankarin.
Teidän ihania, kannustavia viestejä lukiessa tulin ajatelleeksi, että niin eihän tätä blogia tarvitse lukea, jos kokee, ettei blogini anna enää mitään. Tuhannet päivittäiset lukijat kuitenkin viestittävät, että kai tässä edelleen on järkeä ja teidän kommenttien kautta tajusin, että tuo joukko seuraajia on hyväntahtoisia ihmisiä, jotka lukevat tätä aidosti. Kiitos siis, että jaksoitte kommentoida ja lähettää viestejä. Teidän innoittamana myös ymmärsin, että on olemassa välimuotoja… 🙂
Tiedän, että minun pitää (ja haluan) vapauttaa aavistuksen vielä aikaa bloggaamiselta toiseen projektiini, mutta kuten te ehdotitte: aina ei tarvitse kuvata postaukseen uusia kuvia tai ne voivat olla vähemmän ”editorial” maisia. Totta! Minulla on tuhansia kuvia ja paljon vanhoja käyttämättömiäkin. Lisäksi, itseäni on jopa alkanut kyllästyttää rakennetut ja hiotut kuvat. Jatkossa kuvaan enemmän aitoja rosoisempia hetkiä, kuvia joita varten ei erikseen tarvitse järjestää ”kuvaushetkeä”. Tässäkin postauksessa kuvat ovat screeshot kaappauksia joogavideosta. Joogavideosta, jonka kuvasin vain laittamalla videon päälle jalustalle, kun muutenkin joogasin kotona. Okei taulun irrotin seinästä videota varten, mutta siinäpä se.
Lisäksi yksi ehdotti, että voisin linkkailla myös vanhoja postauksiani, koska niitä on niin paljon. Totta sekin. Osa on hyvinkin ajankohtaisia, joten ehkä välillä voin kirjoittaa samoista aiheista, joista jo viisi vuotta sitten kirjoitin, mutta ehkä vähän muokkaillen postausta tähän päivään. Blogiin tulee varmasti jatkossakin pidempiä syvällisempiä postauksia, silloin tällöin huolella valittuja yhteistöitä jne., mutta varmasti yhä enemmän arkista ajatuksen juoksua, paineetonta kirjoitusta, aitoa elämää ja vähemmän hiottua materiaalia.
Tavallaan hyvä, että kirjoitin maanantaina postauksen unelmien muuttumisesta ja suhtautumisestani bloggaamiseen, koska nyt uskallan antaa itselleni luvan pudottaa vähän omaa rimaani. Kai se tarkoittaa sitäkin, että voin tehdä kaksi kirja-aiheista postausta peräkkäin, kuten tällä viikolla. Aikaisemmin olisin tehnyt yhden postauksen vielä väliin eri aiheesta ihan vain, koska ei samaan aiheeseen liittyen voi olla kahta peräkkäin. Hmm, täten luovun kaikista omista bloggaussäännöistäni, mitä minulla on. (Ja niitähän on!). 😉
Tässä alla videolla joogaflowtani viikonlopulta. Tänä viikonloppuna on tullut niin itkettyä kuin naurettua joogamatolla. Olen meditoinut kynttilän valossa ja harjoitellut kyynärseisontoja hikihatussa niin, että sain palohaavat kyynärpäihin. Olen kuunnellut musiikkia ja hengitystä, ja tuntenut joukon tunteita. Myötätuntoa ja suruakin toisen puolesta, onnistumista ja innostumista, kiitollisuutta ja nöyryyttä. Ennen kaikkea tunsin viikonloppuna joogamatolla rakkautta ja se kai se joogan paras anti onkin. Se saa lopulta sydämen täyttymään rakkaudesta itseä, elämää, maailmaa ja muita kohtaan. Ja hei yksi parisuhdevinkki: meditoikaa yhdessä kumppaninne kanssa! 😉
Tässä flow:ssa olevat liikkeet avaavat hyvin erityisesti lonkkia. Näitä esim. venytän ennen sivuspagaattiin menoa. Tässä myös vanhempi postaukseni, jossa ohjeet kuvien avulla sivuspagaatin venyttelyyn: Venyttelyohjeet sivuspagaattiin
Mukavaa sunnuntaita! ♥
ps. Kiitos paljon kaikille arvotoihin osallistuneille! Voittajat ovat nyt arvottu ja kirjamessuliput voittivat Iida, Veera, Jenna, Minsku ja Mari. Vichyn tuotteiden voittajat on julkaistu instagrammissa arvontapostauksen yhteydessä. Kaikille voittajille on myös ilmoitettu henkilökohtaisesti! 🙂
6 Comments
Hei haluun vaan sanoa, että kuten itsekin oot ajatellut, älä stressaa lukijoiden takia niistä kuvista! Oot niin hyvä kuvaaja, että varmasti ne ”rosoisemmatkin” kuvat kuitenkin miellyttää silmää. Mulle ainakin lukijana on paljon tärkeämpää kuulla sun ajatuksia kuin katsella niitä kuvia, vaikka toki nekin on ihania. 🙂 En varmasti välittäis jos kuva olis ollut blogissa jo aiemmin tai se ei olis se täydellisin kuva. Tää on ainakin mun mielipide!
Kiitos paljon Mari ihanasta kommentista! <3 <3 🙂
Hei,
onko nuo Adidaksen treenitrikoot? Mitkä? Ja onko niissä siis tuolla jaloissa sellaista ”verkkoa”? Oon sellaisia etsinyt, mutta en ole ainakaan kaupoissa törmännyt?
Tuosta videosta tuli muuten kauhea kaipuu joogasalille 🙂 en ole taas muutamaan vuoteen käynyt , mutta ehkä olisi taas jo aika .
Ja sun bloggaukset / kuvat on varmasti huippuja vaikka et niitä ikuisuuksia hiosikaan. Joskus pieni epätäydellisyys tekee vain asioista mielenkiintoisempia .
Moikka Nina! Kiitos paljon sun sanoista! 🙂
Tuo asu on Adidaksen, ne on Zalandolta tilattu melkein vuosi sitten, ja ihan vastaavia en löytänyt ainakaan verkkokaupoista. Tässä kuitenkin mustana lähes täysin samat:
https://www.zalando.fi/adidas-by-stella-mccartney-train-warp-trikoot-black-ad741e01q-q11.html
Lisäksi täällä Adidaksen sivuilla myynnissä, saman mallisia/samalla materiaalilla. Kun katsot noi joogatrikoot. Nää on kyllä mukavimmat joogahousut, mitä omistan <3
https://www.adidas.fi/women-adidas_by_stella_mccartney-tights
Ehdottomasti myös toivoisin, että jatkat bloggaamista. Olen vastikään löytänyt blogisi ja pidän nimenomaan kirjoitustyylistäsi, joten mielelläni jatkaisin juttujesi lukemista, joskin arkistossasi on jonkinverran kahlattavaa 😉
Kiitos paljon Hanna! <3 Kiva kuulla! 🙂 <3