Travels

Riemukaaren alla

maaliskuu 27, 2019

jacket/ H&M
jeans / &OtherStories
turtleneck / Esprit
sunnies / Mango
shoes / Adidas Orginals
bag / Furla
earings / Glitter
necklace / Cos

Makaan tässä pariisilaisen hotellihuoneen sängyllä, jonne oltiin käyty tuomassa pikkuleivokset päälle ja sytyttämässä tunnelmalliset yövalot sillä aikaa, kun olimme poissa. On kotoista, vatsa on täynnä ja mieli inspiroitunut. Tänään päivällä olin hetken vähän stressaantunut, kun olisi aika paljon tekemistä, eikä tavallaan aikaa muuhun kuin tietokoneella oloon. Mutta aurinkoinen Pariisi kutsui puoleensa ja toisaalta yrittäjänä voin ihan hyvin siirtää joitain asioita tuonnemmaksi. Ottaa rennommin, olla vaatimatta itseltä aina jotain velvollisuuden tuntoisena.

Nyt illan olen osannut nauttia täydestä sydämestä ja fiilistellä kaikkea. Tulimme juuri illalliselta ja iltakävelyltä Moulin Rougen luota. Pikkutyttö veti risteyksessä hihasta ja kysyi, olenko Moulin Rougen tanssija (tai tyttö puhui ranskaa, äiti käänsi minulle kysymyksen). Mietin hetken, miltä tuntuisi olla. Samoin kuin olen miettinyt täällä kävellessä lukemieni romaanien pariisilaisia henkilöhahmoja, kaupunkia sata vuotta sitten. Millaista olisi asua Pariisissa…?!

Kun kävin täällä ensimmäistä kertaa, rakastuin kaupunkiin täysin. Pidin Pariisia heti lempikaupunkinani. Kymmenessä vuodessa hohto vähän unohtui, mutta nyt täällä taas tuntuu samalta. Rakastan Pariisin tunnelmaa ja kauneutta, taiteellisuutta ja eleganttiutta.

Kun kävelimme äsken takaisin hotellille, matkalla oli paljon ihania kahviloita ja ravintoloita, joiden eteen ihmiset olivat kerääntyneet pöytiin istumaan iltaa. Täällä tuntuu jo keväältä, osa puista on kukassa ja on niin lämmin, että nilkat voivat olla paljaana.

Tulin Pariisiin Huawein P30 Pro puhelimen lanseeraukseen ja jäimme tästä Laurin kanssa tosiaan vielä muutamaksi ekstrapäiväksi kaupunkiin. Koko reissu on jo nyt ylittänyt kaikki odotukset, puhelin ja sen kamera ovat ihan mahtavia – ja niin oli meidän porukka ja yhteishenkikin. Tämä reissu on tuntunut oikeastaan enemmän lomalta, vaikka työreissu onkin. Kirjoitan puhelimesta ja lanseerauksestakin varmasti vielä tarkemmin kohtapuolin, mutta nyt halusin vain tulla lähettämään pikaiset terkut.

Olen saanut IG stooreissa myös poikkeuksellisen paljon kyselyitä asuihin liittyen täällä (mm. tätä takkia ja näitä aurinkolaseja kyselty), joten innostuin kuvailemaan pitkästä aikaa asukuvia  tänne blogiin. Nämä kuvat otettiin Riemukaarelta, jonne kävelimme päivällä Laurin kanssa, kun muut olivat suunnanneet lentokentälle. Olin nähnyt aikaisemmin Riemukaaren vain kauempaa, mutta yllätyin, miten upea se on, kun menee sen alle seisomaan. Katon ruusukirjailut olivat niin hienot! Riemukaarelta jatkoimme vielä kävelyä Eiffel-tornille, joten tänään on tullut spontaani turistikierros tehtyä. ;)

Kuullaan pian, hyvät yöt! :)

Comment!

Kirjavinkki: Satakieli

maaliskuu 19, 2019

Mistä tietää, mikä kirja on aloittamisen arvoinen? Mistä kirjasta kannattaa lukea ne ensimmäiset 20-50 sivua (en koskaan lue huonoja kirjoja loppuun)?! Tietokirjoista tiedän kannen perusteella kiinnostaako se vai ei, mutta romaanien kohdalla on toisin… Romaanien luku on vähän hakuammuntaa, jos kirjailija ei ole ennestään tuttu.

Luenkin romaaneja lähinnä muiden suosituksesta. Mukaansatempaavia romaanisuosituksia ei koskaan ole liikaa, joten tässä olisi jaossa yksi vinkki!

Sain Kristin Hannahin Satakieli-kirjan WSOY:ltä näytelukukappaleena jo joulun alla, mutta vasta reissussa ehdin ensimmäistä lukua pidemmälle. Minulle kerrottiin, että tämä kirja muistuttaa Kaikki se valo jota emme näe -kirjaa – ja koska tuo kirja oli ehkä viime vuoden suosikkiromaanini, innostuin heti.

Täytyy sanoa, että tykkäsin Satakielestä ehkä vielä enemmän. Molemmat kirjat kertovat sodasta ja rakkaudesta, molemmissa Pariisi on keskeinen tapahtumapaikka. Satakielessä minuun vetoaa paljon se, että sen päähenkilöt, kirjan sankarit, ovat naisia. Mieleeni tuli elokuva Hidden Figures -varjoon jääneet, joka tuo esiin afroamerikkalaisten naisten merkittävät teot rotuerottelun aikaan Nasassa. Tämä kirja saa näkemään sodan naisten silmin, sen millaista varjosotaa he toisen maailmansodan aikana kävivät.

Näin WSOY:n sivuilla kirjaa kuvataan:

Rakkaus paljastaa, millaisia haluamme olla, sota taas sen, millaisia olemme.

Miksi asettaisin itseni vaaraan toisen takia? Lukuromaani bestsellerlistojen kärkisijoilta: kaksi sisarta, kaksi erilaista selviytymistarinaa – unohtumaton kuvaus kotirintaman sodasta.

Elämä natsien miehittämässä Ranskassa on kovaa. Vianne, jonka mies on rintamalla, on valmis mihin tahansa pitääkseen perheensä hengissä – jopa yhteistyöhön miehittäjien kanssa. Pikkusisko Isabelle on Viannea kapinallisempi ja uhkarohkeampi. Hän rakastuu partisaaniin, liittyy vastarintaliikkeeseen eikä epäröi panna henkeään alttiiksi toisten puolesta. Kumpikin sisarista luovii sota-ajan melskeissä parhaan kykynsä ja omantuntonsa mukaan. Näennäisen erilaisia luonteita yhdistää sitkeys, ja vaikka elämänarvot ja toimintatavat eivät kohtaa, ovat tavoitteet samat: vapaus ja rakkaus.

Luin kirjan noin viikossa kannesta kanteen ja tunnelma vei mukanaan, niin että lopuksi kyynelehdin aika vuolaasti, vaikka kuinka yritin pidätellä itkua. Kirja on siis koskettava viihderomaani… Välillä melkein liian raadollinen minulle juutalaisvaino tapahtumineen, mutta toisaalta liian kevyestä kirjallisuudesta en myöskään tykkää. Haluan, että lukemani herättää tunteita ja saa ajattelemaan. Sitä tämä kirja todella teki, koska henkilöhahmot ja tapahtumat tuntuivat niin todellisilta. Ja onhan tuo kaikki raadollisuus totta, se on oikeasti tapahtunut, vaikka kirjan tarina onkin fiktiivinen.

Tekstiä oli helppo ja nopea lukea. Juoni ei ole mielestäni ennalta-arvattava, vaikka kirjan henkilöhahmot ehkä vähän ovatkin. Välillä kirjan teemat olivat tosiaan vähän ahdistavia, mutta toisaalta kirja sai tuntemaan kiitollisuutta pienestä. Ja pohjimmiltaan minusta tässä kirjassa on kyse monenlaisesta rakkaudesta, siitä tämä kirja on kaunis kuvaus.

Voisin kyllä suositella tätä kirjaa jokaiselle. Onko joku teistä lukenut, mitä tykkäsitte? :)

Comment!