Muutto on nyt vihdoin takana ja olo on käsittämättömän hyvä ja helpottunut. Eilen herätyskello soi neljältä ja yli 16 tunnin (+myöhässä olleen jatkolennon, usean ylimääräisen kilon ja laukun sekä parin kommelluksen) jälkeen pääsimme Italian kotiimme. Vielä laukut ovat pääosin purkamatta, mutta ne ehtii. 😉

Nyt alkaa taas uusi luku elämässä ”puhtaalta pöydältä”. Muutossa on nimittäin jotain puhdistavaa. Kävin kaikki tavarani, paperini, vaatteeni ja kosmetiikkani ihan superhuolellisesti läpi ja mukaan lentokoneeseen lähti vain kaikkein tarpeellisin ja rakkain. Tavarasta luopuminen tuntui välillä myös vähän haastavalta… Minä selailin vihkoja ja lehtiä läpi ja poimin talteen tiettyjä sivuja, samalla kun poikaystäväni tehokkaana (pyöritteli päätä) ja oli tyhjännyt jo puoli asuntoa kierrätyspisteisiin. 😉 Yritin kuitenkin pitää Konmarin opit mielessä ja hyvä näin. Nyt kun olemme Italiassa tuntuu vapauttavalta, että kaikesta turhasta on luopunut.

Ihan  hetkeksi Nantwichissa iski myös haikeus: tulemmekohan enää koskaan käymään täällä. Puolentoista vuoden muistot palasivat mieleen ja tajusin, miten paljon tuohon aikaan mahtui.. vaikka ja mitä.  Tuntuu, että tämä aika hitsasi myös meidät poikaystäväni kanssa yhteen hyvin vahvaksi tiimiksi. Meillä oli silti niin paljon tekemistä noina parina päivänä Englannissa, että eipä sitä hirveästi ehtinyt ajatella ja tunteilla, että tässä hyvästellään kotia ja Englantia.. ja vaikka olisi ehtinyt, niin ehkä silti olisimme olleet vain innoissamme tulevasta. 😉

Tämä muutto oli kuitenkin väliaikainen, sillä muutamme vielä kesän aikana jonnekin päin Eurooppaa. Emme vain vielä tiedä minne. Asumisesta ei nyt kuitenkaan ole paineita, sillä olemme täällä meidän Italian paikassa toistaiseksi ja jätämme varmasti ison osan tavaroistakin tänne. Päivittelen taas asumiskuulumisia, kun uusi asuinpaikka varmistuu. Jännityksellä odotan, mihin seuraavaksi! Postauksen kuvat aikaisemmin julkaisemattomia kuvia Englannin arkistoistani.. 🙂

Tallenna

Tallenna