Jep, otsikko on ristiriitainen. Minulla on ollut taipumus suunnitella kaikki. Tunnit to do-listoihin, päivät kalenteriin ja elämä unelmakirjoihin. Vihkoja ja listoja, mutta ennen kaikkea päässä vaatimuksia siitä, miten asiat pitäisi mennä. Ja jos tuleekin muutos, ja niitähän tulee, on pettymyksiä välillä vaikea sietää. Jos lakkaa suunnittelemasta liikaa, ei ole hallittavaa. Ei odotuksia, ei paineita. Tämän vuoden teemani on ollut väistämättä pieni kaaos ja suunnittelemattomuus, mutta se on opettanut minua ottamaan rennommin.

Se on tehnyt tilaa myös leikille, spontaaniudelle, sattumille, hulluttelulle ja fiiliksen mukaan elämiselle. Monet asiat olen päättänyt viime hetkillä. Tällä hetkellä mietin, että ehkä pidennän tätä Italian matkaani. Olin ostanut paluun lauantaille muutaman mahdollisen kuvauksen takia. Mutta nyt kun kuvaukset ensi viikolla ei toteudukaan, voisin hyvin jäädä pidempään!! En tiedä. Katsotaan. Ainakin haluaisin. 😉

Myös tämän postauksen asukuvat olivat täysin suunnittelemattomat. Menin kauhealla kiireellä junalta kuvaamaan tuomiokirkolle Alexaa ja Lindaa (kuvamateriaalia tulossa pian). Valo sattui olemaan kuitenkin niin kiva, että pyysin Lindaa ottamaan minustakin pari kuvaa. Silloin harvoin kun olen samassa paikassa asukuvaamiseen tottuneiden bloggarien kanssa, pitää hyödyntää tilaisuus kuvata kuvia varastoon. Hah, minulla on kauhea kynnys kysyä muita ottamaan kuvia… 😀 No, näistä tuli yksinkertaisuudessaan yhdet lemppariasukuvani. Tyyli ei ole kovin erikoinen, mutta näettepähän perus arkipukeutumistani. Monesti asukuvani kun ovat nimen omaan otettu silloin kun olen ”lähdössä johonkin”.

Suunnittelematta joskus paras.

farkut Levis
kengät Tizziana
bleiseri Pedro Del Hierro
t-paita Tiger of Sweden

xVilma