Lifestyle

10 syytä lukea KonMari

28 syyskuun, 2015
_MG_0056

Olen maininnut jo useampaan otteeseen japanilaisen ammattijärjestäjä Marie Kondon kirjan, joten ehkä olisi aika tehdä kirjasta oikea postaus. Kirja-arvosteluni lopputulos on jo selvillä, suosittelen kirjaa, eli keskityn nyt siihen miksi.

1. Ymmärrät, miksi tavaran säilömisen sijaan kannattaa luopua tavarasta.
Kirja jakautuu tavallaan kahteen osaan, kuten KonMari -metodikin. Ensin luovutaan ja karsitaan, sitten etsitään jäljelle jääneille tavaroille oikea paikka. Kirjan avulla oivallat, että juuri karsiminen ja yksinkertaisuus on kaikkein tärkeintä. Siinä piilee keino, millä saada koti pysymään siistinä lopullisesti. Järjesteleminen tällä metodilla maksaa 0 euroa (tai kirjan verran), mielestäni se jo kertoo jotain. Uusia säilytysjärjestelmiä tai muuta sellaista ei siis osteta.

Itse ainakin aloin kyseenalaistaa omia kulutus- ja siivoustottumuksiani. Kirja laittaa pohtimaan, miten paljon meillä on kodissamme turhaa, epäoleellista tavaraa. Itse olen tämän huomannut jo siinä, että minulla on 15 isoa pahvilaatikollista + pari jätesäkillistä irtotavaraa, vaatteita, astioita yms. varastossa Suomessa. Lisäksi vanhempieni luona on tavaroitani. Ja kaipaanko minä noita tavaroita Englannissa? Muutamaa astiaa lukuun ottamatta en.
Kirjan seurauksena alkaa miettiä, miltä tuntuisi elää selkeässä ja raikkaassa ympäristössä, jossa jokaisella esineellä ja asialla on tarkoituksensa ja paikkansa. Jos näet mielikuvan selkeästi ja näet sen yhtä houkuttelevana kuin minä ja aika moni muu, alat lopulta toteuttaa KonMari-metodia.

_MG_0027

2. Saat erilaista perspektiiviä ja opit uutta.
Ajattelet ehkä, ettei sinulla ole turhia tavaroita. ”Saatan lukea kirjahyllyssä olevan kirjan sitten kun on aikaa. Vaate on ehjä, ehkä se tulee vielä muotiin joskus tai ehkä kutistun takapuolesta niin, että housut istuisivat. Säästän tämän luomivärin jämän, vaikka ostinkin uuden… mutta eihän sitä koskaan tiedä.” Kirja yllättää, koska siinä karsitaan todenteolla. Esimerkit ovat sitä luokkaa, että tavallinen perhe tavallisessa talossa heitti pois 200 jätesäkillistä tavaraa, keskimäärin heitetään n. 35-40 jätesäkillistä. Monet Kondon asiakkaista karsivat jopa yli puolet tavaroistaan. Kirjoista jätetään vain ne rakkaimmat, papereista, korteista ja valokuvista vain ne merkityksellisimmät, tärkeimmät ja välttämättömimmät. Ja kaikki käydään läpi, joka ikinen kodin esine, yksitellen. Kuulostaa hurjalta, mutta kirja saa uskomaan aidosti sen olevan sen arvoista.

3. Innostut.
Kirja on kiistatta innostava ja motivoiva. Ehkä sen käytännöllisyyden ja konkreettisten vinkkien takia? Ehkä tosielämän tarinoiden tai sen, että se antaa ahaa-elämyksiä? Jotain koukuttavaa kirjassa on ja se saa oikein odottamaan, että saa kirjan luettua ja pääsee laittamaan kodin (tai työpaikan) kuntoon.

4. Saat mukavan lukukokemuksen.
KonMari on helppolukuinen ja nopea kirja lukea. Se on myös vähän huvittava, koska japanilaiseen tyyliin filosofisuus näkyy kirjassa. Kirjoittaja on jotenkin erityisen lempeä ja symppis, ei ollenkaan komenteleva tiukkis, kuten jossain siivoukseen liittyvässä jenkki tv-formaatissa. Kirja hymyilyttää koko olemuksellaan, varsinkin jos lukee sitä vähän pilke silmäkulmassa.

5. Saat viihtyisämmän kodin.
Metodi toimii, en epäile sitä hetkeäkään. On vain eri asia, kuka sen jaksaa toteuttaa. Kirja nimittäin korostaa, että on tärkeää järjestää koti yhtäjaksoisesti. Tehdä se kerralla täydellisesti, jonka jälkeen koti pysyy loppuelämän siistinä ja kauniina (jos metodin on toteuttanut oikein).

_MG_9312

6. Sinun tarvitsee loppuelämäsi ajan siivota harvemmin.
Kirja opettaa uusia ja yllättäviäkin tapoja, miten asiat tulisi järjestää ja säilöä. Tässä ainakin itse koin eniten niitä ahaa-elämyksiä. En nyt käy niitä erikseen läpi, mutta esimerkiksi vaatekaapin järjestysniksit olivat nerokkaat ja noudatin niitä 100 prosenttisesti. Minulla ei ole koskaan pysynyt siivoamisen jälkeen vaatekaappi kahta viikkoa sen näköisenä kuin sen olisi siivonnut juuri tunti sitten.
Jos kiinnostaa, niin kannattaa muuten googlata KonMari ja katsoa kuvahaun tulokset. Ihmiset ovat jakaneet paljon ennen/jälkeen -kuvia. Itsekin harkitsin… sen verran eriltä näyttävät vaate- ja kosmetiikkasäilytysmuotoni, nuo kaksi ryhmää jotka olen tähän mennessä käynyt läpi. Toisaalta ulkomaille muuton takia minulla on sen verran vähän muuta tavaraa, että mitään niin radikaalia muutosta kotiimme ei tavaran määrässä tule. Uskon kuitenkin että, kun etsin jokaiselle esineelle oman paikan kirjan neuvomalla tyylillä, on minunkin mahdollista muuttua järjestelmälliseksi (ja se olisi saavutus se). ;)

7. Vapaudut tavaroiden pois heittämisen syyllisyydestä.
Kirja antaa hamstraajille hyvän syyn heittää vanhat kortit, tarpeettomat lahjaksi saadut asiat, käyttämättömät vikaostokset, tuoteselosteet, vanhat sähkölaskut jne. pois. Etkä enää kyyditse ja työnnä läheisillesi tavaroita, joita et itse tarvitse, mutta joita et raaski heittää kokonaan pois (esim. pikkusiskolle kaikkia sinulle sopimattomia vaatteita). Odotin koko kirjan, että missä vaiheessa kirjassa puhutaan kierrättämisestä. Sitä vaihetta ei tullut ja sillekin oli rivien välissä järkevä selitys.

8. Opit arvostamaan enemmän sitä, mitä sinulla on.
Vähemmän on enemmän, vanha viisaus. Kun jättää jäljelle vain kaikkein rakkaimmat ja hyödyllisimmät asiat, ne näkee uudessa valossa. Kirja puhuu kuin elottomalla olisi jonkinlainen sielu tai ymmärrys. Kuulostaa kaukaa haetulta, mutta huomaan, että kirjalla on ollut vaikutusta siihen miten huollan tavaroitani. Ja niinhän ne luonnollisesti myös kestävät paremmin.

_MG_0029

9. Myös ajatuksesi järjestyvät.
Kirjassa sanotaan, että monet ovat laihtuneet tai toteuttaneet unelmiaan sen jälkeen, kun ovat järjestäneet ensin kodin. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että KonMari-metodi kehittää päätöksentekotaitoa. Ihminen tottuu ottamaan vastuuta valinnoista ja koska kodin järjestelyssä näkee valtavan konkreettisen muutoksen melko nopeasti, se valaa halua laittaa muunkin elämän järjestykseen. Kun saa vietyä yhden ison projektin loppuun, saa lisää itsetuntoa muihinkin asioihin. Raikas ja selkeä koti houkuttelee juomaan rauhassa yrttiteetä, kotijumppaamaan yms. huomattavasti enemmän kuin sekamelska. Tämän voi mielestäni ottaa miten haluaa, mutta jotain perää varmasti siinä on, että siisti ympäristö vapauttaa energiaa muuhun. Kuinka moni esimerkiksi on ruvennut siivoamaan silloin kun pitäisi lukea kokeisiin? ;)

10. Tiedät, mistä puhutaan.
Viimeinen syy lukea kirja on ihan vain mielenkiinnosta. Kirjaa on myyty maailmanlaajuisesti miljoonia kappaleita ja Suomessakin aika moni bloggari on innostunut tästä hittikirjasta. Uteliaisuus on hyvä syy lukea mitä tahansa. Tämäkin kirja (ja sen suosio) kertoo jotain nyky-yhteiskunnastamme ja varsinkin sen materialistisesta puolesta. Miten kulutusyhteiskunta vaikuttaa hyvinvointiimme ja mitä tavarapaljous ja ärsykeähky tekee mielellemme.. ? Näitä asioita muun muassa kirja sai pohtimaan konkreettisuudesta ja käytännönlähtöisyydestä huolimatta.


*kirja saatu Bazar Kustannukselta
vp2

14 Comments

Miksi olen onnellinen?

26 syyskuun, 2015
_MG_0083m

Luin äsken Eeva Kolun postauksen kotiinpaluusta. Siitä, miltä tuntuu palata arkeen kahden viikon pyhiinvaellusmatkan, 330 yksin kävellyn kilometrin ja todellisen nollauksen jälkeen. Se sai ajatukseni niin juoksemaan, että päätin kirjoittaa heti ajatuksiani ylös spontaaniksi postaukseksi.

Lainaan tähän yhden Eevan postauksen pätkän, joka tuntuu hyvin tutulta:

”Vaikka olen palannut kaupunkiin ja arkeen, minun ei ole pakko palata siihen kollektiiviseen pelkoon, sähläykseen ja päättömänä säntäilyyn, joka helposti nielaisee mukanaan, jos ei ole tarkkana. Jos ymmärsin caminolla, mikä on oikeasti tärkeää, ehkä muistan sen täälläkin. Jos osasin siellä luottaa ja luopua kontrollista, ehkä osaan täälläkin.”


 

Elämässä ei aina osaa olla onnellinen, vaikka kaikki olisi periaatteessa hyvin. Kaikella tarkoitan perusasioita. En usko, että on mahdollista saavuttaa 100% tyytyväisyys kuin asenteella, sillä aina on jotain mikä voisi olla paremmin. Mutta, jos 90% asioista on hyvin, miksi keskittyä loppuun kymmeneen?! Onnellisuus on mystinen olotila ( ja toisaalta ei taas ollenkaan), mutta siihen voi tuntua vaikealta vaikuttaa sisältäpäin. Ympäristössämme tapahtuu niin paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa… Sanoin silti, että enemmän on niitä joihin voi vaikuttaa.

Itse voin todeta olevani juuri nyt hyvin onnellinen. Onnellisempi kuin koskaan elämässäni. Miten tähän tultiin, kysyin tänään itseltäni, koska aina ei ole itsestään selvää erotella ja selittää, miksi tuntuu onnettomalta tai onnelliselta.

_MG_0088v

Olen ollut koko aikuisiän jotenkin riippuvainen pidemmistä ulkomaanmatkoista. Täytettyäni 18 vuotta olen joka ikinen vuosi lähtenyt edes kuukaudeksi ihan toiseen maailmaan, yleensä monta kertaa vuodessa tai pidempiaikaisesti. Keräämään voimia, pysähtymään, ajattelemaan, olemaan läsnä. Arki vie nimittäin minut helposti mukanaan suorittamaan, elämään ”sitten kuin elämää”, huolehtimaan, murehtimaan, stressaamaan. Nuo matkat ovat aina mullistaneet elämääni.

Jossain vaiheessa Englantiin muutettua tuntui välillä yksinäiseltä, mutta ei enää pitkään aikaan. Sen sijaan välillä minusta on tuntunut siltä, että pitäisi olla Helsingissä, jotta voisin osallistua kaikkiin tapahtumiin, yhteistöihin, tilaisuuksiin, tapaamisiin ja kekkereihin. Bloggaajana niitä olisi vaikka joka päivä, mutta harvemmin enää niitäkään kaipaan. Uskon, että juuri luopuminen on tehnyt minulle hyvää. Arkeni on hitaampaa, tilavampaa, spontaanimpaa. Englannissa jollain tasolla downshiftaan.. elän leppoisammin ja kohtuullisemmin. Suurin osa tavaroistani on varastossa yhä Suomessa, joten siinäkin mielessä elän pelkistetymmin. Stressaan selkeästi vähemmän, nukun paremmin. Elämäni on jollain tasolla yksinkertaisempaa, jollain mittapuulla vaatimattomampaa.

Snapchatin käyttö on esimerkiksi jäänyt minulla lähes kokonaan ja yksi syy on, että koen elämäni olevan niin tylsää ulospäin, ei siinä tapahdu mitään erikoista. Englannissa päiväni ovat usein samantyylisiä ja tavallisia. Mutta rakastan niitä!! Ne sisältävät lempiasioitani. Ajan viettoa maailman ihanimman poikaystävän kanssa, juuri sen kanssa, joka on lisäksi myös paras kaverini ja sielunkumppanini. Jonka kanssa on paljon asioita, joita teemme mielellämme yhdessä ja jonka kanssa ei tarvitse mitään ja on kaikki. Skypepuheluita ja whats up -viestejä ystävieni ja perheen kesken. Ruuanlaittoa, yhdessä syötyjä aterioita, urheilua ja ulkoilua, kävelyä joka paikkaan, kirjoittamista, valokuvaamista, töiden tekoa ja lukemista. Siinäpä se melkein. Mutta on myös aikaa ottaa uusista asioista selvää ja innostua. Tuntuu, että joka viikko on joku uusi asia, mistä olen fiiliksissäni. :)

_MG_0082

Nyt kun lähden Suomeen huomenna, on minulla vajaan viikon aikana taas perustöiden lisäksi kolmet kuvaukset, blogigaala, monta palaveria, tavaroiden hakua, pressitilaisuuksia, ystävien tapaamisia jne. Nautin siitäkin ja olen tosi iloinen viikosta, mutta jos asuisin Suomessa elämäni olisi kiireistä ja tapahtumarikasta koko ajan. Väsyisin. Lähtisin aamulla seitsemältä ulos ovesta ja tulisin kotiin kymmeneltä illalla. Ellen tekisi asialle jotain. Todennäköisesti en tekisi, vaan alkaisin suunnitella seuraavaa pidempää ulkomaan matkaa ja arjestani pois hyppäämistä, pakenemista.

Arjen keskellä pitää muistuttaa välillä itseään, että kaikkea ei ehdi, pitää osata sanoa ei, karsia ja kuunnella fiiliksiä. Viime vuosina olen viettänyt paljon aikaa Italiassa. Siinä elämänrytmissä ja temmossa meillä suomalaisilla opittavaa. Tämän postauksen pointti oli kai, että ihminen ei ole kone ja tarvitsee myös leppoista aikaa. Itse olen juuri nyt niin onnellinen, koska elämässäni on vähemmän energiaa vieviä asioita ja enemmän iloa tuottavia asioita. Silloin jaksaa olla positiivinen ja läsnä. Ja pitää sen asenteen hyvänä, millä on kuitenkin onnellisuuden kanssa aika paljon tekemistä. :)

Olisi hauska kuulla teidän ajatuksia aiheesta, oletteko samoilla linjoilla vai ihan eri mieltä?

Kuvat ovat eilisillalta lähipuistosta.

vp2

 

14 Comments