Ajoimme torstaina kuuden tunnin ajomatkan jälkeen punaisen puutalon pihaan. Olin täällä edellisen kerran joskus neljä vuotta sitten, mutta paikkaan liittyy paljon muistoja. Oli korkea aika palata! Talo on 30-luvulla rakennettu ja kuvastaa mielestäni täydellisesti ”punainen talo ja perunamaa” henkeä. Talo oli joskus isäni vaimon mummolla ja nyt he ovat kunnostaneet paikkaa pikkuhiljaa kesäasunnoksi säilyttäen kuitenkin paljon alkuperäistä. Talo on täynnä tunnelmaa, ykistyiskohtia ja vanhoja aarteita!

Uusi ulkosauna ja palju pihassa eivät näy näissä kuvissa, mutta niistäkin saimme nauttia. Jotain nostalgista kesähohtoa (ainakin näin lyhyellä reissulla) siinäkin kuitenkin on, että ei ole perinteistä suihkua ja vessana toimii ulkohuussi.

Kuvasin kameralla lopulta todella vähän, melkeinpä vain torstai-iltana ja perjantaina. Loppureissusta pidin somestakin kokonaan lomaa ja vain hengailin perheen kanssa. Meitä oli kahdeksan henkilöä, kolme koiraa ja yksi kissa. Lisäyöpymistilaa tuli asuntovaunusta pihalla. Sunnuntaina vielä famu ja isäni veli tulivat paikalle, joten vilinää riitti hyvällä tapaa. 🙂

Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa pelaamaan pesäpalloa, petankkia ja heittämään tikkaa. Ehdin myös vain lukea kirjaa ja syötyä nyt tuli erittäin hyvin, kuten juhannuksena kuuluukin. Oli pannaria ja britan kakkua, amerikkalaista juustokakkua ja mansikkakakkua, loimulohta ja uusia perunoita, grillattuja kasviksia ja halloum-juustoa, rapuvartaita, siikatartaria ja riisipuuroa…jne. Nam! Nyt ollaan taas kotona ja huomenna edessä on arkeen paluu! Toivottavasti teilläkin oli mukava juhannus. 🙂 <3