Vastausvideot jatkuvat, mutta osaan kysymyksistä päätin tarttua kirjoittaen. Yksi kysymys oli: Mitä mieltä olet ruokapäiväkirjan pidosta?!

Mielestäni ruokapäiväkirja on erittäin hyvä keino hahmottaa syömisiään: Syökö todella kuusi kourallista kasviksia päivässä? Ovatko valinnat monipuolisia? Millainen on ateriaväli? Onko ruokailu säännöllistä, löytyykö napostelua? Syyt ja seuraukset on helpompi löytää, kun on kirjannut ylös syömisiään. Esimerkiksi jos aamupala ei maistu, on ehkä illalla tullut syötyä raskaasti. Jos iltapäivisin sortuu helposti makeaan, on lounas ja aamupala jättäneet ehkä nälkää.

Suosittelen pitämään viikon ruokapäiväkirjaa, koska se herättää. Helposti kuvittelemme syövämme monipuolisemmin ja terveellisemmin, kuin todellisuuden laita on. Myös se kannattaa tarkistaa, onko proteiinia ja hyviä rasvoja tarpeeksi, entä syötkö ylipäätään riittävästi?! Entä tuleeko ylimääräistä energiaa juomista ja napostelusta kuin huomaamatta?

Minä pidin joskus vuosia ruokapäiväkirjaa päivittäin. Suurin piirtein kirjoitin kaikki syömäni ylös, en tarkasti tai laskemalla, mutta hahmotin niin syömisiäni. Nyt ajattelen tuon tavan olleen vähän kontrolloimista, enkä ole aikoihin pitänyt ruokapäiväkirjaa säännöllisesti. Toissa viikolla pidin kokeiluksi viikon ruokapäiväkirjaa, joka löytyy tästä postauksesta.

Huomasin, että en voi enää sanoa noudattavani gluteenitonta- tai maidotonta ruokavaliota varsinkaan täällä Italiassa, kun molempia löytyy vähän päivittäisestä ruokavaliosta. Edelleen pidän kiinni siitä, että kotiin en edellä mainittuja hirveästi osta, koska tunnen oloni raikkaammaksi ja paremmaksi ilman edellä mainittuja, mutta maassa maan tavalla, kylässä kaikkea maistaen ja ravintolassa nautiskellen. 😉 Sitä paitsi, jos syön leipää sen on oltava herkullista, käsintehtyä ja tuoretta. Täällä se on sitä aina.

Itse olen huomannut, että nykyään kun en mieti syömisiäni niin tarkasti, oma kroppa kyllä säätelee nälän mukaan ruokailuja. Esimerkiksi heti maanantai jää tosi vähäkaloriseksi, mutta sunnuntaina olin juhlissa, johon kuuluin melkein 10 ruokalajin menu, jonka söin hyvällä ruokahalulla. Sunnuntaina tuli siis ”tankattua” kunnolla ja luonnollisesti maanantaina ei ollut niin nälkä. Herkuttelu myös ajoittuu minulla melkein aina viikonlopulle, samoin kuin mahdollinen alkoholin nauttiminen. Ruokailuajat ovat suht säännölliset ja syön aina kunnon aamiaisen. Normaalipainossa minun on helppo pysyä kuuntelemalla kroppaani ja luonnollista syömisrytmiä.
Saan usein kysymyksiä, onko mallinmitoissa helppo pysyä. Hoikimmillani, kun voin tehdä ulkomailla mallintöitä, joudun kyllä katsoa syömisiäni huomattavasti tarkemmin ja se ei ole minulle helppoa, koska rakastan ruokaa. 😉 Mutta terveellisesti syöminen ja sopivissa määrin herkuttelu riittävät kyllä normaalipainon ylläpitoon, eikä ruuasta tarvitse tehdä niin isoa numeroa.

Yksi viikko ei anna todellista kuvaa, koska helposti viikon ajan toistan melko samoja raaka-aineita ja sitten taas seuraavalla viikolla ne ovat täysin erit. Näin siksi, että ostan yleensä kaupasta vain aina tarpeeseen, enkä koskaan joudu heittämään ruokaa pois. Italiassa tulee syötyä huomattavasti enemmän juustoa kuin Suomessa ja selkeästi vähemmän marjoja. Nuo muutokset huomaan jokapäiväisissä eroissa. Marjat ovat ainut ruoka mitä myös kaipaan. Myös punaista lihaa tulee syötyä enemmän ja palkokasveja ehkä vähemmän. Ruokapäiväkirjasta sen verran, että jugurtti on aina paksua kreikkalaista maustamatonta jugurttia ja syön sitä kerrallaan aina korkeintaan pari ruokalusikallista hedelmien kanssa. Oikeastaan muista jugurteista en välitä. 🙂

Kiinnostaisiko teitä nähdä joskus vastaava ruokapäiväkirja Suomesta, kun mukana on enemmän superfoodeja yms.?

Oletteko te pitäneet ruokapäiväkirjaa ja mitä ajatuksia se teissä herättää?