Lifestyle

Kehun ja Kiitoksen Vuosi

helmikuu 1, 2016

_MG_4542

_MG_4560 _MG_4601

*yhteistyössä Postin kanssa

Yksi teistä lukijoista kysyi Q&A kysymyksissä, miten toivoisin, että ihmiset näkisivät minut. En ole vastannut vielä tähän blogissa, mutta vastaus nousi heti mieleeni. Toivoisin, että minut nähtäisiin ystävällisenä ihmisenä. Arvostan ystävällisyyttä suuresti ja pyrin, että se on myös oman käytökseni lähtökohtana aina. Toivon, että seurassani on mukava ja helppo olla.

”How you make others feel about themselves, says a lot about you.”

Ystävällisyys ei maksa mitään, samoin kun ei kehuminenkaan. Ystävällinen sana toiselle voi merkitä yllättävän paljon, enemmän kuin osaamme aina ajatellakaan. Sanon yleensä vähän liiankin helposti ääneen, mitä ajattelen. Tässä asiassa se on kuitenkin hyvä, koska minun on erittäin helppo kehua toisia. Voin hyvin kehua ventovieraan asua, hyvää asiakaspalvelua tai hyvin järjestettyä tilaisuutta. Annan mielelläni hyvää palautetta aina ravintolalle, jos olen pitänyt paikasta tai meikkaajalle, jos hän on saanut minut kuvauksiin raikkaan näköiseksi. Sanon läheisilleni, kuinka uskon heihin ja kuinka ihania he ovat (välillä kuulemma kehun liikaakin poikaystäväni mukaan). ;)

_MG_4617

Jos ajattelee toisesta jotain kaunista, miksi pitäisi sen vain itsellään?! Tiedän tilanteita, kun itselleni rohkaiseva kehu on merkinnyt paljon ja tiedän myös, kun omat sanani ovat saaneet toisen häkeltyneeseen hymyyn. Kehu ja kiitos eivät paljoa vaadi, mutta ne voivat oikeasti tehdä toisen päivästä paljon paremman. Toivoisin erityisesti, että nuoret tytötkin oppisivat kehumaan toisiaan ja pitämään yhtä. Monet naiset ovat jo ymmärtäneet, että tässä maailmassa ei ole kyse kilpailusta. Tiimityöllä, yhteishengellä ja toinen toisiamme kannustammalle pääsemme paljon pidemmälle ja voimme paremmin. Rakastan sellaista naisenergiaa, että pidämme toinen toistemme puolia ja autamme toisiamme huomaamaan omat vahvuutemme. Toisen rohkaisusta tulee myös itselle hyvä mieli. On kivaa olla kiva, vai mitä?

Kehumisen voi tehdä muutenkin kuin kasvotusten ja ilahduttaa samalla toista entistä enemmän. Posti on julistanut vuoden 2016 Postikorttien vuodeksi sekä sen ohella myös kiittämisen ja kehumisen vuodeksi. Mielestäni tämä on aivan ihana kampanja! Halusin ehdottomasti kirjoittaa tästä blogissanikin ja haastaa teitä mukaan kehumaan ja lähettämään tutuille postikortteja. :)

_MG_4622

Nyt ulkomaille muuton jälkeen oma yhteydenpitoni monen ystäväni kanssa on vähentynyt. Onneksi kaikkien kanssa aina homma jatkuu siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi, mutta ystävyys ja ihmissuhteet ovat niin tärkeä asia, että niiden eteen kannattaa vähän nähdä myös vaivaa. Olen parin vuoden ulkomailla olon seurauksena ymmärtänyt myös rakkaiden ja ystävien merkitystä yhä enemmän, koska kaipaan paljon yhteistä aikaa heidän kanssaan. Kirjoitin jo vuodenvaihteessa tavoitteekseni paremman yhteydenpidon ystäviini ympäri maailmaa ja nyt vielä postin inspiroimana laajennan tavoitettani: yritän lähettää kunnon kirjepostia! Kuulun nimittäin niihin, jotka toivottavat hyvät joulut ja syntymäpäivät 99% sähköisin kortein, mutta postissa tulleessa kortissa tai kirjeessä on ihan oma hohtonsa. Rakastan saada kirjepostia, se lämmittää jotenkin erityisen paljon mieltä, koska se on nykyään aika harvinaista. Tuntuu, että toinen on todella ajatellut sinua ja halunnut ilahduttaa. :)

ystavanpaiva

Ystävänpäivä lähestyy ja päätin aloittaa oman postikorttivuoteni sillä. Teetin valokuvia hetkistä rakkaiden ystävieni kanssa ja aion lähettää tänä vuonna terveisiä postin kautta. Posti on myös luonut ihan loistavan uuden Kehukortti –malliston verkossa. Ajattelin myös hyödyntää tuota palvelua ja lähettää joillekin piristykseksi hauskan kehukortin. Lähettäminen onnistuu netistä käsin, mutta henkilö saa kirjepostia. Täydellistä! Mikä tahansa päivä on hyvä päivä kehua ja kiittää, mutta erityisesti tietysti ystävänpäivä. Jos haluat lähettää ystävänpäivätervehdyksen, niin muista, että ystävänpäiväkortit pitää laittaa postiin viimeistään 10.2., jotta ne ehtivät ajoissa. :)

_MG_4578

Tänään haastan aloittamaan helmikuun kehumalla ympärillä olevia ihmisiä. Sanomaan ääneen sen hyvän, mitä ajattelette. Lähettäisin myös mielelläni jokaiselle teille lukijalle oman kortin kiitokseksi siitä, että olette olemassa…Kommenttejenne ja viestienne perusteella olette mahtavia, ihania, positiivisia ja viisaita kaikki. :) ♥
VP2

6 Comments

Q&A 1/ Työ ja Vapaa-aika

tammikuu 26, 2016
_MG_1364

Vau mikä määrä teiltä tuli kysymyksiä, kiitos! Jaoin vastaukset muutamaan eri postaukseen. Tänään vuorossa työtä ja vapaa-aikaa koskevat kysymykset. Kuvat ovat viime kesänä Gardajärveltä. :)

Missä maissa haluaisit vielä käydä?
Ehdottomasti ainakin Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Islannissa, Kroatiassa ja Japanissa. Uudestaan haluaisin Amerikkaan, Thaimaahan, Ranskaan, Italiaan ja Etelä-Afrikkaan.

Blogisi kuvat ovat todella ihania! Siksi kyselisin, mitä kuvanmuokkausohjelmaa käytät niihin ja millaisia asioita kuvista yleensä muokkaat? :)
Kiitos paljon. :) Käytän Adobe Photoshop CC 2015 ohjelmaa. Kuvaan kuvat raw-kuvina ja suurimmaksi osaksi teen värisäädöt kuviin kehitysvaiheessa. Avaan useamman samassa tilanteessa otetun kuvan yhtä aikaa ja muokkaan muun muassa niiden valoisuutta, kontrastia, saturaatiota, valkotasapainoa ja terävyyttä. Usein myös kirkastan, muutan tai korostan jotain tiettyä sävyä. Jos taivas palaa puhki kaivan sen esiin ja jos taas joku kohta jää liikaa varjoon, vaalennan sitä.

Se, mitä teen kuville, vaihtelee vähän ajan mukaan. Puoli vuotta sitten tyylini oli aika erilainen kuin nyt: otin varjoisuutta ja selkeyttä kuvasta pois, tykkäsin pehmeistä kuvista (nämä postauksen kuvat käsitelty silloin). Blogin alkuaikoina tykkäsin taas sävyttää kuvia lämpöisemmäksi, mutta viedä mustaa sinisemmäksi. Suurin osa kuvankäsittelyäni on värisäätöjä, mutta teen myös välillä hienosäätöä, kuten poistan taustasta roskan, lähikuvista näpyn, lautaselta tahran tms.. Aina myös katson, että horisontti on suorassa ja rajaus kunnossa.

Onko sinulla ollut muita haaveammatteja? :)
No olen toki miettinyt elämäni aikana useampaakin ammattia (opettaja, graafikko, ad, teollinen muotoilija, kirjailija, kampaaja, lääkäri,  joogaopettaja, life coach, ravintoneuvoja jne.)..  Mutta ne kaikki alat ja työnkuvat, joista olen todella haaveillut ovat ainakin osittain toteutuneet nykyisessä työssäni (mallin työ, valokuvaus, toimittajan työ, bloggaus, markkinointi, yrittäjyys, hyvinvointi ala..). Olen tästä hyvin kiitollinen.  :)

_MG_1425

Kerroit yhtenä tämän vuoden tavoitteistasi olevan työn ja vapaa-ajan 100% erottaminen toisistaan. Millaisia konkreettisia suunnitelmia/vinkkejä sinulla on tämän asian suhteen?
Olen ruvennut suunnittelemaan paremmin. Kirjoitan iltaisin seuraavalle päivälle suunnitelman ja jo pelkästään tämä on auttanut tekemään asiat tehokkaammin ja paremmassa aikataulussa. Ennen, jos en iltaisin lukenut, olin usein tietokoneella (työasiat mielessä). Nyt olen katsonut välillä Netflixistä tai iTunesista poikaystäväni kanssa sarjoja ja olen myös meditoinut/joogannut useammin iltaisin.

Kuten blogistani huomaa, en myöskään postaa enää joka päivä (saati kahta kertaa päivässä). Ennen kun minulla oli vapaa-aikaa valmistelin aina varastoon postauksia. En halunnut, että muut työ projektit, matkat tai muut jutut näkyisivät blogissa postaustahdin tai laadun muutoksena. Nyt olen yksinkertaisesti opetellut priorisoimaan ja kuvannut vähemmän varastoon, ollut itselleni armollisempi kommentteihin ja maileihin vastaamisessa, postannut harvemmin jne.. Olen yrittänyt oikeasti ottaa aikaa myös irti töistä, koska yrittäjänähän sitä saa töihin uppoamaan loputtaman määrän aikaa. :)

Mielenkiintoisin kirja, joka opetti sinua elämästä ja ihmisistä?
Dale Carnegie: Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa.

Mitä haluaisit oppia?
Mahdollisimman paljon kaikkea läpi elämän.. Lähitulevaisuudessa mm. seisomaan käsillä 30 sekuntia, käyttämään monipuolisemmin studiovaloja, hillitsemään tunteitani stressaantuneena/kun tapahtuu nopeita muutoksia, kirjoittamaan englantia sujuvammin, puhumaan Italiaa, tekemään yhä parempaa vegaaniruokaa, hengittämään syvemmin joogatessa…

_MG_1441 kopio

Mitä blogeja luet itse?
Seuraan bloglovinissa useita kymmeniä blogeja, mutta yleensä ehdin katsoa vain otsikot ja aloituskuvat – näin pysyn vähän kärryillä, mistä puhutaan. Minulla ei ole siis yhtään blogia, jota seuraisin päivittäin. Sen sijaan, että lukisin uskollisesti kaikki postaukset läpi, luen enemmän postauksia aiheiden mukaan eri blogeista. Tämä ei johdu siitä, ettei olisi hyviä blogeja, vaan päinvastoin – niitä on niin paljon ja aika ei riitä kaikkeen. Jotta nyt mainitsisin kuitenkin jotain, niin sanon uusimmat suosikkini molemmista ”kotimaistani”: suomalainen Heartbeats by Petra ja englantilainen Deliciously Ella

Luetko jotain aikakauslehtiä tms. säännöllisesti? Mitä?
Kun asuin Suomessa, luin ihan hirveästi aikakauslehtiä… suunnilleen kaikki mitä lehtihyllystä löytyi vähintään selailin kirjastossa tai kahvilassa läpi. Nyt en lue mitään säännöllisesti, mutta Englannissa ostan usein Woman´s Health lehden ja Suomessa käydessäni Sportin, Fitin, Glorian, Ellen, Trendin, K&T:n ja Me Naiset.

Millainen on tavallinen päiväsi?
Vaihtelee paljon ajan ja paikan mukaan. Tällä hetkellä kutakuinkin tällainen:

7.30 herätys, aamupala yhdessä poikaystäväni kanssa, vähän töitä
8.30-10.00 treeni
10.00-11.00 suihku, laittautuminen, välipala (reseptin kuvaus?), kodin järjestelyä
11.00-13.30 kahvilassa töitä
13.30 lounas kotona
14.00-19.00 töitä
19.30 illallinen, töiden viimeistelyä/ skypettelyä Suomeen
21.00 Rentouttavaa joogaa
22.00 Lukemista, sarjan katselua tms.
23.30 nukkumaan

_MG_1345

Miltä elämä tuntuu ilman opiskelua, ja oletko ajatellut palaavasi vielä koulun penkille?
Hyvältä ja vapaammalta, mutta tietyllä tapaa myös vastuullisemmalta (kannan yrittäjänä omasta tekemisestäni, taloudestani ja tulevaisuudestani jotenkin erilailla vastuuta). Rakastan kuitenkin tätä mitä teen, enkä vaihtaisi töitä enää kouluun. Joskus luentoja kaipaan tai jopa kokeita/tenttejä, mutta opiskelussa parasta on mielestäni uuden oppiminen. Jatkuva uuden oppiminen on minulle hyvin tärkeää, mutta sitä voi tehdä itsenäisestikin. Tälläkin viikolla olen lukenut esimerkiksi viittä eri tieto-/ self help kirjaa eri aiheista ja oppinut uutta sitä kautta… En siis usko, että palaan enää yliopistoon, mutta ei sitä koskaan tiedä. :)

Itse olen täysin internet-ajan self-made -työnkuvan puolella – on mahtavaa, että harrastuksestaan voi tehdä työn, jos vain riittää motivaatiota. Olen itse joskus yrittänyt pitää blogia, mutta tajusin olevani yksinkertaisesti liian laiska sen vaatimalle työmäärälle! Miten epäkonventionaaliseen uravalintaasi yleisesti ottaen asennoidutaan? Miten kerroit poikaystävällesi bloggaamisestasi ja miten hän suhtautui siihen?
Tosi positiivisesti ollaan suhtauduttu, vaikka tuntuukin, ettei kaikki eivät ihan ymmärrä mitä bloggaaminen työksi tarkoittaa ja mitä kaikkea se vaatii. Tämä on tietysti ymmärrettävää ja normaalia. :) Alkuun toki oli myös myös enemmän epäilyä ja ihmettelyä, mutta minua ei juurikaan muiden mielipiteet ole tässä kiinnostanut, koska oma visioni on ollut alusta asti hyvin selkeä. Tiedän, ettei blogi ole päätyöni loppuelämää, mutta blogi myös poikii paljon kaikkea muuta työtä ja tässä oppii yllättävän monipuolisesti taitoja, jotka ovat mielestäni tässä nykyajan muuttuvassa työympäristössä tärkeitä.

Poikaystäväni on suhtautunut tähän ihan mahtavasti (niin kauan kun en kirjota parisuhteesta tai hänestä mitään. ;)). Me molemmat myös tiedostetaan, että tää blogi on mahdollistanut sen, että me voidaan asua samassa maassa, ilman että kummankaan tarvii luopua omasta työstään tai urahaaveistaan. Vaikka yleensä tosiaan jätän tämän aihealueen pois blogista, niin haluan sanoa, että ilman poikaystäväni tukea, kannustusta, apua ja näkemystä en olisi tässä. Olen todella onnekas, että meillä on poikaystäväni kanssa samat kiinnostuksen kohteet sekä samanlainen ajattelu- ja arvomaailma myös työasioissa. Hän jaksaa aina hymyillen kuvata minua, kun pyydän ja auttaa kärsivällisesti, kun tarvin apua englannin käännösten kanssa, joten olen oikeasti onnentyttö ♥

_MG_1429

Miten reagoit äkilliseen stressiin?
Osaan hallita aika huonosti stressiä, kun tulee nopeita muutoksia suunnitelmiin. Alan suoraan sanoen melkein panikoida. Nämä ovat niitä tilanteita, jolloin en aina osaa olla positiivinen, vaan alan luetella mielessäni (tai ääneen ;)) asioita, mitä pitää ehtiä tehdä ja pelkään, etten suoriudu kaikesta niin hyvin kuin toivoisin. Tämä on siis itsensä kehittämisessä ja hyvinvointiasioissa se numero 1, joka vaatii minulla kehittymistä. Nyt joogan ja meditaation myötä olen ruvennut tekemään hengitysharjoituksia ja luulen, että saan siitä apua. Ylipäätään en ole ollut nyt stressaantunut, kun olen osannut rytmittää päiväni ja myös rentoutua paremmin.

Millä keinoilla saat itsesi rentoutumaan?
Joogalla, lenkkeilyllä, meditoinnilla, piirtämisellä, kuvien katselulla/käsittelyllä, leipomisella, siivoamisella, lautapeleillä. Usein jollain fyysisellä ja konkreettisella tekemisellä parhaiten. :)

_MG_1369 VP2
9 Comments