Pienirintainen = Epäseksikäs?
Tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa ja uutisissa on puhuttanut blogipostaus, jonka pointti on että pienet rinnat ovat miehelle sama kuin syöttäisi hänelle hänen inhokkiruokaansa. Naisellinen ei kuulemma voi olla ilman suuria rintoja ja jokaisen pitäisi suunnilleen marssia korjattavaksi, jos runsasta povea ei löydy omasta takaa. Minä pienirintaisena haluan ottaa osaa tähän keskusteluun. Oikeastaan tuntuu, että viimeaikoina tissit ovat olleet aika paljon puheenaiheena mediassa..mikäs siinä, mutta kun asiasta kirjoittaa, kannaittaisi ehkä miettiä myös millainen roolimalli on nuorille tytöille. Medialukutaito on taito aikuisillekin, mutta miten vastuutonta on ”ostaa” julkisuutta laukomalla mielipiteitä, jotka tekevät hallaa koko naissukupuolelle korostamalla miehen objektina oloa. Tissit ja alapää -muuta virkaa naisella ei ole, tuntuu olevan tämän provosoivan kirjoituksen taustalla oleva ajatus. Miehen miellyttäminen, siksikö olemme olemassa? En usko että kukaan vakavissaan voi ajatella noin pinnallisesti, mutta mielenkiintoista, miten erilaisia näkemyksiä ihmisillä voi asioista olla.
Rehellisesti sanoen, en ole koskaan ajatellut, että tissien koko olisi suoraan verrannollinen seksikkyyteen. Minusta ajatus on naurettava ja empiirinen kokemus täysin vastakkainen. Myös miehessä itsevarmuus, se kuinka itsensä kantaa, karismaattisuus, älykkyys, huumorintaju ja se kuinka muita kohtelee, vaikuttaa mielestäni huomattavasti ulkonäköä enemmän siihen, kuinka vetävänä ja seksikkäänä miestä pidän. Näitä varmaan aina löytyy, joiden mielestä suuret rinnat ovat yhtä kuin seksikkyys, mutta mitään yleistä johtopäätöstä tästä ei voi vetää (vaikka näin siis tässä paljon puhutussa blogitekstissä sanotaan). Se ei todellakaan ole fakta ja makuja on monia. Itse voin sanoa, että minulla ei todellakaan ole suurta rintavarustusta, enkä koskaan ole kuullut asiasta miehiltä mitään negatiivista. Päinvastoin. Ja kyllä, koen olevani seksikäs, vaikka se perustuukin kaikkeen muuhun kuin push up:eilla yhteen puristettuun rintavakoon.
Mediassa olevasta tissikeskustelusta minulle herää myös sama kysymys, kuin välillä instagrammia selatessa: onko seksikkyys se kaikkein tavoiteltavin ominaispiirre? Onko kuva, ilme tai tyyli sitten yhtä kuin hyvä, jos se on seksikäs…? Meitä on moneksi ja hyvä niin, mutta onko tärkeää olla ”seksikäs” julkisesti korostamalla sitä kaikille, vai voisiko olla fiksumpaa jättää sen korostaminen kotiin kumppanille? Sen sijaan, että olisin jollekin vain seksikäs objekti, itse haluan ainakin olla kunnioitettu ja arvostettu tyttöystävä, joskus vaimo. Mielestäni on seksikkäämpää tai ainakin kiinnostavampaa näyttää yleisesti vähemmän kuin enemmän, olla salaperäisempi kuin tyrkky. Kunnioittaa itseään ja vartaloaan, eikä antaa kaikkea koko maailmalle… Ja jos seksikkyys ja rintojen koko on ainut mikä pyörii mielessä, niin onhan se aika surullista. Rintasyöpä on valitettavan yleinen sairaus naisten keskuudessa, mutta se ei varmasti ole käynyt mielessäkään ihmisellä, jonka mielestä nainen voi olla miesten mieleen vain rintavana.
En ole koskaan blogissa puhunut kauneusleikkauksista, mutta luulen, että vakilukijani ovat aika perillä arvomaailmastani. Viime aikoina olen seurannut blogosfäärissä, kuinka Suomessakin aika monet bloggaajat kertovat avoimesti silikoneistaan. En tuomitse ihmisiä tai heidän valintojaan. Minua kuitenkin hämmästyttää, miten monet nuorten esikuvat päätyvät korjauttamaan ulkonäköään leikkauspöydälle ja sitten kirjoittavat tästä lähes kannustavaan sävyyn, osa kyllä myös hyvin neutraalisisti ja rehellisesti. Voin olla vähän kapeakatseinen tai konservatiivinen, mutta minua huolestuttaa, mihin suuntaan maailma tämän suhteen on menossa. Naiset ovat jo nyt ihan turhaan niin epävarmoja vartaloistaan ja jos nuorten roolimallit leikkauttavat itseään, tietää juuri mihin suuntaan ”kehitys” kulkee.
Vaikka en kauneusleikkauksia tuomitse, niin myönnetään, en minä järin positiivisestikaan niihin suhtaudu. Jo vuosia sitten asuin 16-vuotiaan brasilialaismallin kämppiksenä, jolle isä oli muiden perheen naisten tavoin maksanut silikonit ja tälle tytölle myös nenäleikkauksen. Tämä oli heidän asuinpaikassaan ihan arkipäivää. Elän alalla, jossa kauneusleikkaukset ovat normaaleja. Tunnen monia ihania ihmisiä, jotka ovat päätyneet tähän ratkaisuun, jokaisella on oikeutensa ja ymmärrän, että tietyissä tilanteissa vaikka silikoneihin päädytään. Mutta en ole vieläkään tottunut asiaan. Olen vähän luonnollisuuden ”puolestapuhuja” ja minusta on outo ajatus muokata leikkauspöydällä ulkonäköään, varsinkaan kun ulkonäössä ei usein ole edes mitään vikaa. Pienet tissit eivät esimerkiksi ole vika. Tiedän, että monelle asia ei ole näin mustavalkoinen, eikä se olekaan. Itse vain miellän plastiikkakirurgian onnettomuuksista aiheutuvien asioiden korjailuun en itsetunnon kohotuslääkkeeksi. Varmasti ajansaatossa minunkin ajatukset muuttuvat, mutta nyt olen vahvasti sitä mieltä, että luonnollisuus on kaunista ja aitous ihailtavaa. Työstämällä pääkoppaansa voi tulla sinuiksi kroppansa kanssa, vaikka se ei omia standardi-ihanteita täyttäisikään. Toinen keino on täyttää elämänsä kaikella, joka vie huomion pois ulkonäöstä. Tekee muutenkin hyvää, kun elämä ei pyöri vain pinnallisissa asioissa.
Kauneusleikkaukset eivät ihmistä pahenna, mutta itse ajattelen jotenkin, että minä olen kuitenkin loppujen lopuksi harvinainen yksilö minä ja sinä sinä… Tuntuu surulliselta, että ei pitäisi itseä juuri sellaisenaan tarpeeksi arvokkaana, vaan on valmis viiltämään ihot auki ja laittamaan keinotekoisia aineita kroppaan. Kukaan muu ei ole samanlainen ja persoonallisuus tekee erikoisen, ainutlaatuisen. Voimme tehdä itsestämme parhaan version luonnollisillakin keinoin. Jos nyt puhutaan ulkonäöstä niin vaikka kyykkäämällä pepusta pyöreän ja syömällä terveellisesti. Ennen kaikkea olet kuitenkin sitä mitä pääsi ja sydämesi on. Toivottavasti.
Halusin vain tuoda oman kantani esille, koska voin vain kuvitella, millaisia ulkonäköpaineita nykyajan teineillä on. Varteenotettavia keinoja tuntea olonsa seksikkäämmäksi löytyy… a) Kehitä itseäsi. Enkä puhu nyt niistä muovinpaloista ihon alla. Ihminen jolla on jotain fiksua sanottavaa, yleissivistystä, tunneälykkyyttä tai taitoja, on kiinnostava ja herättää kunnioitusta. Ennen kaikkea se lisää itsevarmuutta itsessään, kun tiedät että ulkokuori on vain pintaraapaisu sinusta. Mielestäni ei koskaan kannata pelata korttejaan vain ulkonäön varaan. Se on katoavaista ja käy tylsäksi joka tapauksessa jossain vaiheessa. B) Etsi oikeanlainen kumppani. Jos hengaat miehen kanssa, jonka mielestä voisit laittaa silikonit, jotta olisit seksikkäämpi, niin vika miehessä ei sinussa.
Nyt ajattelen: Ketä kiinnostaa, onko tissit pienet vai suuret!? MITÄ VÄLIÄ. Ja jos jotain kiinnostaa, niin minua ei kiinnosta kuulla sen mielipidettä. Mutta ennen kuin päädyin olemaan tyytyväinen ja jopa tykkäämään rinnoistani näin, tuli nuorempana ajateltua yhtä ja toista… Ja voi, jos jotain voisin sanoa kymmenen tai viisi vuotta nuoremmalle Vilmalle, sanoisin että sun rintavarustus (tai sen puute) ei vaikuta siihen kuka sä oot, mitä susta tulee, kenet sä saat, kuka sua haluaa tai kuinka onnellinen susta tulee.. Ne on vain rinnat. Ja sun elämässä tulee tuhansia tärkeämpiä ja merkittävämpiä asioita, ongelmia ja ilonaiheita. Joten älä tee kärpäsestä härkästä. Oot paljon enemmän kun sun tissit ja sitä paisti kukaan ei tuu koskaan miettimään niitä enempää kuin sä itse (ainakaan niiden puutteita). Nauti siis kirjaimellisesti kaikin rinnoin siitä, mitä sulle on annettu. 😉 Näin mä sanoisin… Ja samaan aikaan mietin niitä nuoria naisen alkuja, jotka kasvaa tässä nykyisessä maailman menossa. <3
115 Comments
Siinä tuli paljon asiaa. Multa on onneksi mennyt mainitsemasi blogipostaus ohi, olisin varmasti pahoittanut mieleni jos olisin sen nähnyt. Ja että 16 vuotiaana jo silikonit? Kuulostaa hurjalta. Eihän ne rinnat ole siihen ikään vielä kokonaan kehittyneetkään.
Oli ihana lukea näin fiksusti kirjoitettua tekstiä! Olen samoilla linjoilla kauneusleikkausten kanssa, itsetunnon korjaus pitäisi lähteä ihmisestä itsestään, ei silikoneista 🙂
Aivan ihana teksti, kiitos! En itsekään suhtaudu mitenkään kovin myönteisesti kauneusleikkauksiin, mutta en tuomitse ihmisiä jotka niihin ryhtyvät. Surullista on vain jos se tehdään siinä uskossa, että leikkauksella muuttuu haluttavammaksi, eikä siksi että itse olisi onnellisempi. Mutta toisaalta sitä ei ihmettele kun miettii tätä yhteiskuntaa ja miten naiset nähdään edelleen seksiobjekteina. Se on surullista, miten jo ala-asteikäiset nuoret tytöt joutuvat aikuistenkin miesten silmätikuksi jos rinnat ovat kehittyneet ”tavallista” aiemmin. Tämä nähdään heti aikuisuuden ja seksuaalisen valmiuden merkkinä, mikä on järkyttävää. Rintojen alkuperäinen ja ainut tehtävä on kuitenkin jälkikasvun ruokkiminen, mikä monelta tuntuu unohtuvan.
Tämä silikonikulttuuri vaikuttaa varmasti myös luonnostaan suuririntaisiin negatiivisesti. Suuririntaisuus kun ei tarkoita sitä että on kaksi ilmapalloa rintakehässä kiinni. Itsekin muistan ala-asteella kun luokkamme pojat katsoivat välitunnilla pornoa (!!) ja puhuivat naisista videoilla, luokkamme tytöistä ja koulumme naispuolisista opettajista todella halventavasti vertaillen. Jos itse joskus saan poikia, pidän huolen että he eivät kasva uskoen että naisen tehtävä on miellyttää miehiä. On kamalaa jos jo lapsi on oppinut sovinistiksi, vaikkakaan tämä ei lapsen vika ole.
Tästä aiheesta voisi kyllä kirjoittaa ikuisuuksia 😀
Hienoa, että otit kantaa aiheeseen. Luin kyseisen blogipostauksen ja joitakin vastineita siihen. En voisi olla enempää samaa mieltä kanssasi. Joskus nuorempana olisin saattanut pahoittaa mieleni tuollaisista tokaisuista, joita ”Tissit kunniaan” -kirjoituksessa oli, mutta nyt kun itsetuntoni ja medialukutaitoni ovat paremmat, en vaivaudu loukkaantumaan tuollaisesta, vaikka itse en ole järin isorintainen.
Lähinnä juurikin huolettaa, kuinka tuollainen kirjoittelu mediassa vaikuttaa nuoriin. Aikuisina meidän pitäisi miettiä, millaisia roolimalleja me olemme lapsille ja teineille.
Kiitos Vilma tästä tekstistä. Olet fiksu, kaunis ja terveellinen nuori nainen. Ja olen täysin samaa mieltä kanssasi joka kohdasta. Minä olen minä, ja sinä olet sinä, ja kuka vaan voi leikkauttaa itselleen tissit, ei niissä ole mitään ainutlaatuista, kun taas luomussa on 😉
Tämä koko tissihulina tuli mulle ihan yllätyksenä, minulla on aina ollut pienet rinnat, enkä tähän mennessä ollut edes huomioinut koko asiaa ja nyt minun tulisikin sännätä leikkauspöydälle koska olen miehelleni ällöttävä? Jaaha? Yksikään aikaisemmista poikaystävistä, saatika nykyinen, ei ole asiaa millään tavalla koskaan kommentoinut. Onneksi luin tuon pahamaineisen tekstin nyt, 24-vuotiaana ja nauroin koko aiheelle, sillä nuorempana olisin varmasti alkanut pohtia asiaa toden teolla. Mutta se tässä pelottaakin. Millaisia esikuvia nuorilla tänä päivänä on? Mitä jos saan itse tyttären, joka kasvaa maailmassa, jossa luokkakaverit saavat synttärilahjaksi barbien sijasta silikonirinnat ja nenäleikkauksen?
AMEN Vilma! Meinasin itsekin kirjoittaa aiheesta, mutta tämä summasi niin hyvin kaikki omat ajatukseni, että tuntuu turhalta toistaa. Kiiiitos <3
Mielettömän hyvin kirjoitettu teksti ihan täyttä asiaa! Hyvä Vilma 🙂
Aivan loistava kirjoitus, olisi melkein voinut tulla omalta näppikseltäni! 🙂 Olen myös seurannut tätä kohua vähän järkytyksellä.. itse pienirintaisena, ja joskus sen asian kanssa paljonkin kamppailleena, tiedän, miten mitättömäksi voi itsensä tuntea noinkin mitättömän asian takia. Onneksi itse löysin parannuksen oman pääni sisältä, enkä leikkauspöydältä! En ymmärrä, miten joku kehtaa sanoa tuollaisia mielipiteitä julkisesti ja pelottaa ajatella, miten pahalta jostain voi tuntua lukiessaan juttua.. Aionkin omalta osaltani jakaa tätä sinun postaustasi, toivottavasti mahdollisimman moni tavoittaa sen <3
Hyvä Vilma, hieno teksti. Tämän kaiken muovisuuden keskellä on mahtavaa, kun luonnollisuus nostaa päätään yhä enemmän :). Naisen kauneus ei todellakaan ole kiinni rintojen koosta..luulen, että naiset itse tekevät siitä isomman ongelman kuin miehet. Ja niillä mennään mitä on annettu, itse olen sitä mieltä, kaikessa :). Kivaa viikkoa!
En ole itse kyseistä blogipostausta lukenut, mutta kuullut ihan tarpeeksi muodostaakseni mielipiteen siitä. Niin käsittämätön juttu, että melkein naurattaa. Jos naisellisuus on siitä kiinni, millaiset tissit on, niin huh huh. Eipä tuohon voi oikein mitään muuta sanoa.
Todella hyvä postaus ja paljon viisaita ajatuksia! Tässä median ja pinnallisuuden hallitsemassa maailmassa tuon kaltaisia tekstejä voisi julkaista useamminkin. Naurettavaa että on valmis muotti, johon jokaisen naisen muka tulisi mahtua ollakseen seksikäs. Persoonallisuus tekee meistä ainutlaatuisia, eikä pienissä rinnoissa ole mitään pahaa tai huonoa. Iloista kevättä sinulle, Vilma! 🙂
Tosi hyvin kirjoitettu teksti Vilma!
Hassua, kun juuri eilen keskustelin tästä ystävän kanssa – että kuinka sitä on itsekin välillä langennut ajattelemaan että jos minulla vain olisi silikonit niin sitten olisin kyllä tyytyväinen kroppaani (ja menestyisin ja saisin enemmän töitä ja kaikki olisi helpompaa, kuinka järjetöntä?!)
Mutta jos mietin että mikä tekee ihmisestä sukupuolesta riippumatta minun mielestäni viehättävän, niin ominaisuudet ovat kaikkea muuta kuin ulkoisia: vahvuus (henkinen ja fyysinen), onnellisuus, itsevarmuus, viisaus, lempeys, itsensä toteuttaminen ja oman tien kulkeminen.
Nainen joka on sinut itsensä kanssa ja perustaa onnellisuutensa aivan muille kuin ulkoisille asioille – se on ihan hiton viehättävää.
Ihana olet <3
Oon lukenut sun blogia jo pitkään mut nyt on pakko ekaa kertaa kommentoida ja kiittää huikeen fiksusta ja symppiksestä postauksesta! Toivottavasti moni epävarma teinityttö lukis sen kanssa, on se niin väärin että sellaset ala-arvoset, vähä-älyset möläytykset jollanen tätä sunkin postausta inspiroi saa nykypäivänä kaikkein eniten palstatilaa, netissä ainakin, ja eniten jakoja facessa yms… HUOH!
Suurkiitos siis tervejärkisestä postauksesta!! Näitä tarvitaan aina vaan kun naiset jatkuvasti ampuu itseään jalkaan… Oot upee!
Ei minulle kyllä pienirintaisuus ole koskaan mikään ongelma ollut. Tai itse asiassa en tiedä kuulostaako erikoiselta, mutta mun mielestä pienet on aika paljon kivemmat ku massiiviset. Tai tykkään enemmän näin yleensä. Ainaki sun kohdalla oon suhtautunu tohon asiaan aika neutraalisti, että tollaset sul on, mutta en kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota 🙂 Ei niissä mitää vikaa ole.
Mahtava teksti Vilma!! 🙂 Tissit ovat tosiaan puhututtaneet viime aikoina mediassa varsin paljon. Sinun lisäksesi toisen hienon tekstin aiheesti kirjoitti blogissaan mielestäni myös Janni Hussi. Ja mitäpä haluaisin sanoa nuorelle, teini-minälle? Tismalleen samanlaisia ajatuksia kuin sinäkin!! 🙂
Ihan huippuhyvä että otit tähän asiaan kantaa! En ole lukenut sitä alkuperäistä blogikirjoitusta, johon viittasit, mutta luulisin saavani kiinni, millaisesta puolustuspuheesta siinä on ollut kysymys. Mieleen tulee niin paljon asioita, mutta päällimmäisenä olen iloinen, että kirjoitit omat ajatuksesi esille. Välillä tuntuu turhauttavalta, kuinka paljon syyllisyyttä tai häpeää ”kuuluisi” tuntea itsestään. Aitous on itselleni kaikki kaikessa, pyrin (vaikkakin vaihtelevalla menestyksellä) olemaan rehellinen itselleni ja parhaani mukaan hyväksymään epätäydellisyyttä. Toivoisin, ettei minun tarvitsisi ikinä tehdä kompromisseja sen suhteen.
Loistava kirjoitus Vilma, iso kiitos! Ja olen todellakin samaa mieltä kanssasi. Makuja on monia, onneksi myös miehillä ja jokainen tehköön omille siskoksilleen, mitä haluaa. Mutta mielestäni on sääli, jos jonkun onnellisuus on noista törröttimistä kiinni – niinkuin toivon, ettei kenenkään miehen onnellisuus ole kärmeksestä kiinni, täytyy muistaa erilaisuuden suvaitseminen myös siellä osastolla siskot 😉 Itse olen sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteessa omiin mittasuhteisiini pienirintainen. Mutta, onneksi itseäni ei ole yleensä asia paljonkaan haitannut… ehkä hieman olisin näin vanhemmiten toivonut sopusuhtaisempaa vartaloa, mutta mihinkään pallonistutuksiin en kertakaikkiaan voisi kuvitella ryhtyväni niin pienen elämän asian takia kuin rinnat. En usko, että se on pitkäkestoinen ratkaisu, kohta ehkä jo korjataan, kohotetaan ja laitetaan lisää. Pienet bosat ovat itse asiassa aika näppärät, eivät ole tiellä 🙂 No, joka tapauksessa, rinnat ovat ensisijaisesti niin paljon muutakin kuin vain seksikkyyden edustuskaksikko – ja samalla vain rinnat, kuten sanoit 🙂
Oi Ihana ihana Vilma! Kirjoitit niin loistavan tekstin! Osuit mitä mahtavimmin asian ytimeen! Jokaisen tulisi arvostaa itseään juuri sellaisenka kuin on, vaikka se välillä hankalaa onkin! Kiitos tästä tekstistä, aion ehdottomasti luetuttaa sen serkuillani jotka ovat juuri sen ikäisiä että kaikkien muiden mielipiteet ovat maailmaa järisyttäviä!
Hyvä teksti mutta kiinnostaisi miten itse pidät balanssin siinä ettei ulkonäkö ala mietityttää liikaa? Tai siis teet kuitenkin mallin hommia ja blogi pyorii paljon urheilun ja ruuan (hyvää oloa joo mutta myös kiinteytystä jne) ympärillä. Tälläinen voisi olla hyvä postausidea 🙂
Aivan samaa mieltä, huippuhyvä kirjoitus!! 🙂
Upea kirjoitus! Ja upea nainen sen takana! 🙂
Hyvä Vilma! Mahtava teksti! Samaa mieltä.
Muistan kun joskus teininä rukoilin sitä, että mun tissit kasvaisi… koska sain yhdeltä yläasteen luokkakaverilta haukkuja että olen lauta. No kasvoivathan ne sitten, mutta onneksi vain pikkutisseiksi. Ja niin kyllähän tämä ”lautakin” on saanut tehdä mallintöitä. Miehen löydyttyä paineet tissien koosta tosiaan hävisivät, olinhan täysin haluttu ja rakastettu juuri sellaisena kuin olen.
Ja mikä tärkeintä pieni rintainenkin voi imettää. Ja tiedätkö, olen todella ylpeä siitä, että olen saanut imetettyä lapseni yli yksi vuotiaaksi… 🙂 sehän se on rintojen päätarkotus…
Loistava teksti Vilma! En ennen oo kommentoinu, mutta sun blogi on ihan mahtava! Mahdoitko tulla Manchesterin lennolla suomeen? Ihan ku olisin nähny sun näkösen tyypin kentällä? 🙂
Ihana olet Vilma 🙂 itsekin käytän mieluummin urheiluliivejä ja malleja jotka ”litistää” rintavarustusta, löytyy laatikosta push-upitkin mutta jäävät suurimmaksi osaksi sinne laatikkoon 😀 koen olevani paljon enemmän kuin tissit, enkä siksi koe tarvetta tuoda niitä sen erityisemmin esille. Pienissä tisseissä ei ole mitään vikaa! Päinvastoin, joskus ne ovat huomattavasti helpommat kuin isot sellaiset.
Hyvä teksti ja samaa mieltä olen. Minusta kannattaa aina muistaa, että kukin kommentoija sekä tietysti myös koko keskustelun aloittaja puhuu itsestänä ja omista lähtökohdistaan. Itse pienirintaisena en todellakaan pahoita mieltäni, jos jonkun mielestä naisella pitäisi olla suuret rinnat. Se on sen sanojan mielipide ja kyllä tähän maailmaan mielipiteitä pitää mahtua. Olen mahdottoman tyytyväinen omiini ja toivon, että jokainen nainen olisi tyytyväinen omaan rintavarustuksen kokoon.
Aivan huisin hyvää tekstiä!! Olen pitkään ollut blogisi lukija, mutta viimepäivinä postauksesi on noussut aivan uudelle tasolle. Olet huikea esikuva minulle <3 ja tuosta pienirintaisuudesta vielä, en omista minäkään suuria rintoja, mutta olen tyytyväinen näin. Kahden vuoden pituinen seurustelusuhde vajaa 18 vuotiaalle, jossa kaikki on niin hyvin kun voi, ja saadaan molemmat tuntea olomme hyväksi, varmaksi ja täydelliseksi, on varmasti auttanut paljon itsetunnon kanssa, vaikka kiusaamista olenkin kokenut. Kaunista tekstiä, jatka samaan malliin 🙂 ps. Mangokakun reseptin odottelija täällä..;-)
Aamen! Hieno teksti, hyvin puit sanoiksi!
Aivan älyttömän hyvin kirjoitettu! 🙂
En oikein ymmärrä tämän Maisan yleistämistä siinä mikä miehen mielestä on viehättävä ja kaunis nainen. Että kaikki miehet haluavat suuri rintaisen median vaatimukset täyttävän seksipommin. Kauneus on katsojan silmissä. Se mikä yhtä miellyttää ulkoisesti ei välttämättä miellytä toista, ja hyvä niin. On surullista, että nuorille annetaan sellainen kuva, että vain ulkonäöllä on väliä. Koska ei sillä loppuen lopuksi sitten ole niin paljon väliä, jos se luonne ja persoona miellyttää.
Itse olen sitä mieltä, että ulkonäköön ihastutaan ja sisimpään rakastutaan. Uskon, että myös miehet ajattelevat niin, että se seksikkyys tulee sisältä päin ja että se onko suuret vai pienet rinnat ei millään lailla enää vaikuta asiaan, kun on korviaan myöten rakastunut toisen luonteeseen ja persoonaan. Ja jos näin ei ole, niin vika on miehen korvien välissä. Jos mies vaatii, että leikkautat rintasi tai käyt salilla pyöristämässä takamusta, jätä se. Samoin jos nainen vaatii, että mies käy bodaamassa viisi kertaa viikossa, jätä se. Puolisosi kuuluu rakastaa sinua sellaisena kun olet, ei sellaisena kun hän haluaisi sinun olevan.
Hyvä kirjoitus, rintojen koko ei merkkaa mitään. Se miten rintansa kantaa, merkkaa.
Hyvä kuvauslokaatio, Villa Mustika Juma?
ja sitäpaitsi… on olemassa joukko miehiä… itseni siihen mukaanlukien. jotka todellakin pitävät huomattavasti enemmän pienistä rinnoista kun suurista. tai edes suurehkoista. eivät vaan pidä siitä suurta meteliä…
Ehdottomasti samaa mieltä, mutta tekisi silti mieli sanoa, että ”kaikki eivät ole syntyneet malleiksi”…
IHANAA tekstiä Vilma!!! 🙂
Tämä postaus on kyllä täysi kymppi ♥
Sä oot niin paras!!! <3 En voisi olla enempää samaa mieltä kanssasi. Mua kyllä ahdistaa just tää että miten tärkeänä seksikkyyttä pidetään, varsinkin kun oletetaan että vain tietyntyyppinen naisvartalo voi olla seksikäs… Onneksi fiksuja miehiä on olemassa ja olen myös itselleni onnistunut sellaisen nappaamaan 😉
Aivan loistavat kuvat olet valinnut tähän postaukseen 😀 Noiden kuvien tunnelma tavallaan antaa sen lopullisen silauksen koko postaukselle 😀 Hyvä Vilma! 🙂
Ihana, ihana teksti <3 niin normaali ja terve ajattelutapa!
Kiitos Vilma kun tartut rohkeasti asiaan! Nuorena sitä on usein niin epävarma ja kuuntelee liikaa toisten mielipiteitä ja sattuu kun haukutaan laudaksi.
Itse olin luuranko ja hyvin pienirintainen kunnes sain ensimmäisen lapsen. En voi kieltää, että maidon noustua tunsin itseni melkein Dolly Partoniksi ja olin iloinen kun kerrankin omistin tissit.
Jälkeenpäin olen lohduttanut itseäni, että suuri rintavarustus on vain rasvakudosta ja silikonia en missään nimessä olisi halunnut. Useamman lapsen saaneena rinnat alkavat jo roikkua, mutta sekin kuuluu luontoon. Ikä muokkaa meitä, liikunnalla ja ruokavaliolla voit osin muovata muutosta. Iän myötä tulee myös yleensä hyväksyntä omaan itseensä.
Tärkeintä on kuitenkin olla sinut itsensä kanssa ja mikä hienointa, jos löydät kumppanin joka hyväksyy sinut itsenäsi ja kasvaa kanssasi.
Toki joskus joutuu radikaalejakin päätöksiä tekemään terveytensä puolesta, olkoonkin se sitten fyysinen tai henkinen.
Kauhistuttavinta myös itselleni oli, kun nenäni jouduttiin leikkaamaan saatuani siihen syövän. Olin aina sanonut, että nenäni on ainut paikka mihin olen täysin tyytyväinen. Iloitsen jokaisesta päivästä, että saan elää, juuri sellaisena kuin olen.
Toivottavasti Vilma kirjoituksesi saa nuoria ajattelemaan asioita toisin. ❤
Kiitos. Tämä oli hieno postaus ja kohun nostanut blogikirjoitus oli asiaton ja itseänikin häiritsi nimenomaan se, millaisen viestin hän lähetti sillä nuorimmille lukijoille.
Mun kantani on kyllä se, että ihminen voi olla itsevarma, onnellinen ja parisuhteessa jossa mies hyväksyy hänet sellaisenaan, mutta rintojen ulkomuoto häiritsee silmää ja tästä syystä päädytään leikkaukseen. Minusta leikkaus on hyväksyttävää jos sillä on tarkoitus miellyttää itseään. Tästä on keskusteltu monen kanssa ja minusta siinä ei ole mitään väärää, jos joku jo ennestään itsevarma ihminen on maksimoinut onneaan tällä tavalla.
Valitettavasti kaikki tapaukset eivät tällaisia ole ja mielestäni silikonit ja kaikki muut ns luonnottomat kropan muokkailutavat saisivat pysyä poissa median parrasvaloista 🙂
Vitsi kun joku ois antanu tän postauksen pikku-Veeralle luettavaksi muutama vuosi sitten… Ala-asteen lopulta asti johonkin melkeen lukion ensimmäiseen luokkaan asti kärsisin huonosta itsetunnosta ja tosi vaikuttava tekijä siihen oli pienet tissit. Nyt jälkeen päin on hassua ajatella miten tein pienestä asiasta niin ison jutun, koska loppujen lopuksi mitä merkitystä…
Paras ja älykkäin kirjoitus, mitä koskaan olen kauneusleikkauksista lukenut. Nykyihmisten ajatusmaailma on saavuttanut aivan uuden turhamaisuuden tason. Turhamaisia ihmisiä on aina ollut, mutta nyt heidän ajatusmaailmaansa on syötetty myös epävarmoille, jotka kuvittelevat että seksikkyyttä on joku tietty yksityiskohta ihmisessä.
Juuri näin kaikkien nuorten tyttöjen ja naisten tulisi ajatella! Ja juuri tällaisia roolimalleja kaivattaisiin, jotka kantavat itsensä ylpeydellä, on se kroppa ja ulkonäkö sitten ihan mitä tahansa. 🙂
Se päästään laho joka tuon alkuperäisen tissipostauksen kirjoitti, voisi tosiaankin hankkia sinne päähänsä jotain mikä sieltä puuttuu.. Ainiin, mutta sitä ei sieltä kirurgin pöydältä saa 😀
Lohduttavaa, että tälläisiäkin tekstejä tulee vastaan. Viime aikoina yhä enemmän ja enemmän on tuntunut pahalta, kun ulkonäkö tuntuu ihmisille olevan tärkeämpää, kuin se mitä päässä liikkuu. Ja mitä kaikkea ihmiset ovat valmiita tekemään ulkonäkönsä eteen. Mihin maailma on menossa, kun itsetunto-ongelmia yritetään korjata leikkauksilla? Takaako D-kupin silikonit hyvän itsetunnon? Jos (ja kun) ei, niin mitä sitten? Ehkä isommat silikonit, leikellyt huulet ja sata tuntia salilla viikossa? Riittääkö? Kun ihminen käyttää kaiken aikansa ulkonäkönsä miettimiseen ja ”parantamiseen”, mihin muuhun jää aikaa?
Terveisin kukka- ja foliohattutäti
Ps. Suosittelen Tyger tutkii ( http://areena.kokeile.yle.fi/1-2491636 ). En tiedä miten todellista kuvaa tuo antaa nykytilanteesta Britanniassa, mutta sai itseni ajattelemaan.
Mielettömän hyvä teksti. Kiitos <3
Hallelujah! Hyvä! Jo alkuun tuli hyvä pointti medialukutaidosta. Me nyt parikymppiset olemme siihen kasvaneet suhteellisen nuorena, mutta teini-ikäisillä sitä vielä harvoin on ja tämä mediahuomio-(anteeksi)-huoraaminen on siksi jo hieman kyseenalaista. Toki blogimaailmassa kaikki sitä tietyssä mielessä tekee, sillä jostainhan se näkyvyys on kaivettava, mutta vähän meni jo yli alkuperäisessä kirjoituksessa…
Todella hyvä vastine, Vilma! Luin itsekin Maisan kirjoituksen ja se sai lähinnä huokaisemaan. Kyllä tästä jaksetaan kerta toisensa jälkeen jauhaa, että tissien pitäisi olla sitä ja tätä. Haloo, ne ovat vain yksi ruumiinosa! Itse olen luojan luomana saanut d-koon daisarit, jotka ilmeisesti median ja tissifanien mielestä ovat sitä ”ideaalikokoa”, mutta minulle se on suoraan sanottuna se ja sama. Olen tottakai todella kiitollinen näistä, mielestäni ne ovat kauniit juuri sellaisenaan (tai vaikka olisivat pienemmät tai isommat). Lähipiirissäni on rintasyövän sairastanut ihminen, joten ehkä sekin vaikuttaa siihen, etten jaksa vikistä rintojen ”väärästä koosta”. Enemmän merkitsee ovatko rinnat terveet.
Kauneusleikkausten määrän kasvua pidän negatiivisena ilmiönä, vaikka yksilötasolla pystynkin jotenkin ymmärtämään ihmisten päätymistä plastiikkakirurgiaan. Se on todella sääli, että paremman itsetunnon tavoittelussa mennään näinkin radikaaleihin keinoihin.
Jotkut puolustavat kauneusleikkauksia sillä syyllä, että kyllähän naiset feikkaavat kaikkea muutakin (meikkaavat, värjäävät hiuksia, käyttävät rakennekynsiä yms.) Mielestäni noiden vertaaminen on vähän hankalaa, koska kyllähän esim. meikit voi pestä naamasta milloin haluaa, mutta ei silareita noin vain oteta yöksi pois. Hiusten ja kynsien suhteen voi aina palata siihen luonnolliseen, mutta monien kauneusleikkausten jälkeen on aika vaikeaa (ja kallista) saada takaisin alkuperäistä muistuttavaa ulkonäköä.
Eniten minuakin häiritsi Maisan kirjoituksessa tuo ”miehet tykkäävät”-meininki. Hei oikeasti. Ei me naiset eletä täällä vain miehiä varten. Itse kyllä potkaisisin pellolle aika äkkiä sellaisen miehen, joka vain kyttäisi ulkonäköäni. Kyllä henkinen puoli on aina tärkein 🙂
Rakastan Marni-merkin ajatusmaailmaa ”Rather smart than sexy”. En ymmärrä mistä ihmisiin on juurtunut se odotus, että naisten pitäisi pukeutua ja näyttää seksikkäältä. Minäkin ajattelen niin, että kyllä se seksikkyys kuuluu vain sille omalle kumppanille. Ulkomaailmalle haluan mieluummin näyttää fiksulta ja itsestä huolta pitävältä 🙂
Todella hyvä kirjoitus! Lisäksi tuollaisten kuvien jälkeen en usko että kukaan voisi sanoa että pienet rinnat eivät kelpaa. Uskomattoman kaunis ja aidosti seksikäs nainen olet!
Voi Vilma! Kannan huolta täsmälleen samoista asioista. Pelottaa ajatus, että joskus toisin tyttö lapsen tähän maailmaan, jossa naisen arvo määriytyy edelleen liian usein ulkonäön mukaan eikä esim. tekojen.
Vaikka olenkin vilpittömästi sitä mieltä, että naisten tulisi kehua ja kannustaa toisiaan, olen huolissani siitä, että kehut koskevat usein juuri ulkonäköä. Kuinka onnellinen olisin, jos nuorten naisten #girlcrush tägien alta paljastuisi niitä rohkeita ja upeita naisia, joiden jättämä jälki on paljon kuppikokoa suurempaa ja ”thigh gapia” laajempaa!
Hyvää tekstiä Vilma !
Olen itse myös todella huolissani kuinka ok kauneusleikkaukset nykyään ovat. Ne ovat minusta vain tapa korjata aukkoa itsetunnossa, jonka täyttämiseen ihmisellä ei ole tarpeeksi kykyjä mm. älyä, kypsyyttä, mietiskelyä, itsensä tutkailua.
Hoidetaan oiretta puolittaisesti, mutta itse sairautta ei ollenkaan. Onhan se heikolle ihmiselle helpompi ratkaisu.. ainakin hetkellisesti.
Korjausleikkaukset lääketieteellisistä syistä tai rajun muutoksen jälkeen ovat ok. Kaikki muut ovat turhaa ja pinnallista.
Itsensä hyväksyminen ja rakastaminen sellaisenaan ei ole helppoa, mutta siinä onnistuminen on oikeasti upeaa ja seksikästä. Se on myös valtavan upea esimerkki nuorille!
Oon miettiny monesti miltä nuoresta tytöstä tuntuu jos esim. hänen äitinsä on käynyt pinnallisista syistä veitsen alla muokkaamassa ulkunäköään. Kuinka sellainen nuori pystyy perustella itselleen, että hänen ei ehkä tarvitsisi?
Ja rinnoista puheen ollen. Olin 6-luokkalainen kun luokkani pojat haukkuvat laudaksi. Useat useasti. Murrosikäni oli hädin tuskin alkanut ja jo tunsin itseni epäonnistuneeksi ja huonoksi. Sitten murrosiässä mulle kasvoi rinnat. Tavalliset c tai d kupin rinnat. Silti lautakommentit jättivät jälkensä ja näin itseni rinnattomana, yhä tavallaan näen. Onneksi olen aina ollut aitouden kannattaja enkä ole edes harkinnut invasiivisia radikaaleja toimenpiteitä. Ehkä lukiosta päästessäni kasvoin ihmisenä ja rakensin mielettömän itsetunnon itselleni. Tykkään itsestäni ja minulle sopivista rinnoistani. Toivon, että kaikki pääsisivät tähän pisteeseen ja toivon, että kaikki naiset kannustaisivat toisiaan tähän. Kauneusleikkaukset eivät ole tie siihen, päinvastoin.
Kiitos Vilma kirjoituksestasi. Täyttä asiaa!
Terveisin keski-ikäinen, ylipainoinen täti, joka ihaillen seuraa elämääsi blogisi kautta. Olet niin tervehenkinen ja järkevä! Terkut etelä-pohjanmaalta!
Näin miehenä ja heterona voin vakuuttaa teille naisille, että rintojen koolla ja muodolla ei ole mitään merkitystä. Aina löytyy mies, joille juuri sinä ole se kaikkein kaunein ja seksikkäin olento. Huonosta itsetunnosta kärsivien naisten pitäisi vierailla vaikka sivuilla, joissa miehet kuolaavat amputoitujen naisten perään, tai 300 kiloisten keijukaisten.
Katsoin muutema viikko sitten ohjelmaa, jossa eräs nainen leikkautti rintansa, koska ne olivat hänen omasta mielestään epämuodostuneet. Sen tyyppisistä rinnoista käytetään nimitystä ”puffy” ja maailmassa on miljoonia miehiä jotka olisivat antaneet oikean kätensä saadakseen omakseen juuri tuon naisen.
Toki rintojen koko vaikuttaa ensivaikutelmaan naisesta, mutta niin vaikuttaa myös hymy tai tuoksu. Naisen seksikkyys on niin paljon muuta kuin rinnat. Sanoisin, että jos on haku päällä, niin pienirintaisten naisten kannattaa korostaa pieniä rintojaan mieluummin kuin laittaa niihin fylliä.
Hienoa, että huolimatta mallitaustastasi arvostat ja painotat muitakin kuin ulkoisia piirteitä. Kuitenkin ulkonäkösi vie samalla pohjan näiltä mielipiteiltä, ja kauneusleikkauksien arvostelu tuntuu tekopyhältä. Vaikka kuinka treenaisi ja söisi terveellisesti, ei kasvojen luustoa tai ruumiin rakennetta voi muuttaa. Kauniina on helppo sanoa, ettei ulkonäkö merkitse mutta todellisuudessa et voi samaistua ulkonäköihannetta vastaamattomien fiiliksiin. Ja ei, rintojen koko ei vielä riitä tekemään sinusta rumaa.
Nimenomaan sen takia, kun emme voi ulkonäköämme muuttaa, pitäisi ihmisistä puhua enemmän saavutusten ja ajatusten pohjalta. Kuten aiemmin kommentoin, naiset liian usein sortuvat arvioimaan toisia naisiakin vain ulkonäön perusteella, vaikka ihanne yhteiskunnassa sen ei pitäisi merkata mitään.
En itse koe olevani erityisen kaunis. Tämän takia pelkään mm. esiintymistä, koska koen, että sanomiseni ja älykkyyteeni sijasta kuulijat arvioivat ulkonäköäni. En silti sanoisi, ettei Vilma voi tästä tärkeästä asiasta kirjoittaa, vaikka hän ei jaa samoja, henkilökohtaisia, kokemuksiani.
Lisäksi mallin työssä voin kuvitella paineiden olevan myös erittäin kovat. Oma itsetuntoni ei ikinä kestäisi alaa, jossa ulkonäön arvostelu on yhtä näkyvää ja yleisesti hyväksyttyä.
Minusta on upeaa, että kauniista ulkonäöstään huolimatta, Vilma näyttää ymmärtäneen, että ulkonäkö ei määritä häntä, vaikka se iso osa työtä onkin.
Ehkä se mitä yritän sanoa on, että oli nainen tai mies kuinka ruma/kaunis hyvänsä, toivoisin, että pääsisimme keskustelussa ulkokuorta pidemmälle niihin asioihin joiden perusteella ihmisiä voidaan oikeutetusti ”arvottaa” (esim. teot, muiden kohtelu yms.). Ulkonäkö kun on vaan geenien summaa, eikä siihen juuri voi vaikuttaa..
Mielenkiintoinen keskustelu! Halusin kirjoittaa sen takia, että olen Matildan kanssa vähän eri mieltä siitä, etteikö kaunis ihminen voisi ottaa uskottavasti kantaa tähän aiheeseen. Pitäähän se joo sinänsä paikkansa, että kauniina ei voi ehkä täysin ymmärtää, miltä tuntuisi olla ei-kaunis, mutta toisaalta samahan pätee kaikkiin tilanteisiin, joissa ihmisen pitäisi samaistua johonkin, mitä ei itse ole. En minäkään sataprosenttisesti tiedä, miltä tuntuisi olla monia sellaisia asioita, mitä en itse ole, mutta pystyn kyllä varmasti jossain määrin kuvittelemaan jos asetun toisen asemaan. Tajuan kyllä sinällään Matildan pointin siitä, että kauniina on tavallaan ”helppo” sanoa, että ulkonäkö ei merkitse mitään, rikkaana on helppo sanoa, ettei raha merkitse mitään, jne.
Mielestäni on kuitenkin täysin mahdollista, että kaunis ihminen ihan oikeasti ajattelee, että ulkonäkö ei ole elämässä kovin tärkeä asia, vaan tärkeintä on se, mitä pään sisällä liikkuu. Itse ainakin ajattelen ehdottomasti niin (ottamatta nyt tässä sen kummemmin kantaa siihen, kuinka kaunis itse mahdollisesti olen tai en ole, heh :)). Mielestäni se, millainen ihminen joku on, miten hän kohtelee muita ja mitä hänen päänsä sisällä yleisesti ottaen liikkuu, ovat niitä asioita, joihin ihminen kaikkein eniten voi vaikuttaa ja nämä ovat myös asioita, jotka kertovat ihmisestä eniten ja joiden varaan hyvän itsetunnon tulisi rakentua – riippumatta esim. siitä, minkä näköinen sattuu olemaan. Toki on valitettavasti niin, että ulkonäkö vaikuttaa nyky-yhteiskunnassa moniin asioihin ja onhan se varmasti kautta aikojen ja ihan tutkimusten mukaankin vaikuttanut; esimerkiksi siihen, kehen sitä itsekin ihastuu tai kuka vaikuttaa ensivaikutelman perusteella ihmiseltä, johon haluaisi tutustua. Kuitenkin itse näen asian ehdottomasti niin, että ulkonäkö ja erityisesti kasvonpiirteet ovat asioita, jotka eivät ole juurikaan ihmisen omaa ansiota (toki esim. urheilu vaikuttaa ihmisen ulkonäköön jossain määrin, I know), vaan enemmänkin tuuripeliä, että millaiset geenit on sattunut saamaan. Siksi en itse ota kovin suurena kohteliaisuutena esim. sitä, jos joku kehuu ulkonäköäni tai joku ventovieras ihminen tulee iskemään baarissa. Toki sellainen voi olla hiukan imartelevaa, mutta paljon enemmän lämmittää se, jos kuulee itse olevansa mukava tyyppi tai että on esimerkiksi piristänyt jonkun ihmisen päivää. 🙂
Kauneusleikkauksiin en itsekään suhtaudu kauhean suopeasti, vaikkakin se on mielestäni ihmisen oma asia ja en halua tuomita heitä, jotka ovat siihen ratkaisuun päätyneet. Kuitenkin uskon, että monessa tapauksessa henkilöillä, jotka ns. ”muuten vaan” menevät leikkauttamaan vaikkapa nenänsä tai hankkimaan silikonit, on todennäköisesti jotain sellaisia ongelmia itsetuntonsa kanssa, joihin kauneusleikkaus ei tarjoa mitään todellista ratkaisua. Sen sijaan kannattaisi minusta nimenomaan oppia arvostamaan omaa persoonallista ulkonäköään. Jos ulkonäössä on jokin tietty piirre, joka on tavallaan ”virhe” verrattuna ns. yleiseen kauneusihanteeseen, niin sehän voi olla juuri se seikka, joka tekee ihmisen ulkonäöstä mielenkiintoisen ja kivalla tavalla persoonallisen (vaikkapa iso väli etuhampaiden välissä). 🙂 Minusta persoonalliset ja tietyllä tavalla epätäydellisen näköiset ihmiset ovat useimmiten todella viehättäviä jos vaikuttavat itse olevana tyytyväisiä sellaisina kuin ovat – henkilökohtaisesti en pidä liian ”siloiteltua” lookkia edes erityisen hyvännäköisenä, mutta totta kai makuja on monia. 🙂
Oon niin samaa mieltä sun kanssa! Erityisesti siitä, että seksikkyys ei todella tarkoita välttämättä sitä että paljastaa kaiken ja on tyrkky. Itse pidän esimerkiksi yksinkertaista, mustaa vartaloa myötäilevää turtleneckiä erittäinkin seksikkäänä, mutta silti eleganttina!
voi ihanaa että kirjoitit tästä ja vielä näin hyvin 🙂 kun luin uutisen kyseisestä blogitekstistä, nousi kyllä tunteet pintaan, että suomen suurimmaksi lehdeksi itseään ylpeästi tituleeraava lehti hakee ”klikkauksia” netissä tälläsillä ”uutisilla”. Jos mietin että ite olisin 16-vuotiaana lukenut sen blogitekstin tai uutisen siitä, se olisi varmasti vaikuttanu muhun ja olisin kokenu itteni riittämättömäksi omien pienien tissien kanssa. Vaikka kirjoittaja ei kuuluisi idoleihini on hän silti julkisuudenhenkilö ja siitä uutisoiminen vielä tekee siitä omalla tavalla merkittävämmän. Olen onnekseni saanut hyvän ja tukevan lähipiirin sekä kouluttautunut hyvin, mm. nämä asiat ovat vaikuttaneet itsetuntooni positiivisesti. Valitettavasti kaikilla ei näin pakosti aina ole ja tälläinen viesti että pienet rinnat määrittää jollain tapaa ihmistä voi vaikuttaa johonkin syvästikin.
Kiitos vielä että otit asian puheeksi! Toivon suuresti että nuoret näkevät sun tekstin ja ymmärtävät ettei ulkonäkö saa olla määrittävä tekijä ihmisissä 🙂
Minua ainakin kiinnostaa tissien koko, koska kunnon tissit ovat seksikkäät. Ja tiedän, että montaa muutakin miestä kiinnostaa tissien koko. Pienet tissit ovat itselleni ainakin turn off ja se taas on henkilökohtainen mieltymykseni, johon kenelläkään ei ole mitään sanottavaa. Mutta sitä minä en mene kenellekään päin näköä sanomaan, koska sille nyt ei vain voi mitään. Toisin kuin esim. läskeille, joka on pelkkää ihmisen saamattomuutta ja laiskuttaa (säälittävää).
Hei
Hieno kirjoitus ja 2 tyttölapsen äitinä näen hyvin tärkeänä että naiskropan esineellistäminen loppuisi.
Kerron vielä tähän että itse olen yli kolmekymppisenä korjauttanut rintani, siitä syystä että minulla ei ollut toista rintarauhaskudosta ollenkaan ja toinen rinta hyvin pieni myös, mutta jonkunlainen rinta siinä toisena kuitenkin. Olin kärsinyt tästä koko elämäni, miehen siitä huolimatta itselleni sain ja vielä komean sellaisen eli onneksi muilla avuillani sain puutteeni kompensoitua
Todella hyvä kirjoitus Vilma! Olen itse pitkälti samaa mieltä asioista kanssasi, osasit laittaa ajatukset hyvin sanoiksi 🙂
Olipa niin hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta että on ihan pakko ryhtyä seuraajaksesi :)!!
Moi! Älyttömän fiksu teksti. Hyvä, että blogimaailmasta löytyy vielä sun kaltaisia roolimalleja, teitä tarvitaan. Muutenkin propsit positiivisuudestasi ja aitoudestasi. Keep up the good work!
Aah ihan älyttömän hyvä kirjoitus!! Wau! Ja kuvat olivat JÄLLEEN KERRAN upeita! Olet upea ja mielestäni hyvä roolimalli! 🙂 Kiva lukea blogia joka on rehellinen ja aito! Keep going <3
Mielummin pienet ja luonnonmukaiset,kun isot keinotissit. Toki jos on ollut jokin sairaus, niin hyväksyn toki keinotekoiset korjaukset. Toisalta asia on jokaisen naisen oma asia. Mutta minua ei kiinnosta isot keinotissit, päinvastoin.
Vähän turhaa kommentoidakaan, mutta Maisan blogikirjoituksesta paistaa kilometrin päähän se, että minullapas on ja teillä ei. Markkinointiahan sekin on, vaikka asennetta ei voi kehua kypsäksi.
En ole koskaan valinnut naista tai ratkaissut suhdetta rintojen vuoksi. Tärkeämpää naisellisuudessa on suhde omaan itseensä, ja onhan siinä rinnat myös mukana. Aikanaan toimistomme kaunotar oli avoin, herttainen ja hymyileväinen nainen, kuin pajunvitsa, jolla oman käsityksensä mukaan ei ollut rintoja. Se ei tuntunut haittaavan ketään meistä miehistä, vaikka makuja varmaan oli monenlaisia.
Yhdessä asiassa olen Maisan kanssa samaa mieltä: rinnat kunniaan! Kunkin omat.
Olen 100% samaa mieltä lähes kaikessa tässä! Sinä olet yksi internetin hienoimmista esikuvista<3 Ja niin hyvä roolimalli monelle tytälle ja aikuiselle naiselle! Kuitenkin itse olen miettinyt että haluan leikkauttaa nenästäni kyömyn pois, nenä on myös vähän vinoutunut ja nenän karki on alkanut roikkua, ja kaikki tämä kaikki on tapahtunut parissa vuodessa! En koe että tämä on "oma" nenäni, sillä ennen nenäni oli suunnilleen omasta mielestäni täydellinen: suroa, pieni, siro yli kaksikymppiseksi… Se on vaan iän myötä kasvanut ja muuttunut… Luulen kuitenkin että mahdollinen operaatio olisi pieni ja en haluaisi esimerkiksi nukutusta, vaan luulen että ehkä paikallispuudutuksessa olisi mahdollista suorittaa leikkaus… Kuitenkin olen lähtökohtaisesti myös kaikkia leikkauksia vastaan! Ja siksi kärsinkin suuresta moraalidilemmasta tämän oman asian suhteen… Nyt ei kuitenkaan ole rahaa mihinkään leikkaukseen mennä, ja rahalle löytyisi "parempaakin käyttöä" että pitää katsoa opinko hyväksymään tämän nenäni vai en…
Ihmisillä tosiaan nenä ja korvat kasvaa iän mukana. Jos itsetunto on kiinni leikkauksesta, niin ilman muuta kannattaa tehdä leikkaus ja mahdollisimman varhain. Sitä kannattaa ajatella sijoituksena tulevaisuuteen, jolloin jopa lainan otto voi olla järkevää. Kannattaa kuitenkin varoa menemästä äärimmäisyyksiin. Maailmalla ja Suomessakin on naisia, jotka ovat kaineusleikkauksilla pilanneet kasvonsa. Eli ei kannata ”samalla” tehdä isoa operaatiota vaikka kirurgi sitä voi ehdotaakin. Suomi on perunanenäisten maa ja voit täällä erottua joukosta. Englannissa sinua ehkä pidettäisiin aristograattina. Eli sinuna jättäisin jäljelle aristograattiset piirteesi mutta tekisin niistä vähemmän silmäänpistäviä.
Kyllähän näi on
Kiitos, että sanoit ääneen sen mitä itse en ole osannut. Minä PIENIrintaisena sain kuulla asiasta koko nuoruuteni ajan. ”Höyläämätön lankku tai lauta” oli lempinimeni. Jokin pieni ääni tuolla päässäni, ei kuitenkaan koskaan antanut minun lannistua täysin. Totta kai pahat sanat satutti ja satuttaa edelleen, mutta jotenkin tajusin sen, että ei asia ole minun ongelma vaan kiusaajieni. Opin sen, että ulkonäköä seksikäämpää on älykkyyteni. Kannan itseni ylpeydellä, ja jos se on jollekin ongelma niin ei voi mitään. Ovi on eteisessä 😉
Mielettömän hyvä teksti! 🙂 Miten saitkin näin hyvin tiivistettyä kaikki ajatukset tähän aiheeseen liittyen! 🙂
Loistava postaus! Olen tenyt läheisempää tuttavuutta aikamoisen naisliudan kanssa, ja pidän ehdottomasti enemmän pienirintaisista naisista. Pienet rinnat, kiinteät tai vähemmän kiinteät, ovat lähes poikkeuksetta kauniimmat, seksikkäämmät ja kiihoittavammat. Sama pätee pienirintaisiin naisiin ylipäätään…
Olen luontaisesti isorintaisena törmännyt useinkin miehiin, joiden mielestä pienet rinnat ovat seksikkäämmät kuin isot.
Toiseksi, silikonirintaiset eivät ole isorintaisia, vain me luontaisesti varustetut olemme.
On mielenkiintoista että naisten rintojen suurentaminen niin silikoneilla kuin julmasti topatuilla rintaliiveillä on hyväksyttävää, mutta jos mies laittaa housuihinsa banaanin, nauretaan hänet maanrakoon.
Mielestäni näitä kahta asiaa voidaan verrata hyvin toisiinsa koska ne aiheuttavat omistajilleen usein häpeän tunteita – tai siis niiden pienuus.
Kannattaa kuitenkin huomioida että näiden ”objektien” koko on suhteellinen kantajaansa. Usein silikonirinnat ottaa ihminen joka on kerännyt lantioonsa ja vatsan seudulle hieman ylimääräistä ja suuremmilla rinnoilla saadaan vartalo näyttämään sopusuhtaisemmalta. Kun ottaa silikoneilla varustetun naisen kuvan ja peittää rinnat, näyttää vartalo hyvin usein aivan karmealta. Joten sallittakoon näille ”epämuodostuneille” silikoninsa.
Mielestäni silikonien lisäksi on ihan yhtä huijausta käyttää topattuja rintaliivejä. Uusimmissa missikuvissa näkyy jopa kuinka rintaliivi on suhteettoman suuri ja rinta roikkuu liivin takana lähes vapaasti. Hieman käy hymyilyttämään.
Itse olen kommentoinut isoa penistä arvostaville naisille että heidän kannattaisi treenata itsensä hieman tiukemmaksi ja pudottaa painoa pakaroista, jos normaalimittainen penis ei muuten tunnu tai takaapäin edes yletä perille saakka. Ovat pian tajunneet että koko on aina suhteellista joko kantajaansa tai vastapuoleen 🙂 Rinnoissa aivan sama; helpoin keino ”laihduttaa” on korostaa rintoja 😉
Haha pisti naurattamaan tämä hyvin kirjoitettu teksti 🙂
Isot tai pienet tissit.. ei mitään väliä – kauneus on katsojan silmissä.
Rinnat herättävät suuria tunteita. Nämä vauvan ruokkimiseen tarkoitetut rauhaset. Toiset provosoituvat ja toiset kohauttavat olkiaan.
Itse olen saanut elää sekä pieni- että isorintaisena. Ennen lapsiani olin ihan perus pienehkörintainen, mutta onnellinen nuori nainen. Rintani eivät määrittäneet minua millään lailla. Kun sain ensimmäisen lapseni 25-vuotiaana, niin kaboom! ne kasvoivat D-kuppiin ja täyttyivät maidosta niin että olivat kovat ja kipeät. Imetyksen loputtua vuoden päästä rinnat jäivät sellaisiksi. Isoiksi. Ehkä kasvoin naiseksi vasta lapsen myötä.
Opein kyllä elämään näidenkin kanssa. Mieheni on kovastikin niihin mieltynyt. Kerran pyyhkäisin äreissäni hänen kätensä pois puristelemasta ja sanoin ”älä aina roiku niissä” ja hän lopetti. En silti haluaisi määritellä seksikkyyttäni rintojen kautta. En ole kovin seksuaalinen muutenkaan, siksi tämä jatkuva rintojen esiinmarssi eri medioissa saa ihan naurettavat mittasuhteet.
Uskon, että jokainen perusjärjellä varustettu nainen haluaisi tulla arvostetuksi nimenomaan oman itsensä, kuin ulkonäkönsä takia. Niinhän mekin teemme miesten kanssa. Luonne on se, mikä ratkaisee.
Kiitos nuori Vilma ajatuksia herättävästä kirjoituksestasi, vastaiskusta tämän jatkuvasti pornoistuvan ajankuvamme murtamiseksi. Näin 49-vuotiaana luot uskoa 24- ja 13-vuotiaitten tyttärieni tulevaisuuteen itsetunnon vahvistamisen kautta.
Olen lukenut blogiasi jo sen alkuajoista lähtien ja vaikutat oikein älykkäältä naiselta, mutta mielestäni on vähän outoa, että Torpan provosoivaan tekstiin ja selvästi vain henkilökohtaiseen ”mainoskampanjaan” näin innokkaasti reagoidaan. Ei vaadi paljoa että huomaa Torpan teksin olevan yksinomaan klikkausten ja sitä kautta julkisuuden kalastelua, mikä tietenkin tarkoittaa, että kaikki jotka kyseisestä kirjoituksesta provosoituvat ja siihen reagoivat, vain ajavat hänen alkuperäistä tarkoitustaan.
Ymmärrän toki, ettei nuorimmilla lukijoilla ole välttämättä riittävää medialukutaitoa huomata alkuperäisen kirjoituksen tarkoitusta ja siten heidän järkytyksensä lieventäminen sinunlaistesi fiksumpien naisten toimesta on ehkä tarpeellistakin, mutta harmittaa vain juurikin tämä Torpan omien tarkoitusperien edistäminen näillä kymmenillä tai jopa sadoilla vastinekirjoituksilla. Lisäksi vähän ehkä hämmästelin postauksesi kuvavalintoja, ne kun korostavat myöskin ulkoista kauneutta ja seksikkyyttä melko lailla. Olet älyttömän kaunis ja myös tietenkin seksikäs nainen, mutta mielestäni tällaiset ”objektimaiset” kuvat hieman syövät tekstin syvempää tarkoitusta ja saattavat omalla tavallaan vain ylläpitää nuorten ulkonäköpaineita – hoikan malli-vartalon tavoittelu on ainakin itselleni aiheuttanut nuoruudessani paljon enemmän ahdistusta kuin isorintaisten kadehtiminen. Olen kovin pahoillani pienestä kritiikistä, olen kaikesta huolimatta tekstisi kanssa ehdottomasti samaa mieltä ja olet kyllä hieno roolimalli nuorille naisille.
Panisin tuhannen aurinkon voimalla
Asiaa! Odotinkin että joku tekee tällaisen vastapostauksen ja nyt se saatiin! En ole lukenut (enkä lue;)) sitä postausta mistä tämä koko tissi-hässäkkä lähti liikkeelle, mutta valitettavasti joutunut kuulemaan asiasta (joka mielestäni ei todellakaan pidä paikkaansa), kun sitä joka tuutista työnnetään. Nyt ite näin tämän postauksen allekirjoittavana miehenä toivon, että tämä saa yhtäsuuren huomion tai mielummin vielä suuremman kuin ”se” toinen postaus! Luonnollisuus kunniaan 😉 Kiitos!
Kiitos! <3
Sun teksti oli päässyt ihan iltasanomiin asti 🙂
Kiitos, Vilma. Paitsi mielipiteestäsi niin ennen kaikkea rohkeudestasi ja halustasi vaikuttaa. Olen entinen povipommi. Muistan sen miestyypin, joka kuolasi perääni: aivot kullinnokassa. En tarkoita etteikö rintava voisi olla myös seksikäs ja etteikö (isoista) rinnoista tykkäävä voisi olla fiksu. Mutta – jos koko on pääasia, omaa kovin kapean mieltymys/miellyttämismaailman. Olen ollut onnekas: sama ukko on kestänyt kyydissä vuosikaudet: ensin ne uhkeat puskurit, sitten rintasyövät, nyt pienet rinnat – eikä koolla ole todellakaan ollut väliä, ei kummallekaan eikä kummankaan varusteiden koolla. Elämä on nyt. – Tarjoan kahvit, jos tulet käymään!
Miksi kaikkien miesten pitäisi pitää langanlaihoista naisista? Jos naisella on kunnon kurvit niin se nyt vaan yksinkertaisesti on seksikkäämpää.
Kiitos ihanasta tekstistä joka toi uskoa ihmiskuntaan 🙂 Tuntuu, että nykyaikana on kaksi suuntausta: materialistinen (miljoonat ihmiset ottavat ties mitä implantteja jne) sekä henkinen suuntaus. Voidaan itse valita kumpi tie otetaan.
Asiasta toiseen, voisitko kertoa lempiohjaajiasi Yoogaiassa? Itse löysin juuri yhden josta tykkään tosi paljon, May Nogoy. Tykkään hänen rauhallisuudestaan ja henkisyydestään, plus loistavat neuvot asanoihin.
Kysymykseen että ketä kiinnostaa niin voisin vastata että 95% miehistä kiinnostaa ja varmaan yhtä montaa naistakin.
Kaikki pienitissit valittaa että oispa nämä edes vähän isommat, joten kyllä niiden koko taitaa kiinnostaa.
Veikkaan että kirjoittakin ostaa vaatteita sillä silmällä miten ne povea kohottavat ja varmasti olisi tyytyväinen jos ois pikkusen isommat rinnat.
Mua on kiehuttanu se blogikirjoitus niin että oikein tekis mieli repiä hiukset päästä. Nuorilla naisilla on niin suuret paineet muutenki ulkonäön suhteen, esim korvien, nenän, silmien tai just esim niiden rintojen takia. Itseäni kiusattiin koko yläasteen ajan pienistä rinnoistani ja korvistani että ymmärrän täysin nuoria tyttöjä/naisia jotka ovat paineen alla. Mun mielestä joo kaikilla on oikeus mielipiteisiin mutta toi ei oo mun mielestä enään mielipide. Joillakin tositv-julkkiksilla nousee aika usein tuo (suoraan sanottuna) kusi päähän ja se pistää kiehuttaan ku luullaan että on muiden yläpuolella ja katsotaan alempia pitkin nenänvartta. Tää on mun mielipide, kiitän ja kuittaan !
Ihan hyvän näkönen nainen, mutta ei kovin seksikäs kun ei ole tissejä.
Ei jatkoon!
Kauneus tai seksikkyys ei todellakaan ole rintojen koosta kiinni.
En ole ikinä kommentoinut aiemmin blogeihin, mutta nyt on kyllä pakko kommentoida. Aivan mielettömän viisaasti ja rohkeasti kirjoitettu. Kiitos.
Myös Janni Hussi tuli saman asian tiimoilta hiljan julkisuuteen.
Vaikka itse pidänkin isoista rinnoista, ne harvemmin sattuvat luonnostaan samaan vartaloon, mikäli nainen on hoikka. Ja sanoisin, että hoikka pienirintainen nainen on fyysisesti
viehättävämpi kuin ylipainoinen ja isorintainen.
Vilma ja Janni molemmat kuuluvat siihen naisten kategoriaan, joka saisi itseni kiljumaan onnesta, mikäli noin hyvännäköiset naiset haluaisivat joskus hypätä sänkyyn kanssani. Eli molemmat ovat ns. vähintään riittävän hyvännäköisiä. Valitettavasti molemmat ovat oikeastaan niin hyvännäköisiä, että mitään mahdollisuuksia moiseen ei edes ole. Siis liian kauniita..
Hieno kirjoitus hienolta nuorelta naiselta!
On käsittämätöntä, että ammattitoimittajien pyörittämä media antaa äänen, kuvatilaa ja tv-ohjelmatkin muita esineellistäville typeryksille.
Hienojen nuorten esikuvien ääntä ei kuulla.
Hienosti ja hyvin kirjoitettu!
Itsensä ”korjauttaminen” epäluonnollisesti ei tuo itsevarmuutta, vaan sillä paetaan todellisuutta. Yhden korjauksen jälkeen epävarmuus nostaa taas päätään, ja kohta pitää korjata jälleen jotain muuta ”epäkohtaa”.
Itsevarmuus lähtee oman pään sisältä, ei isoista tisseistä ja symmetrisestä nenästä.
Muutenkin kauhistuttaa miten kaikki roolimallit ja ihan perus Maijat ja Liisatkin tavoittelevat täydellisyyttä ihan KAIKESSA: täytyy mahtua täysin nykyajan ulkonäkökriteereiden sisälle, täytyy olla luonteeltaan ihailtavan positiivinen, täytyy olla suosittu, muodikas, urheilullinen, luova, tavoitella pää kolmantena jalkana unelmiaan ja kaiken lisäksi yrittää pitää pääkoppa kylmänä ja selvänä.
Huhhuh. Meillä ”nykynuorisolla” on aikamoiset paineet. Milloinhan me havahdumme todellisuuteen.
Jotenkin sitä tuudittautuu välillä sellaiseen ajatukseen, että koska internet on ollut olemassa meillä länsimaissa jo niin kauan, niin kaikki sen käyttäjätkin olisivat kerenneet omaksua edes jonkinlaisen medialukutaidon. Kuitenkin, vaikka medialukutaito olisikin hyvä, niin silti tällainen arvottava mielipideteksti voi kolahtaa kovaa ja tuntua pahalta etenkin niistä itsetunnoltaan epävarmemmista naisista, oli heillä ikää sitten 15 tai 65.
Seuraavaksi pitäisikin alkaa opettamaan mediakirjoitustaitoa…
Kiitos Vilma, erinomainen kirjoitus! <3 Juuri nuo viimeisen kappaleen sanat munkin olisi tarvinnut kuulla jokunen vuosi sitten, mutta parempi nyt kuin ei ollenkaan. 🙂
Aivan ihanaa että blogosfäärin kuitenkin useimmiten niin pinnallisiin asioihin keskittyvässä maailmassa on vielä näin maanläheistä ajattelua. Tää on huippukirjotus, kiva et tuot ajatukses julki näin fiksusti ja ketään syyttelemättä! Kiitos tästä:)
”Vilmalle, sanoisin että sun rintavarustus (tai sen puute) ei vaikuta … mitä susta tulee”
PASKAPUHETTA!
Isorintaisesta tuskin tulee esim. pienikokoisille tarkoitettujen rintaliivien mallia! Päinvastoin voi käydä, pienirintaiselle voi tunkea täytettä liiveihin 😉
Kiiitos upeesta kirjotuksesta!!!!
Minä olen koittanut hyväksyä itseäni vaikka kuinka pitkään, en vaan voi sille mitään etten mielestäni näyttänyt haluttavalta.
Myös naismakuni rajoittuu isorintaisiin naisiin, en vain näe oikein mitään pienirintaisissa, vaikka olen kaveri sellaisten kanssa. Rakkauden täytyisi olla todella ihmeellinen että se saisi minut kiinnostumaan naisesta jonka ulkonäkö ei vastaa ihanteitani.
Kärsin – todellakin kärsin pienistä rinnoistani koko sen ajan kun ne omistin. 4 vuotta sitten vihdoin sain rahat säästettyä silikoneihin, enkä ole katunut kertaakaan. Voin olla nyt vihdoin oma itseni, minulla ei ole mitään peiteltävää enää.
Aina ihana kuulla näin järkeviä mielipiteitä kauniilta ja itsevarmoilta ihmisiltä. Seksikkyyteen todellakin liittyy niin paljon enemmän seikkoja kuin vain se, mitä paidan alta löytyy. Iso kiitos tästä ja tsemppiä tuleviin inspiroiviin teksteihin! <3
Upee teksti, syvällinen ja koskettava :’) mua itseeni on kiusannut isompirintaiset, ei tissien itsensä takia, vaan niitten tuoman statuksen vuoks. En vaan ollu riittävän haluttava olemaan porukassa jossa jokaisella oli uus jätkä joka toinen viikko ja oli vielä ylpeitä siitä. Jäi kovat arvet kun tajusin minkä takia mua syrjittiin. Mun mielestä hyvä että itsensä tyrkyttäminen, ulkonäöllä pelaaminen ja jätkien hyväksynnän tavottelun asettaminen ykkösasiaks elämässä käsitellään nyt suoraan huonon itsetuntona. Liian paljon mielletään ne suositut itteensä pynttäävät ja esittelevät bimbot semmosina keitten elämä on täydellistä, kun jätkät kuolaa perään. Yhessä asiassa Torppa oli oikeessa, nimittäin siinä että tänä tinderin yms aikakautena pinnallisuus lisääntyy ja sisällöllä ei tunnu olevan nii paljoo väliä enää… mut ei tajunnu et se johtuu just senlaisista ihmisistä, jotka tukee sitä!! Toivottavasti mahollisimman moni nuori kasvava tyttö lukee tämmösiä kirjotuksia niinkun sun, ja osaa siten tulkita kriittisesti tollasta tekstiä!
Kiitos Vilma!
Mikään blogiteksti ei ikinä ole osunut näin yksiin omien ajatusten kanssa. Ihan liikutuin tätä lukiessani…osui vaan niin nappiin joka sana =’).
Mahtavaa ja ihan käsittämättömän arvokasta, että kirjoitit juuri tästä asiasta ja huomaa kyllä, että seisot jokaisen sanan takana. Arvostan.
Ihan mielettömän hyvä postaus ja siitä ISO hatunnosto sulle!! Voisin allekirjoittaa tosta itsekin jokaisen sanan.
Todella ikävää kuinka nykyään ulkonäkö on niin isossa roolissa, ja useinkin ajatellaan, että ihmisten kiinnostavuus ynnä muu arvioidaan pelkän ulkoisen olemuksen perusteella. Siis joo, onhan se tavallaan luonnollista, kun ensivaikutelmassa ulkonäöllä on iso rooli. Mutta veikkaisin kuitenkin, että ei tule kovin pitkää ja antoisaa ihmissuhdetta, jos vastapuolella on vain miellyttävä ulkonäkö, mutta ihmisessä itsessään ei sitten oikein muuta olekaan kuin esimerkiksi tässä tapauksessa ne tissit 😀 mielestäni on todella naurettavaa, että joku edes kehtaa verrata väittää julkisesti seksikkyyden olevan pelkästään kiinni kuppikoosta (tai vaikka takapuolen muodosta)!
En yleensä puutu tällaisiin aiheisiin, mutta nyt oli pakko.
Hienoa, että on vielä nuoria naisia, jotka arvostavat ”luomua”.
Luonnon muovaama nainen on mielestäni se kaunein.
Luonto hoitaa homman, se antaa iso- ja pienirintaisia, siitä voi jokainen valita omanmielensä mukaisen.
Suuriryntäisistä naisista on media tehnyt jonkun ”epäjumalan”.
Itse en haluaisi vierelleni jotain silikoni pallukkaa. Samaan tuntemukseen pääsisi ostamalla kondoomin, 5 kg hunajaa ja laittamalla sen sinne kondoomin sisään. Sit liottais sitä käden lämpöisessä vedessä?
Meitä ukkoja on joka lähtöön, yks tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Jos joku tykkää puristella silikoni pusseja siitä vain, mut itse arvostan luonnollista naista, oli sitten isot- tai pienetrinnat.
Nuorille miehille sanoisin, jotta älkää tuijottako rintoja vaan jutelkaa naisen kanssa, näin löydätte sen oikean.
33v. oltu yksissä. (Ilman silikoneja).
Sanotaanpa tähän väliin ainakin yhden miehenkin mielipide välillä.
Nainen on kauneimmillaan ja seksikkäimmillään naisena, ei barbina. Tämä ehkä kuulostaa hullulta mutta kun minä olen rakastunut, ja rakastanut, en ole huumaantunut vain niistä kauniista silmistä, iloisesta naurusta ja vaikka siitä kivasta takamuksesta vaan koko paketista.
Ei ihmistä voi rakastaa palasina, että tykkäänkin vain sun luonteesta mutta tuo ja tuo asia pitäisi muuttaa. Ja toivon että mua rakastettaisiin samoin.
Nainen, jos sulla on pienet rinnat, niin älä häpeä sitä. Älä myöskään häpeä, jos jostain kohtaa jotain riippuu, roikkuu tai on rypyllä. Se olet sinä. Ja jos joku ei halua sinua sellaisena kuin olet, se ihminen ei halua sinua ollenkaan.
Itseään voi, saa ja joskus kannattaakin muuttaa esimerkiksi salilla käymällä, mutta se tulee tehdä siksi että itse haluaa, ei siksi että joku vaatii, painostaa ja haluaa sinusta erilaisen.
Minun elämäni paras hetki on ollut herätä erään takkutukan vierestä, hymyillen. Hänellä ei muuten ollut meikkiä. Ja oli pienet rinnat. …vai oliko? Niihin silmiin kun juuttui kiinni niin ei silloin miettinyt toisen rintoja. Hänhän oli täydellinen juuri siinä. Itsenään.
Aivan mahtava teksti! Olen kyllä täysin samaa mieltä itseasiassa kaikesta, mitä kirjoitit tähän. En ikinä edes ole tullut ajatelleeksi, että rintojen koolla on niin väliä ja käy kyllä sääliksi, jos joku ajattelee, että isot rinnat ainoa tapa saada miesten huomiota.. Myönnettäköön, että oma arvomaailmani oli ehkä vähän vääristynyt siitä, minkä koen kauniiksi ja seksikkääksi mutta tämä teksti kyllä palautti minut maanpinnalle ihan kokonaan. Hyvä niin, sillä nykyisin on jopa vaikeaa muistaa oma arvomaailma, kun instagrammissa yms näkee ”täydellisiä ihmisiä”, vaikka tietää, että kuvia on muokattu niiden maailmaan on helppo jäädä jumiin. Pitää varmaan alkaa kehittää itseään niin ehkä joku päivä voisin sanoa sen kummempia ajattelematta olevani itsevarma ja kaunis niin sisältä kuin ulkoa. Sinä Vilma vaikutat ehdottamasti kauniilta sekä sisältä ja ulkoa, ainakin arvomaailmasi on kohdallaan! Kiitos ihanasta tekstistä ja aurinkoista kevättä! 🙂
Jokaisella on oma valinnan vapautensa jokaiseen itseensä koskevaan asiaan. Totta.
Itse en tajua ”tissi-implantteja”, leikkauksia. Miksi se muuttaisi millään tavalla ihmistä, tai elämää, ylipäätään?
Mun mielipide ko asiasta on, että kun leikataan tai lisätään keinotekoista, se vie aina pois jotain omaperäistä ja kaunista 😉
Ja, nyt en puhu mm sairauden, tai onnettomuuksien kautta leikkauspöydälle joutuneita. Tänä aikana on nyt muutenkin, jotenkin herkistytty energioille, jotka ovat olleet piilossa liian kauan! Hyvä on se, että asioista saa, ja voidaan puhua :)))!
Ihana postaus Vilma :)!
Päällimmäisenä mua häiritsi kyseisen blondin jutussa se, kuinka miehen hyväksynnän tavoittelu vaikutti olevan naisen tärkein tehtävä. Sallimme miesten sanelevan millaiseen muottiin vartalomme pitäisi mahtua. Joku tietenkin nyt kihahtaa että mitäs pohjatonta feministi-vihapuhetta tuo nyt on (kiitos Enbuske), mutta itselläni on esimerkkejä ”molemmilta puolilta aitaa”: teininä olin hyvin, hyvin hoikka ja rintani olivat olemattomat. Kouluvuosien aikana sain ties kuinka monta kertaa kuulla pojilta kommentteja vartalostani tyyliin kakkosnelonen, lauta, pikkupoika… Sain haukkuja siitä, ettei vartaloni ollut tarpeeksi naisellinen tai heitä miellyttävä. 16-vuotiaana aloin tekemään mallintöitä ja pienet rinnat olivatkin yhtäkkiä eduksi.
Vartaloni alkoi kuitenkin muuttua ja n. 19-vuotiaana minulle tupsahti C-kupin rinnat (kyllä, täysin luonnollisesti, olin vain myöhäinen kehittyjä). Ja taas sain kokea kuinka naisen vartaloa tungetaan muottiin – yhtäkkiä minua ei buukattukaan enää muotinäytöksiin, jotka siihen asti olivat olleet minun ehdottomasti vahvin puoleni mallina. Ilmeisesti liikkuvat, pomppivat rintani nyt estävät vaatteiden esittelyn lavalla, jossa niitä toisin kuin kuvauksissa ei saa piiloon. Kyse ei siis ole siitä, ettenkö enää mahtuisi suunnittelijoiden vaatteisiin; hoikkuuteni ja mittojeni puolesta olen täysin saman kokoinen kuin aiemminkin, jopa hoikempi. Mutta nyt vartaloni onkin LIIAN naisellinen, eikä se enää miellytä suunnittelijoita ja stylisteja, jotka buukkaavat äärimmäisen pienirintaisia malleja. Tästä voin vain tulkita sen, että oli miesten seksuaalinen suuntautuminen mikä tahansa, he haluavat kontrolloida naisten vartaloita, sanella mihin muottiin meidän pitäisi mahtua. Ja Maisan (?) postaus on todiste siitä, että monet naiset alistuvat tähän kontrollointiin ja arvioivat sekä omia että muiden vartaloita miesten silmin.
Yhden miehen näkökulmasta. Tuntuu jotenkin tyhmältä, että joudumme selittelemään, että rinnoilla ei ole oikeasti väliä. Jos niillä on väliä, niin kannattaa vaihtaa paria tai elää yksin katsoen vaikkapa tissejä ruudun läpi, jotta mahdollinen lisääntymisriski minimoidaan.
Kaikkihan me tiedämme, että yksikin hiukankin älykkäämpi ihminen arvostaa ennemmin, älykkyyttä kuin pii-happi-polymeerityynyä ihon alla. Enkä osaltani täysin ymmärrä, miten Maisan mielipiteet saavat osakseen näin suurta huomiota. Onko kansamme niin lahjaton älyllisesti, että joudumme oikeasti miettimään kyseisiä ja riitelemään mielipiteistämme.
Ihmisten tyhmyys on asia joka jaksaa kerta toisensa jälkeen yllättää. Olisiko meille kaikille hyväksi, sysätä keltainenlehdistö ja turhatpuheet sivuun. Laittaa telkkari kiinni ja vaikka oikeasti katsoa miltä maailma näyttää. Faktahan on että kaikki kiintyvät ja kiihottuvat eriasioista. Minä ainakaan en anna kenenkään asettaa rajoitteita omalle ”naismaulleni”. Toivoisin, että kaikki huolestuneet yksilöt tajuavat sen, että olemme yksilöitä ja loppujen lopuksi juuri niin riippumattomia toisten mielipiteistä, kuin älyllinen kapasiteettimme riittää antamaan periksi.
Itseluottamuksen eteen tehdään tarvittava, jos joku tuntee olonsa liian pienirintaiseksi niin isompaa kehiin vaan voin luvata että älyllisitäkin ihmisistä löytyy partneriehdokkaita, jos vaan saa tehtyä itsestään aivotoiminnallisesti tarpeeksi kiinnostavan paketin. Itse en voi kiihottua ihmisestä joka katsoo BB:tä tai muuta yhtälailla aivotonta, mutta se olen vain minä. Alkakaa kiinnostua omasta elämästänne ja tilanteestanne, niin ei tarvitse kiikaroida naapurin rintoja. Hupsista tulipas se agressiivisesti ulos.
kateellisuus on yhdistelmä aikaansaamattomuutta ja kykenemättömyytta parantaa omaa elämää. Miksihän minäkin tähän aikaani tuhlaan?
Haluaisin tuoda esille myös miehen puolustuksen tässä kohtaa. Tuntuu että mies objektoidaan tässä yhtä kovasti kuin nainen. Oletus näyttää olevan että mies tykkää isoista rinnoista. Olen kuullut vähintään yhtä monta kommenttia miehiltä että ottaisivat mielummin pienirintaisen kuin olen kuullut sanottavan toisin päin. Joten ei lokeroida miehiäkään ja tehdä heistä eläimiä.
Tosi hyvä teksti. Luonnollisuuden puolestapuhujia todella tarvitaan! 😀 Täällä maailmassa kaikki on omalla tavallaan kauniita. Toiset sopii mallintöihin ja toiset johonkin muuhun ! 🙂 Ja en tiedä onko utopiaa, mutta joskus tulevaisuudessa saattaa malleinakin työskennellä erikokoisia ihmisiä. En tiedä. Eikä itselle ole niin väliä! 😀 Musta on ihan ok, että sielä on suht. hoikkiakin tyyppejä. Mutta luonnollisuus kunniaan!!! En toivoisi, että kauneusleikkaukset arkipäiväistyvät.. Tai jokatoinen ihminen ottaisi silikonit.. Näin terveysalaa opiskellessa tulee aina mieleen se, että tietääkö ihmiset riskejä niiden silikonien ottoon? Se voi pahimmassa tapauksessa estää jollain tavalla mahdollisen tulevan rintasyövän hoitoa.
Naiset – hankkikaa elämä!
Mies
I just want to say I am just beginner to blogs and really loved you’re page. Likely I’m want to bookmark your site . You actually come with incredible article content. Appreciate it for sharing your webpage.
Kiitos näistä sanoista!Itsetunto kasvoi reilusti kun tajusi ettei ole ainoa pienirintainen tässä maailmassa ja että se ei estä tekemästä elämässä mitä haluaa.:)
Terv. minirinnat omistava (joskus jopa leikkausta ajatteleva,mutta ei ikinä toteuttava)
Kiitos! Hyvä postaus, tästä sai varmuutta. Kuulun itsekkin noihin nuoren naisen alkuihin ja olen itse miettinyt monesti sosiaalisen median antamaa kauneusihannetta ja sen julmuutta. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja eivät voi kehittyä kropaltaan sellaisiksi mitä sosiaalisessa mediassa pidetään kauniina. Ja ihmisessä voi juurikin ihastua kummallisiin pikkuseikkoihin jotka vain jostain syystä tuntuvat viehättävältä tai ihanilta. Joten miksi juurikin pitää yleistää että isot rinnat ovat kauniit? Juurikin sitä erilaisuutta ja ihmisen persoonallisuutta pitäisi korostaa enemmän. Miksei siitä voisi tulla seuraava villitys? ”Ole oma ihana itsesi, olet ainutlaatuinen ja hyvä.” Ja musta oot just kaunis ja naisellinen just tollasena! :0