Suomen jälkeen olen viettänyt eniten aikaa Italiassa. Olen ollut täällä vuosien varrella paljon paikallisten seurassa ja olen oppinut italialaisesta ruokakulttuurista asioita, jotka yhä joko hämmästyttävät minua -tai jotka olen ottanut myös omiksi tavoikseni. Päätin koota ne tähän.

1. Italiassa nainen ei kaada viiniä koskaan. Ruokapöydässä tai iltaa istuessa, jos välillä hairahdun kaatamaan lisää proseccoa tai viiniä lasin täytteeksi, saan heti leikkimielisen huomautuksen ja pullo viedään käsistä. Joku seurueen miehistä pitää aina huolen juomien kaatamisesta.

2. Juusto ja kala eivät kuulu samaan annokseen. Esimerkiksi minä haluaisin laittaa risottoon kuin risottoon parmesania, mutta jos annoksessa on mereneläviä on tämä täysin mahdotonta. Jotain kertoo se, että lisäsin merenelävistä tehtyyn salaattiin parmesanlastuja ja vielä vuoden päästä tarjoilija muisti minut ”tyttönä joka lisäsi parmesania merisalaattiin”. ;D

3. Pasta syödään aina sellaisenaan. Suomessa kouluissakin spagetin kanssa samalle lautaselle laitetaan salaattia ja lasagnen viereen lisukkeita. Kotonakin haluan aina jotain tuoretta pastan kaveriksi, mutta täällä ei missään nimessä makaronia sekoiteta salaatteihin tai pasta-annoksen viereen lisätä salaattia.

4. Leipä on vanhaa, jos se on edellisenä päivänä tehty ja se annetaan koirille. Täällä kotiin tulee monesti aamuisin leipomosta leipälähetys tai sitä haetaan leipomoista itse tuoreena. Leipää ei myöskään koskaan voidella voilla.

5. Mies maksaa aina ravintolassa. Italiassa tämä on jotenkin poikkeuksellisen vahva sääntö.

6. Aamupala on vain pieni makea leivos (pasta), voisarvi (cornetto) tai keksi kahvin kanssa. Aamupalaan ei käytetä aikaa.

7. Vaikka söisi 10 ruokalajin illallisen siitä ei kuulu tulla ähky. Menu ovat suunniteltu sellaisista raaka-aineista ja annokset oikean kokoisiksi, että ruokailun jälkeenkin on hyvä olo. Monen ruokalajin jälkeen nautitaan usein palan painikkeeksi juotavaa sitruunasorbettia. Ruokailuun käytetään tunteja.

8. Italiassa perhejuhlat ristiäisistä häihin ja rippijuhlan kaltaisiin juhliin järjestetään ravintolassa. Ulkona syöminen on muutenkin paljon edullisempaa ja suositumpaa kuin Suomessa.

9. Torit ovat suosittuja ostospaikkoja ja niistä ostetaan usein vihannekset, hedelmät, lihat ja juustot.

10. Alkoholikäyttäytyminen on juurikin sitä, että ruuan kanssa juodaan viiniä ja alkuruuaksi ehkä proseccoa ja jälkiruuaksi likööriä, mutta mitään humalanhakuista juomista täällä en osaisi edes kuvitella.

11. Iltapalaa ei ole vaan, illallinen tosiaan syödään myöhemmin kuin Suomessa joskus seitsemän kahdeksan aikoihin. Varsinkin maaseudulla on yhä tavallista, että sukulaiset syövät illallista yhdessä.

12. Leikkeleet ovat ihan erilaisia kuin Suomessa, ne ostetaan lähes aina lihatiskiltä, jossa ne leikataan ohuiksi siivuiksi. Maistuu muuten niiiiiiin paljon paremmalta ja aidommalta.

13. Omavaraisuuteen pyritään nykypäivänäkin ja monilla on omat kasvimaat. Metsästys on suosittu harrastus ja muutenkin ruuan alkuperästä ja laadusta ollaan paljon tarkempia kuin Suomessa.

14. Täällä näkyy perinteisempi jako huomattavasti selkeämmin kuin Suomessa: Nainen hoitaa keittiön alusta loppuun muuten paitsi mies grillaa lihat.

15. Monilla voi olla käsitys, että italialainen ruokakulttuuri on yhtä kuin pitsa ja pasta. Mielestäni täällä on oikeastaan todella helppo elää terveellisesti, koska minulle italialainen ruokakulttuuri = laatu ja yksinkertaisuus.Pääosin olen syönyt täällä lihaa, grillattua kanaa tai kalaa ja todella monipuolisesti kasviksia, joskus polentaa. Jälkiruuatkin ovat usein hedelmiä.

Tätä ruokaa tulee kyllä ikävä, mutta onneksi on vielä viikko aikaa nauttia ja ottaa ilo irti. 🙂