Ruokafilosofiani ydin
Jos minun pitäisi tiivistää ruokafilosofiani yhteen sanaan, se olisi laatu. Olen periaatteessa aika kaikkiruokainen, jos vain raaka-aineet ovat hyviä. Välillä tuntuu, että tutkimustulokset puoltavat yhtä jos toista asiaa, ristiriitaisuuksia löytyy ja mistään kaikki eivät ole samaa mieltä. Olen kuitenkin itse henkilökohtaisesti varma, että jalostamaton, puhdas, luonnosta saatu ruoka ei voi tehdä ainakaan kovin pahaa jälkeä. Syön käsintehtyjä herkkuja, luomulihaa ja vastapuristettuja mehuja. En kuitenkaan lähes koskaan syö irtokarkkeja, valmismarinoituja kanasuikaleita tai kaupan sokerimehuja.
Vuoden 2008 jälkeen ruokavalioni mullistui totaalisesti. Luin Aitoa Ruokaa -kirjan, jonka jälkeen olen aina tutkinut tuoteselosteita. Monen muun tapaan kirja oli minulle pieni herätys. Aloin ahmia vastaavia kirjoja ja artikkeleita. Aika nopeasti light-tuotteet, einekset ja muut teollisesti prosessoidut lisäainepommit jäivät totaalisesti kauppaan. Oloni muuttui valtavasti ja siihen asti usein vaivanneet kasvojen pöhöttyneisyys ja vatsavaivat jäivät kokonaan. Olo muuttui sanoin kuvaamattoman energiseksi ja raikkaaksi.
Ruokavalinnoista tuli helppoja. Söin niin paljon kun huvitti, mutta vain ”puhdasta” ruokaa. Ei enää kalorien laskemista, dieettejä tai ruokarajoitteita. Sain sitä paitsi syödä herkullisemmin. Voita kevytlevitteen sijaan, paksua turkkilaista jugurttia rasvattomien litkujen sijaan ja huoletta pähkinöitä ja avokadoa. Ruuanlaitto alkoi kiinnostaa, koska kaikki valmis alkoi jotenkin ”ällöttää”. Mitä enemmän luin sitä enemmän valintani varmistui. Muutos ruokavaliossa oli itsestään selvää sen jälkeen kun tietoni karttui, eikä paluu vanhaan ole käynyt kertaakaan mielessä.
En kaipaa vanhasta ruokavaliosta yhtikäs mitään. Makuni on muuttunut niin paljon, että en edes tunnista teollista ruokaa kunnolla ruuaksi. Nautin puhtaista yksinkertaisista mauista. Jos valmiskääretortun parasta ennen päiväys on kahden vuoden kuluttua ostohetkestä tai hampurilainen säilyy vuoden muuttumattomana, voiko se olla ruokaa? Ruokaa, jonka tehtävä on RAVITA kehoa.
Ranskalaiset eivät liho, koska syövät kaikkea, mutta kohtuudella -sanotaan. Kyseisessä maassa ruokaa arvostetaan ja sille annetaan aikaa. Meillä ruuan pitäisi olla mahdollisimman edullista, nopeaa, helppoa, säilyvää.. En oikein ymmärrä, miksi niin monet ihmiset laiminlyövät juuri sitä tekijää, joka määrittää isosti jaksamistamme, suorituskykyämme, terveyttämme ja mielialaamme? Toisin sanoen sitä, mikä vaikuttaa koko elämäämme..
On olemassa kaikkia erilaisia koulukuntia ruokavalioiden suhteen, mutta itse en ole minkään kannattaja. Paleo-ruokavalio, joka suosii raaka-aineita, joita syötiin jo kivikaudella, on kuitenkin ehkä lähimpänä omaa ajattelumalliani. Suomessa lehmänmaitoa ja gluteenia sisältävät tuotteet ovat hyvin prosessoituja ja minulla ne aiheuttavat vatsan turpoamista ja tunkkaista oloa, joten välttelen niitä. En kuitenkaan kieltäydy niistä kokonaan kuten Paleo-ruokavaliossa. Syön myös palkokasveja, mitä Paleossa ei suositella. Yritän suosia luomua ja lähiruokaa, minkä budjetiltani pystyn.
Sanon usein, etten ole ruokavaliossa minkään suhteen ehdoton, mutta laadun suhteen kyllä tavallaan olen. Kärsin mielummin nälästä kuin maksan lähes 20 euroa huoltoaseman pakastevihanneksilla ja jäävuorisalaatilla täytetyistä annoksista. Lentokoneisiin otan aina omat eväät. Pähkinät, siemenet ja hedelmät pelastavat monesti. En tule nimittäin mistään niin ärsyyntyneeksi kuin kalliista, huonolaatuisesta ruuasta, joka ei maistu millekään –tai maistuu tehtaalle tai pakkaukselle. En ole hinnoista niin tarkka, mutta hinta-laatu suhteesta olen hyvin tarkka!
Kun alkaa muuttaa ruokavaliotaan, ei koskaan kannata mielestäni lähteä siitä, mitä ”ei saa” syödä. Moni dieettikin kaatuu tähän. Oman filosofiani mukaan kannattaa aina miettiä, miten voisin korvata jonkun epäterveellisen tai ravintoköyhän valinnan paremmalla.
Tein listan asioista, millä minä ”korvaan” mitäkin. En oikeastaan ajattele korvaamista, koska oikean puoleiset valinnat ovat minulle nykyään heittämällä niitä ykkösvalintoja kaikin puolin. Tosin kaikki vasemmanpuoleisetkaan eivät ole ehdottoman huonoja. Mutta ehkä joku saa tästä listauksestani jotain irti.
- Maitosuklaa – tumma yli 80% suklaa, käsintehdyt konvehdit, raakasuklaa
- Sokeri – luomuhunaja, vaahterasiirappi, kuivatut taatelit, tosi kypsä banaani, stevia
- Jäätelö –3 kaverin jäätelö, italialainen gelato, itse tehty hedelmäsorbetti
- Jugurtti – ulkolainen kreikkalainen jugurtti, paksut kookosmaitoon tehdyt smoothiet
- Teollisesti käsitelty pöytäsuola – meri,- vuori- tai himalajan suola. Herbamare.
- Perunalastut – lehtikaalisipsit, itse tehdyt bataattilastut
- Leipä – riisikakut, omat kananmuna-kaura ”leipäset”, itse tehty gluteeniton leipä
- Suolapähkinä – suolaamattomat luomupähkinät
- Rypsiöljy – extra neitsyt oliiviöljy, kookosöljy, siemenöljyt
- Margariini – voi, avocado
- Mehu – kookosvesi, itse puristetut mehut
- Pasta – tattaripasta, riisinuudelit, kesäkurpitsa suikaleet, riisi, kvinoa
- Valmismarinoitu liha/kana, leikkeleet – luomuliha, riista, maustamaton kana, kasvisruoka 😉
- Viinirypäle – omena
- Hillot – marjat
- Kermaviili dipit – hummus
- Muromysli – itse tehty granola tai pannulla paahdetut kaurahiutaleet
- Jäävuorisalaatti – lehtisalaatti, pinaatti
- Lätyt – proteiinipannukakut
- Kakut – raakakakut
- Maustettu rahka – tuorepuuro, proteiinismoothie (esim. herajauhetta, mustaherukoita ja kookosmaitoa)
- Tölkkiananas – tuore ananas
Jos nyt vielä jotain sanoisin ruokafilosofiastani, niin joskus otsikoin postaukseni Kaunis ruoka kaunistaa. Kyseisestä postauksestani voi lukea tarkemmin, mitä tarkoitan, mutta minulle on tärkeää, että ruoka näyttää hyvältä.
En ajattele, että ruoka on vain polttoainetta. Minulle se on ennen kaikkea jokapäiväinen nautinto. Ruoka on minulle paitsi energianlähde ja herkullinen kokemus myös joissain tilanteissa taidetta, sosiaalinen sidos, tapa osoittaa välittävänsä, elämys.. Minua kiinnostaa ruokatrendit ja ravintoarvot, se miten ruualla voi hoitaa ja lääkitä, sekä se, miten ruoka vaikuttaa kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kai kaiken takana on siis laatu ja uteliaisuus.. 🙂
xVilma
30 Comments
Hei 🙂 Saanko kysyä, miksi mielummin lehtisalaatti kuin jäävuorisalaatti? 🙂 Onko niiden terveellisyydessä jotain eroa? 😮
Jäävuorisalaatti, se keräpallo, mitä monet suosivat on vain ravintoköyhempää kuin esim. tammenlehti-, roimaine-, pinaatti, lehtikaali ja muut tummanvihreät salaatit, joissa ei ole niin paljoa vettä,vaan enemmän lehtivihreää. Tuo listaus oli ehkä vähän epäselvä, mutta tosiaan ei jäävuorisalaatissa ole mitään pahaa, mutta parempiakin vaihtoehtoja on! 🙂
Allekirjoitan tämän tekstin lähes kokonaan, mutta en tuota jugurtti vs. ulkolainen kreikkalainen jugurtti -kohtaa. Kannatan aina kotimaista ja maustamattomia (niin rasvattomia kuin rasvaisiakin) jugurtteja löytyy tosi laadukkaita suomalaisistakin tuotteista. Lisäksi kunnon ruisleipä kuuluu mielestäni ehdottomasti terveelliseen ja puhtaaseen ruokavalioon (pala päivässä) ja lyö ravintoarvoillaan riisikakut 100-0 🙂
Ymmärrän hyvin pointtisi ja itse laitoinkin, miten minä korvaan. En miten kaikille on paras. 🙂 Minulle tosiaan gluteeni ei sovi ja ruisleipä ei siten ole vatsalleni paras, vaikka ravintoarvoja siinä onkin paljon enemmän kuin riisikakussa. Sama tuossa jugurttihommassa. 🙂 Ja jos joku aiheuttaa suolisto-ongelmia sitä ei pitäisi mielestäni syödä, koska suoliston hyvinvointi vaikuttaa kaikkeen. 🙂 Mutta olisin voinut ehkä korostaa, että nuo valinnat on sellaisia, mitkä sopii mulle itselle paremmin. 🙂
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta!!! Onko jäävuorisalaatissa jotain sellaista mitä et suosittele?
Ei, se on vain ravintoköyhempää kuin esim. tammenlehti-, roimaine-, pinaatti, lehtikaali ja muut tummanvihreät salaatit, joissa ei ole niin paljoa vettä,vaan enemmän lehtivihreää. Tuo listaus oli ehkä vähän epäselvä, mutta tosiaan ei jäävuorisalaatissa ole mitään pahaa, mutta parempiakin vaihtoehtoja on! 🙂
Kiitos mahtavasta postauksesta! Itse heräsin vasta tämän vuoden aikana, lähes 30-vuotiaana, siihen, mitä kaikkea me ihmiset tungemmekaan kurkusta alas. Monet elävät lähestulkoon teollisella ruoalla (jugurttia, maitoa, leipää, pastaa ja proteiinipatukoita) mitä varsinkin välipaloihin tulee. Monilla koostuu päivän ateriatkin valmisruoista. On tutkittu, että prosessoidusta ruoasta ei imeydy ravintoaineita kehoon, koska ihmiskeho ei tunnista liian pitkälle vietyjä ruokia. Aiemmin söin paljon proteiinipatukoita, kunnes tajusin, ettei niissä ole proteiini ole enää imeytyvässä muodossa. Nykyään suosin mahdollisimman paljon paleota ja olo on mainio!
Kiitos kun kommentoit, samoilla linjoilla ollaan! Itse uskon myös, ettei ravintoaineet imeydy yhtähyvin prosessoidusta ruuasta (esim. lisätty D-vitamiini maidosta). Olen myös lukenut, että käsitelty ruoka voi heikentää B -ryhmän vitamiinien imeytymistä ja monet suomalaiset kärsivät näiden puutoksesta.
Onko viinirypäleissä jotain mitä et varsinaisesti suosittele? 🙂 Mutta ihan asiaa tämä postaus, voin todellakin allekirjottaa sen, miten hyvä ruoka vaikuttaa oloon – ja ihan kaikkeen. Ennen söin paljon leivoksia, makeisia, sipsejä, vehnäleipää jne jne ja nykyään paljon kasviksia, hedelmiä, marjoja, kalaa, mutta myös viljoja ja maitoa.
Eviran sivuilta viinirypäleestä: Eteläiseltä pallonpuoliskolta tulevien rypäleiden kuljetuslaatikoissa käytetään yleisesti natriumvetysulfiittia homehtumisen estämiseksi. Tästä tulee rypäleen pintaan rikkihapoketta, joka voi aiheuttaa oireita sulfiitille herkille henkilöille, esimerkiksi astmaatikoille. Peseminen vähentää sulfiittien määrää, mutta ei poista sitä kokonaan.
Lähinnä siis itse valitsen mielummin kotimaisen omenan, koska uskon siinä olevan vähemmän torjunta-aineita yms. varsinkin kun luomuomena on vielä kohtuuhintainen. Viinirypäle on sisältää myös runsaasti sokeria ja omena enemmän kuitua. En siis pidä viinirypälettä niin huonona, mutta minulle se on enemmän jälkiruoka, makeuttaja, koriste, kun taas omenaa syön joka päivä. 🙂
Heippa! Olen uusi lukija ja kiinnostuin ruokavaliostasi sen verran, että tekisi mieli haastaa itseni kokeilemaan sitä vaikkapa kuukauden verran näin alkuun! Siksi ehdotankin (tai toivon linkkiä mahdolliseen jo olemassa olevaan postaukseen), että kirjoittelisit esim. viikon – kahden ruokalistan, joka sopisi aloittelijalle! Itseäni jännittää kaikki nuo riisijauheet yms., sillä ne tuntuvat aika raskailta kukkarolle. En myöskään ole ihmeellinen kokki, joten kaikki ”itsetehdyt” tuottaa hankaluuksia.. Kuulostaako idea ihan höhlältä? 🙂
Hei Nappi!
Ei yhtään huono idea, mutta varsinaista tarkkaa ruokapäiväkirjaa määrineen tuskin tulen tänne kirjaamaan. Kun painat oikean laidan sivupalkista sanaa food tai recipes, löytyy paljon ravintopostauksiani. Kannattaa ainakin tsekata nämä postaukset, niin voit saada ideaa kuinka perus ruuilla pääsee pitkälle. 🙂
http://mycosmo.fi/article/vilmap/viikon-ruokapaivakirja
http://mycosmo.fi/article/vilmap/yhden-viikon-ruokia
Kiitos inspiroivasta postauksesta! Itse olen ruoka-asioide suhteen hyvin samoilla linjoilla. Jäin kuitenkin ihmettelemään suola-asiaa ja olen eri mieltä merisuolan ja ”erikoissuolojen” terveellisyydestä. Pöytäsuolojen jodilisäys on suomalaisille äärettömän tärkeä, sillä maaperässämme ei ole tarpeeksi jodia. Aiemmin Suomessa kärsittiin struumasta jodiköyhän maaperän takia, mutta nykyään struuma on jokseenkin harvinainen jodioidun suolan ansiosta. Jodin puutoksesta on kylläkin tullut uudelleen ongelma, sillä ihmiset ostavat eineksiä, joiden valmistuksessa ei käytetä jodioitua suolaa. Jodintarpeen voi tyydyttää myös esimerkiksi merilevällä. Harvat suomalaiset kuitenkaan alkaisivat syömään merilevää, joten mielestäni jodioidun suolan välttäminen ei ole yleisesti hyvä neuvo ollenkaan. Erikoissuolojen terveydelliset edut ovat melko pieniä. Ne sisältävät jonkin verran muita mineraaleja, mutta määrät ovat häviävän pieniä verrattuna muuhun ruokavalioon. Prosessointi ei ihan aina ole huono asia! Ethän söisi papujakaan ilman liotusta ja keittämistä? Sekin on prosessointia.
Kiitos laadukkaasta blogista ja hyvää syksyä!
Kiitos hyvästä kommentista ja onhan toi suola vähän kinkkinen juttu. Puolesta ja vastana löytyy niin monenlaista. Esim. Lääkäri Antti Heikkilä Ravinto&Terveys kirjassaan kirjoittaa:
”Suolan suhteen on oltava tarkka sillä kaikki suola ei ole hyvästä. Meidät on totutettu kemiallisesti valmisettuut hienorakenteiseen suolaan, jota on helppo annostella sirottimesta. Paakkuuntumisen ehkäisemiseksi tarvitaan kemikaaleja. Missään ei ole mainittu mitä teollisesti valmistettu suola todellisuudessa sisältää. Mutta on tiedossa että usein tällainen suola sisältää muun muassa alumiinia, joka on yhdistetty Alzheimerin tautiin. Itse käytän perinteisellä haihdutusmenetelmällä tehtyä, prosessoimatonta ja valkaisematonta merisuolaa.—
Monet kärsivät natriumin puutteesta sen yksinkertaisen syyn takia, että suolaakin on pidetty terveydelle vaarallisena. Suola ei ole vaarallista mutta tässäkin suhteessa viralliset teoriat ovat luoneet laajan teollisuuden. Niinkin yksinkertainen ravintoaine kuin suola voidaan pilata valmistamalla sitä teollisesti. Suolan laadun merkitys tulee ilmeiseksi potilastyössä. Teollisesti valmistettu yleisesti käytetty pöytäsuola ei sovi monelle. Usea potilas on päässyt turvotuksista ja muista suolan aiheuttamista oireista yksinkertaisesti vaihtamalla teollisesti valmistetun suolan merisuolaan.—-Suolan puute aiheuttaa varsinkin vanhemmila ihmisillä paljon oireita.—”
Moni seuraamani ravitsemusneuvoja ja lääkäri suosii meri-ja vuorisuolaa, mutta ymmärrän täysin pointtisi enkä sano, että näkemykseni olisi oikea suurelle väestölle juuri jodin puuteen takia. Itse käytän merileviä, ja listani onkin, miten minä korvailen juttuja.. 🙂
Hi Vilma!! I am an eager ”google translater” of your blog! love your workout tips and healthy receipes. I am myself on the path of healthy eating although mainly ate a mediterranean diet growing up everything fresh..i just want to point out one thing: about the 3 kaverin jäätelö..i ,too, thought it a better alternative to other ice cream brands..that was before i found out that they are using glucose-fructose syrup also known as HFCS quite a toxic substance ( although needed in most ice creams to make them creamy) i dont know if you have already researched the effects of HFCS ( which is even present in some vitamin complements like Zinc and Chrome!) but its just a thought.. pushing healthy is a constant learning process right? bisouxx @byfedu ( my insta for ref.)
Heh, so nice to heard! I really hope that I will do some translate or summary in english on my blog the future (after I have learned it better). 😀
Thanks a lot your comment about this HFCS and glucose-fructose syrup, I didn´t realize they using that.. Anyway I have eaten this ice cream just a few times a year, so I think it´s not so serius.. But definitely a good point! 🙂
Hyvä kirjoitus, pisti todella omia valintoja kaupan käytävillä!
Mainitsit sokerilitkumehut ja hillot, asiat, jotka ovat ehdoton ei omassa keittiössäni.
Mietin kuitenkin, että kuinka paljon teet/suosit/käytät itsetehtyjä mehuja ja hilloja?
Kun miettii suomalaisia marjoja tai omenia, etenkin omasta puusta/pihasta, ovat ne puhdasta ruokaa parhaimmillaan. Kuuluuko käyttöösi siis esim. itsetehty mansikkamehu tai omenahillo? 🙂
Kiitos Juulia!! En ole niin hillo/mehu ihmisiä ylipäätään. Pidän esimerkiksi marjoista ja hedelmistä enemmän kuin hilloista (joihin on lisätty lähes aina sokeria). Mutta jos saan kotona/kylässä itsetehtyä hilloa tai kuumaa mustaherukkamehua, niin silloin harvoin kun niitä syön, ne maistuvat todella hyvältä ja syön ne nautiskellen. 🙂
Tämäntyyppiset postaukset ovat blogisi parasta antia! Loistava juttu tämäkin!
Onko sinulla terveellisempää vaihtoehtoa mehukeitolle? Olen koukussa aamupuuroon runsaalla mehukeittolisällä, mielestäni marjat ja pähkinät ovat liian ”kuivia” yksinään. Kauppojen mehukeitot ovat juuri näitä ”sokerikeittoja” tai ”aspartaamikeittoja”.
Kiitos paljon Ida! Joo ainakin ne aspartamikeitot jättäisin niin hylylle!! Itse rakastan pakastemustaherukkoja tai muita marjoja puuron kanssa, joten ne ovat ehdottomasti mielestäni paras korvaaja. Kosteutta saa lorauttamalla joukkoon esim. mantelimaitoa tai sekoittamalla puuroon valkuaisia keittohetkellä, jolloin myös proteiinipitoisuus kasvaa. Marjat saa toki nopeasti survottua myös itse soseeksi/keitoksi blenderillä tai sauvasekoittimella. Voi tehdä isomman satsin kerralla jääkaappiin ja soseuttaa vaikka banaani mukaan tuomaan makeutta 🙂
Todella hyvä postaus. Itse olen kärsinyt vuosia vatsavaivoista ja sain kesällä lääkäriltä diagnoosin ärtyvän suolen oireyhtymästä. Tämän johdosta ja asiaa tutkittuani ja kirjoja luettuani aloin noudattamaan fodmad-ruokavaliota ja jätin ruokavaliosta vehnän, rukiin, sipulin,hiilihapolliset juomat ja alkoholin sekä kaikki makeutusaineet. Voi vitsi mikä muutos elämänlaatuun kun vatsan kanssa ei enää ole ongelmia! Muutenkin pirteempi olo.
Mua kans ärsyttää Suomessa toi että ruuan täytyy olla ennen kaikkea halpaa. Vaihdossa ollessani huomasin saman, että muualla kiinnitetään enemmän huomiota ruuan laatuun kuin siihen kuinka nopeasti sen saa lautaselle mahdollisimman halvalla. Diagnoosista johtuen olen jättänyt myös kaikki einekset pois ruokavaliosta, koska en voi olla varma mitä se sisältävät. Valmismakkarat, kääretortut sun muut lähinnä ällöttävät nyt kun asioihin on enemmän perehtynyt.
miks rypsiöljy pitäis vaihtaa muuhun? :O
Moi Vilma! Sinulla on niin mukavan raikas ja erilainen blogi ja se inspiroi jollakin tapaa joka kerta, kun tätä lukee!:) Oletko muuten koskaan paastonnut tai oletko ajatellut paastota joskus? Itse olen todella kiinnostunut paastoamisesta ja olen kuullut, että se on mukava ja kehoa raikastava kokemus. Odotan innolla, että blogisi muuttaa uteen osoitteeseen ja pääsen näkemään millainen siitä tulee!
Moi! Päätin tässä pari päivää sitten myös kokeilla gluteenitonta ruokavaliota, koska suvussa on jonkinmoista vilja- tai gluteeniherkkyyttä. Ja tuo tattaripasta kuullostaa niin hyvältä! Pasta on se mistä on mielestäni vaikeinta luopua, koska rakastan tehdä italialaista ruokaa ja vaikka tykkään tattarisuurimoista sellaisinaankin, niin tuo pasta kiinnostaa. Mistä sitä saa?
Sain myös sellaisen kuvan, että syöt kauraa. Tiedän, että siinä ei ole gluteenia, mutta sitä käsitellään yleensä tehtaissa, joissa käsitellään muita viljoja, joten siihen päätyy gluteenia. Katsotko aina, että kaura on puhdas gluteenijäämistä?
Olen itse vegaani, niin minua kiinnostaisi sinun näkemyksesi kaikkiin kasvismaitoihin, esim. kaura-, kookos-, soija- ja riisijuomiin. Ja mitä mieltä olet tofusta? Mua vaan kiinnostaa sun mielipide, koska oon ihan samaa mieltä kaikesta muusta paitsi lihasta ja maidosta, koska oma elämänlaati parani niin huomattavasti kun jätti kaikki eläinperäiset tuotteet (paitsi hunajan) pois.
Niin ja tuohon ruualla hoitamiseen ja lääkitsemiseen liittyen, suosittelen sellaista dokkaria kuin Forks over Knives! Itse katsoin joskus Netflixistä joskus.
Kiitos tosi mielenkiintoisesta postauksesta! 🙂
Hei Lil ja kiitos kommentistasi!! Dokkarivinkki kuulostaa hyvälle, kiitos! Pitää katsoa, heti kun ehdin!
Maitoahan itsekään Suomessa en käytä ollenkaan. Käytän kookosmaitoa ja mantelimaitoa eniten. Kahvin juon kookosöljyn tai soijamaidon kanssa. Myös riisi- ja kauramaitoa käytän jonkun verran. Oma kantani on, että soijatuotteita en voi ihan täysin suositella, mutta en näe mitään haittaa kohtuudella syötynä. Itse suosin nimenomaan, että vaihtelen eri kasvismaitoja, koska kohtuukäytössä en usko ainakaan olevan haittavaikutuksia. 😉
Tattaripastaa saa luontaistuotekaupoista, ainakin Maatilatorilta (jota ei valitettavasti enää ole) ja Ruohonjuuresta olen ostanut. Myös netistä tilaamalla varamsti löytää, jos asuu paikassa jossa ei ole niin monipuolinen valikoima.
🙂
Mahtava postaus!
Olet iso inspiraatio ja puhtaat elämäntapasi saavat itsenikin jaksamaan paremmin 🙂
Saan paljon hämmästelyjä, kyselyjä ja vastustusta omalle ruokavaliolleni, sillä en syö gluteenia, prosessoituja ruokia ja pyrin välttämään valkoista sokeria ruokavaliossani. Suosin puhdasta ja tuoretta ruokaa, sillä se vaan mielestäni maistuu paremmalta 🙂
Blogiasi lueskelemalla jaksan itsekin paremmin noudattaa omia tapojani, vastustajille perustelemisen ja hämmästelijöille selittämisen välillä uuvuttaessa.
Kiitos ihanasta blogista <3
Kiitos Paula, ihana kommentti!!! 🙂
Juttelimme kotona jonkin aikaa sitten ranskalaisesta ruokakulttuurista sieltä tulevan avomieheni kanssa, hän sanoi jotain mikä mielestäni oli erittäin fiksua ja kuvaavaa: kyse ei niinkään ole siitä että ruokaa arvostettaisiin Ranskassa enemmän tai sen laittamiseen ja syömiseen panostettaisiin mitenkään erityisesti – kyse on pikemminkin siitä, että ihmiset siellä ei näe ruokaa palkkiona samalla tavalla, kuin me suomalaiset sen näemme.
Täällä me herkästi reagoimme tunteisiin joko palkisemalla itsemme ruoalla, tai vaihtoehtoisesti pidättäytymällä jostain nautinnollisesta silloin kun koemme epäonnistuneemme tai käyttäytyneemme jossain tilanteessa huonosti.
Ranskassa ruoka on ”vain ruokaa” sen tehtävä on ravita keho – ei toimia rankaisuna tai palkkiona.
Todella mielenkiintoinen teksti ja arvostan ruokafiloaofiaasi 🙂 oletko muuten lukenut tämän artikkelin: http://www.nationalgeographic.com/foodfeatures/evolution-of-diet/?fb_action_ids=10204292485729065&fb_action_types=og.likes&fb_source=feed_opengraph&action_object_map=%257B%252210204292485729065%2522%253A829023853775738%257D&action_type_map=%257B%252210204292485729065%2522%253A%2522og.likes%2522%257D&action_ref_map=%255B%255D#
Todella ajatuksia herättävä teksti 🙂 ja pohjaa kyllä pitkälti samankaltaiseen ruokafilosofiaan kun mitä itsekin taidat noudattaa 🙂
Hei! Minua kiinnostaisi tietää mitä voita sitten käytät? Ja miksi? Myöskin kantasi iskukuummennettuja tuotteita kohtaan? 🙂