Tuesday Thoughts
•Halusin aloittaa tänään postaussarjan, johon voin heittää aina satunnaisia päässä pyöriviä ajatuksiani. En tiedä, onko tällä sen kummempaa pointtia, mutta kun bloggaa ammatikseen sitä tekee postaukset yleensä lukijalähtöisesti: miettii mitä itse haluaisi lukea. Nyt mietin, mitä haluan kirjoittaa. Tämä postaus olkoon avoin ajatusteni aitta. Heitän satunnaisia ajatuksiani ylös puhtaasti siksi, koska mielestäni niitä on kiva kirjoittaa –ja niihin on hauska joskus palata. 😉
•Viime aikoina olen ehtinyt lukea ihan liian vähän. Sisällön tuottaminen on tosi hidasta ja vaivalloista. Tässä on mielestäni syy-seuraussuhde. Kun mietin aikaa, jolloin postausideoita oli jonossa aina 30 ja teksti vain pulppusi minusta, kun en koskaan kärsinyt inspiraatiopulasta, silloin minulla oli enemmän aikaa. Aikaa lukea ja ajatella. Puhuin tästä äitini kanssa ja hän taitaa olla oikeassa: jos käyttäisin lukemiseen (puhun nyt siis muista, kun romaaneista) n.10-15 minuuttia päivässä, saan tuplasti sen ajan takaisin. On vaikea antaa ja tuottaa, jos ei ime itseensä uutta inspiraatiota, tietoa, ajatuksia, jotain mistä ammentaa ja mistä saada oma ajatuskulku liikkeelle. Tähän tulee siis taas muutos.
•Olen ollut Suomessa kohta kuukauden. Tämä aika on ollut tosi sosiaalista. Superihanaa siis, sillä tätä olen kaivannut paljon ulkomailla. Vaikka olen nauttinut, olen tuntenut olevani jotenkin puhki ja uupunut kaikkien sosiaalisten tilanteiden jälkeen. Hetket yksin ovat olleet kuukauden ajan oikeastaan pelkästään työntekoa ja akkuni eivät lataudu seurassa samalla lailla kuin yksin – ei, vaikka tekeminen olisikin rentoa ja mukavaa. Olen aina pitänyt itseäni ekstroverttinä (näin myös saan tulokseksi persoonallisuustestistä, josta kirjoitin täällä), mutta tarvitsen omaa aikaa ja yksinoloa paljon. Aloinkin epäillä, että olisiko minussa sittenkin enemmän introverttia ja en kai ihan väärässä ole. Tein yhden testin aiheesta ja sen mukaan olisin 50/50 eli ambivertti. Olen tiennyt aina, että vaikka tykkään tosi paljon sosiaalisista tilanteista, väsyn niissä erilailla kuin esimerkiksi jotkut ystäväni. Mutta aloin nyt vasta miettiä, mistä se johtuu. Onko siellä muilla samoja kokemuksia?
•Tulin eilen Helsinkiin ja tänään minulla on sporttikuvaukset. Kyseessä on videoiden tekoa ja minua jännittää, koska videoissa puhun kameralle. En vieläkään ole tottunut siihen. 🙂 Mutta tulee varmasti hauska päivä ja pian tekin pääsette näkemään, mitä saimme aikaan.
Mitä teidän mielessä pyörii, mitä ajattelette juuri nyt?! 😉
•Usually when I do blog posts I think about what I would like to read. Now I decided to do a new post series ”Tuesday Thoughts” where I think about what I would like to write. So just thoughts from my mind. 😉
•Lately I haven’t had the time to read enough and I noticed that because it’s much harder for to produce content at the moment. My mum said that if I read everyday an useful book for about 15 minutes, I will get that time back in at least double. Because when you get some inspiration you are more productive. She is right so I will manage to make more time for that.
• This last month has been very social because I’ve been in Finland. I’ve missed it and I really have enjoyed my time here. But I’ve noticed again that I get tired in company, in social situations. I need a lot of my own time too, time to be alone. I’ve always thought that I’m an extrovert, but I started to think that maybe I’m not. And yes, I did one test and that gave me a 50/50 result. So I’m likely an ambivert.
• Today I have a sport shoot in Helsinki. We are filming videos and I’m a bit nervous because I will speak on them too. I’m not used to it yet. 😀
What’s on your mind at the moment? 😉
19 Comments
Mietin juuri sitä, miten kiitollinen olen inspiroivista teksteistä ja luettavasta ylipäätään. Kiitos lehdille, kirjoille, blogeille. 🙂
Tämä on päivä on itselleni Me time -päivä, josta olen nauttinu valtavasti. Oma aika on niin tärkeää. <3
Mukavaa päivää, rokkaat kuvauksissa varmasti!
Kiitos ihanasta kommentista Jenna!! <3 🙂
Tää on hei kiva postaus(sarja)! Ei blogisisällön mielestäni aina tarvitse olla ”toimitettua”. Tuo sosiaalisissa tilanteissa väsyminen, niin kyllä mä ainakin koen sitä aika ajoin, vaikka muut varmaan pitää mua tosi sosiaalisena ”papupatana”. Uskon, että se johtuu siitä, että seurassa joutuu aina ajattelemaan myös muita, jakamaan itsestään ja tavallaan tekemään muille mieliksi, esim. juttelemaan, vaikka väsyttäisi, siis sellaisessakin seurassa, jossa voi olla oma itsensä. Ja olen myös huomannut sen, että kun mieheni sai uuden työn, jossa on erilaiset työajat kuin edellisessä työssä, niin siitä on seurannut se, etten ole oikeasti enää koskaan yksin kotona. Kauheaa sanoa näin, rakastan toki mieheni seuraa, mutta on se aika väsyttävää, kun toinen on 99,5% aina kotona kuin itsekin!
Kiva kuulla, kiitos Päivi! <3 Ja olet varmasti oikeassa... mä myös ymmärrän tuon hyvin, että joskus on ihan kiva olla kotona täysin yksin. 😉
Moi! Kiitos kivasta postauksesta! Mielenkiintoista lukea tällaisia satunnaisia ajatuksia ja juttuja. Toisaalta niitähän meillä kaikilla on omassa arjessa, joten samaistun. Itse olen huomannut samankaltaisia juttuja sosiaalisissa tilanteissa. Tykkään olla ihmisten kanssa ja kaipaan sitä usein, mutta koen kuitenkin väsyväni sosiaalisissa tilanteissa ja kaipaavani vastapainoksi yksinoloa. Tärkeintä on varmasti kehittää omaa itsetuntemusta tässä asiassa, jolloin hyvinvoinnin ylläpitäminen on helpompaa, kun tietää mitä tarvitsee ja missä määrin. 🙂
Kiitos Jaana kun kommentoit, hyviä ajatuksia. <3
Tuo lukemiseen liittyvä pointtisi pitää kohdallani ihan justiinsa paikkansa! Vaikka onkin tullut luettua, vie tällä hetkellä meneillään oleva harjoittelu leijonan osan kaikesta ajasta – en ehdi tylsistyä ja vaipua ajatuksiini (eli toisin sanoen inspiroitua :D).
Haha hyvin sanottu toi: en ehdi tylsistyä ja vaipua ajatuksiini (eli toisin sanoen inspiroitua :D).
Ihana, kun siellä on ”sielunsiskoja”, jotka ajattelee ja tuntee samoin! 😉
Tällä hetkellä mielessä pyörii kuinka sokeriton on vaikuttanut omaan hyvinvointiin ja kuinka hienosti olen pystynyt siihen! Lisäksi hyvin alkanut liikunta motivoi vaikka olen tällä hetkellä pienessä flunssassa. Silti on myös hoitamattomia asioita jotka valvottaa vähän, mutta kaiken kaikkiaan vuosi on alkanut hyvin <3
Olen itse huomannut saman; luovuus ei kuki kiireessä samalla tapaa kuin jos on aikaa itselleen ja ajatuksilleen. 🙂
Ihana kuulla, ja sokeriton ruokavalio kyllä tosiaan vaikuttaa oloon nopeastikin! 🙂 <3
Tosi kiva tämä tälläinenkin postaus! Munkin uudenvuoden lupaus on lukea enemmän (kirjoja),mutta olen myös ihan koukussa nettisivuun brainpickings.org , hyvin laadittuja ajattelemaan pistäviä ja inspiroivia artikkeleita ja samalla opiskelen uusia englanninkielisiä ilmauksia. 🙂
Hei kiitos Nelly kommentista ja linkistä, meni kirjanmerkkeihin! <3
Minä tarvitsen paljon omaa aikaa, vaikka tykkään todellakin nähdä ystäviä ja sukulaisia. Haluaisin nähdä eri ihmisiä useammin, mutta kiireisen elämäntilanteen vuoksi kauempana asuvia tuttuja ei nää kovinkaan usein. Opiskelen lukiossa ja kirjoitukset lähestyy: koulu ja tavallinen arki vie siis paljon aikaa. Monesti on tunne, että haluaisi nähdä vaikka ketä ja käydä monissa paikoissa, mutta tuntee sen, että on parempi jäädä rauhassa kotiin, jottei väsytä itseään.
Tämä postaussarja on hyvä idea, pohdintojasi on mukava lukea. 🙂 Itselläni mielessä pyörii aika paljon tulevat kirjoitukset.
Kiitos paljon Juulia tästä kommentista! <3
Sanoit joskus saaneesi Myers Briggs-testistä tulokseksi ENFP:n? 🙂 Sain itse kanssa aikoinaan saman, ja aloin selvittämään mitä kaikkea kyseiseen luonnetyyppiin kuuluu. Ollaan mm. ”ekstroverteista kaikkein introverteimmat” 😀 Mutta mielestäni just hyvä että pystyy nauttimaan täysillä niin sosiaalisista tilanteista kuin yksinolosta 🙂 Opin kyllä itsestäni paljon lisää kun googlettelin ENFP:stä (enkuksi) kaikennäköistä. Varsinkin kun ihmettelin aina itsekseni että miksen pysty kohdistamaan kiinnostusta vain muutamaan asiaan vaan mielelläni oppisin maailmasta kaiken yms….Toivottavasti tästä vinkistä oli jotain apua! Kiitos mielettömän ihanasta blogista!!
Ihana kommentti Suvi! 🙂 Ja vitsi miten mielenkiintoista, että pitää noin paikkaansa. Kiitos kun kommentoit. 🙂 <3
Onpa kiinnostavaa lukea tuosta sosiaalisista tilanteista väsymisestä, sillä olen itse juuri samanlainen, mutta lähipiirissäni ei ole ketään kaltaistani. Olen muiden silmiin varmasti todella sosiaalinen ihminen, eivätkä nuo kaksi toki olekaan toisiaan pois sulkevia asioita. Monet kuitenkin tuntuvat olevan varsin yllättyneitä kun kerron tarvitsevani omaa aikaa palautuakseni sosiaalisista tilanteista ja että kuormitun niistä helposti. Huomaan, että esimerkiksi ahdistun helposti, enkä edes mistään tietystä syystä vaan ihan yleisesti, jos en palaudu. Rakastan muiden ihmisten seuraa ja sosialisointia muiden kanssa, mutten koskaan pysty ymmärtämään, kuinka joku pystyy nähdä ystäviä päivittäin ja viettää lähes kaiken vapaa-aikansa muiden ihmisten seurassa. Toisinaan vähän kadehdinkin heitä. Mutta olen oppinut elämään itseni kanssa ja tärkeää on muistaa omat rajansa jo etukäteen kalenteria sosiaalisilla tapahtumilla täyttäessään 🙂 Kiitos, että jaoit tämän ja ihanaa tulevaa viikkoa!
Kiitos Maria kun kommentoit! Kuulostaa tutulta. 🙂 <3