Ayurveda ja aikainen aamuherätys, miksi?

07.09.2017 / ,

Tänään herätyskello soi kello 6.00. Monet teistä varmasti tietävät, etten ole kovin aamuihminen. Tai menen yleensä liian myöhään nukkumaan, jolloin normaalisti herään 7.30-8.00 välillä – ja silloinkin jatkan usein puoli tuntia torkuttamista. Olen pykinyt tästä tavasta enemmän tai vähemmän eroon jo pitkään, koska haluaisin herätä aikaisemmin. Nyt tuntuu, että minulla on tarpeeksi painava syy, jotta oikeasti saan itseni ylös heti kuudelta: se pitää mieleni iloisena. Tänään aamulla melkein nauroin ääneen, kun menin olohuoneeseen ja koko asuntomme valtasi niin kaunis auringon nousu. Istuin joogamatollani ikkunan edessä ja mietin, miksi nukkuisin tämän ohi?! Tästä saan niin paljon energiaa. Ayurvedan mukaan yksi parhaista tavoista hillitä negatiivista ajattelua ja masennusta, vahvistaa luontoyhteyttä sekä lisätä sattvaa (mentaalista selkeyttä, puhtautta ja positiivisuutta) on herätä aikaisin, kello 4.00-6.00 välillä.  Ymmärrän tämän, koska yhteys aurinkoon tosiaan vahvistuu, kun elää sen nousun ja laskun mukaan. On aktiivinen valoisaan aikaan.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että elämässä menestyneet ihmiset heräävät aikaisin ja siihen varmasti viittaa vanha sanontakin: ”Aikainen lintu madon nappaa”. Itse ainakin olen tehokkaampi, kun herään aikaisin. Ayurvedassa aamupäivä on Kapha-aikaa, jolloin kannattaa suorittaa rutiinitöitä. Keskipäivällä Pitta-aikaan klo.10-14.00 olisi paras tehdä haasteellisimmat työt ja Vata-aika n.14-18.00 on paras aika luovaan työhön ja suunnitteluun. Työaikani on liian usein Vata-aika ja ilta… Johtuukohan se tästä, että tekisin mielelläni aina vain luovia töitä ja suunnittelua?! :D Niin tai näin. Tuntuu kivalta, että nyt minua palkistee näiden kuvienkin maisemat ja valo, jos vain nousen sängystä kuudelta jatkossakin.

”Wakig up early was a process. I went in 15-minute intervals. Rising early makes a difference, and when I sleep past 6 a.m.,I’m sluggish and don’t have a lot of energy. It’s natural medicine.”
-Ruby

Leave a comment

8 kommenttia

  • Martsa

    Huh, olet kyllä onnekas, että saat herätä tuohon näkymään! Ihan mieletön. Nämä ayurveda-jutut ovat kyllä mielenkiintoisia. Tekesi mieli opiskella enemmänkin, mutta tuntuu, että aika ei riitä. Onneksi siis sun blogin kautta oppii huomaamattakin vähän ;) Tänään muuten tarttui mung-pavut vegekaupasta matkaan, täytyy laittaa kitchari testiin. Itsekin olen (ainakin itse tehdyn testin perusteella) kehotyypiltäni vata.

    Nauti uudesta kotimaasta, vaikuttaa niin upealta paikalta! Muutama ystävä kävi kesällä Belgradissa, ja hekin hehkuttivat paikkaa. Matkakuume tässä vaan kasvaa, kun Suomessa on alkanut tuntumaan niin syksyiseltä ja kesä vaan on ihan liian lyhyt täällä…

  • Kyllä noihin maisemiin kelpaa herätä, aivan uskomattoman kaunista <3

    Mä oon ollut aina luontaisesti melko aamuvirkku, jo lapsena ja nuorena heräsin aina ajoissa kouluun ja muutenkin olin aina hyvällä tuulella aamuisin… kunnes päädyin yötöihin, joita tuli paiskittua yli 7 vuotta. Vaikka ne loppuivat jo viime joulukuussa, en ole edelleenkään päässyt takaisin siihen jatkuvaan aikaisin heräämiseen :( Pidän todella paljon aikaisista aamuista ja siitä rauhasta, kun maailma vasta heräilee <3 Tuntuu kyllä, että Suomessa pimein talviaika tuo siihen vielä omat haasteensa. Ehkä alan nyt tosissaan pikkuhiljaa totuttaa itseäni taas aikaisempiin aamuihin, kiitos tästä inspiroivasta postauksesta <3

    • Vilma Peltonen

      Kiitos Susanna kommentista! <3 Itse oon monesti miettinyt, miten haastavaa olisi olla kolmivuoro/yötöissä. Musta ei kyllä siihen olisi. SUomen talviaika aiheuttaa myös kyllä haasteita, mutta kun pimeään sytyttää heti aamusta vaikka kynttilän, muuttuu tunnelma heti mukavammaksi. (Tosin ei ehkä niin piristäväksi). ;)

  • Sara

    Aivan ihanan kuuloista, mutta ei valitettavsti niin monelle mahdollista. Nää ayurveda jutut kuulostaa mielenkiintoisilta mutta valitettavasti myös hieman luontaantyöntäviltä – ennen oli kovin paljon helpompi samaistua blogiisi, perheellisenä on vaikea kuvitella tuollaista elämäntapaa realistiseksi mutta itse kullekin omansa!

    • Vilma Peltonen

      Kiitos Sara, kun kommentoit! :) <3 Ymmärrän ja välillä itselläkin, "elämä" tulee väliin ja kaaoksen keskellä moni asia jää - vaikka juuri silloin niitä eniten tarvisi. OLenkin nyt yrittänyt ottaa sen itselleni pääohjeeksi, että vähän on parempi kuin ei mitään. Perfektionismi ei kannata, mutta ei myöskään täysin överiksi heittäytyminen tai itsensä laiminlyönti.
      Itse olin ennen helposti sen sorttinen, että kun tässä nyt oli syöty jo syöty yksi leivos, miksi en söisi jäätelöä päälle - ja toista perään. Tai väsyneenä, mietin, että tän viikon treenit meni jo mönkään, sama se pitää yksi välipäivä lisää ja aloittaa sitten maanantaina. Nykyään laitan stopin nopeasti, koska tiedän että teen itselleni vain pahemman olon. Ennen tein myös meditaatiota ja hengitysharjoituksia vain kun oli rauhaisaa ja aikaa. Nykyään kaiken stressin ja kiireen keskellä yritän juuri hetkeksi istua ja tehdä pranayama (hengitysharjoituksia) edes viisi minuuttia. Silloin näistä on isoin apu.

      Tiedän monta perheellistä ja olen lukenut vielä useammasta, jotka noudattavat ayurvedista elämäntapaa paljon tarkemmin kuin minä. Kun jostain tulee tapa ja tottumus, niin eihän sitä edes huomaa tekevänsä jotain. Näitä uusia tapoja pitää vain malttaa ottaa elämään mahdollisimman hitaasti. Näin itse ajattelen. :)

  • Täältä iso peukku näille postauksille!! <3 :) Näistä jokainen voi ammentaa itselleen niitä sopivia juttuja, eihän kaikkea tarvitsekaan suoraan kopioida. Yhdyn 110% aikaisiin aamuherätyksiin!! Vastasyntyneen kanssa unenpuutteesta huolimatta liputan aikaisille herätyksille. Aamut on ehdottomasti itselleni sitä tehokkainta aikaa ja mitä aikaisemmin herään sen paremmin koen saavani aikaan ja olevani tyytyväisempi itseeni:) Tosin itse osaan päikkäreiden jalon taidon, joten siitäkin varmaan apua aikaisiin aamuheräämisiin ja eikä ne aikaiset herätykset ihan joka aamu onnistu :D