POHDINTAA VEGAANIRUOKAVALIOSTA

17.01.2016 / ,
vegaani3

Olen jo muutaman kuukauden pyöritellyt ajatuksia vegaaniruokavaliosta päivittäin. Huomaan, että olen ajautunut yhä enemmän lukemaan aiheesta ja pohtimaan kauppareissullani eläinperäisten tuotteiden ostoa. Tähän on vaikuttanut moni tekijä mm. joogainnostukseni, tammikuun vegaanihaaste ja nyt viimeisimpänä paljon puhuttu Cowspiracy dokumentti, jonka katsoin Netflixistä. Olen myös huomannut yhä useamman siirtyneen vegaaniksi, mikä laittaa miettimään myös omia kulutustottumuksiaan. Olen alkanut tosissani pohtia sitä, että olen huomioinut ruokavaliossa pääosin vain terveydelliset seikat, mutta entäs sitten muut arvot?

Terveellisen ruokavalion myötä olen tehnyt parempia valintoja myös ympäristönkin kannalta (kasvispohjainen ruokavalio, luomun suosiminen jne.), mutta terveellisyys on rehellisesti sanoen ollut suurin motivoiva tekijä kulutustottumuksissani. Cowspiracy dokumentin jälkeen, tuntuu kuitenkin itsekkäältä huomioida vain oma terveys ja hyvinvointi. Vaikka syönkin eläinperäiset tuotteet lähes aina luomuna, olisi eettisesti ja ekologisesti paras vaihtoehto noudattaa vegaaniruokavaliota. 

Ajattelinkin kirjoittaa ajatuksiani aiheesta tähän postaukseen, koska tiedän että siellä lukijoissa on monia vegaaniruokavaliota noudattavia ja mielelläni tästä aiheesta haluaisin keskustelua. En nyt ehkä vielä ihan näe, että tekisin päätöksen ryhtyä täysin vegaaniksi, mutta suunta on ollut jo jonkin aikaa selkeä: kasvisruoka saa syrjäyttää yhä useammin eläinperäiset tuotteet.

Lähden nyt siitä, että miksi tosiaan mielelläni jättäisin kaikki eläinperäiset tuotteet pois (lihan, kalan, kananmunat, maitotuotteet, jopa hunajan ja liivatteen…). Eläintuotannolla on valtava vaikutus ilmaston lämpenemiseen, veden puhtauteen ja maankäyttöön, sekä tietysti eläimiin itseensä. Tämä on minulle jo tuttua lukioajoilta, kun olin hyvin kiinnostunut maantiedosta oppiaineena ja luin kirjoituksiin valmistautuessa paljon aiheesta internetistä. Olin noihin aikoihin itseasiassa paljon tietoisempi ja elinkin joitain kuukausia kasvisruokavaliota. Muistan kun liha sen seurauksena alkoi jotenkin ällöttää, eikä sitä tehnyt mieli syödä. Cowspiracy antoi taas hyvän muistutuksen ja paljon uutta tietoa siitä, miksi paras henkilökohtainen teko ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen on vegaaniruokavalio. Suosittelen katsomaan dokumentin ehdottomasti.

Minua on siis alkanut yksinkertaisesti mietityttää, että haluaisin toimia ylipäätään paremmin ympäristön kannalta. Mietin myös, haluanko hyvinvointibloggaajana, kehottaa ihmisiä syömään luomu kananmunia aamupalaksi, koska se ei ole kestävän kehityksen kannalta hyvä asia. Vastuullisuus on alkanut siis painaa ja terveyden rinnalle tullut myös muut arvot vahvemmin.

Miksi sitten en tuosta noin vain ryhdy vegaaniksi, jos arvostan kuitenkin asiaa?

No kuten inhimillistä on, muutos aina mietityttää, jopa kauhistuttaa. Ihminen välttää luontaisesti kaikkia elämäntapamuutoksia, koska ne eivät ole helppoja. Tässä myös kuitenkin toiset elämänarvoni tuovat vähän ristiriittaa. Ensinnäkin oma terveys, hyvinvointi ja energia on minulle tärkeitä arvoja. Vegaaniruokavalio voi täysin sopia joillekin, mutta siinä on haasteensa, että ihminen saa tarvittavat ravintoaineet. Suoraan sanoen, en itse usko, että se on optimaalisin ruokavalio oman terveyteni kannalta minulle (avaan tätä myöhemmin, miksi).

Lisäksi en näe asioita mustavalkoisesti… Jos on aatteellisempi henkilö, on varmasti automaattista rajata pois kaikki aatteen vastainen. Mutta mielestäni yksinkertaisesti sellainen radikaalius ei ole tarpeellista? En halua tehdä tietyistä asioista liian monimutkaisia. Haluan voida tehdä ruokavalioon poikkeuksia tai muuten se hallitsee elämääni. Esimerkiksi vietän joka vuosi 1,5 kk Italiassa, jolloin syön paljon muiden valmistamaa ruokaa. En halua aiheuttaa muille (tai edes itselleni tarpeetonta) vaivaa ruokavalioni takia, koska en näe syytä, miksi minun pitäisi olla niin ehdoton. Ymmärrän niitä, joiden arvot ovat sen verran vahvoja, ettei tulisi mieleenkään poiketa vegaaniudesta, mutta itselleni ainakin tässä vaiheessa on vaikea kuvitella sellaista. Järkeni sanoo, ettei minun tarvitse olla kokonaan vegaani, tehdäkseni kuitenkin valinnat epäitsekkäämmin. 

 vegaani

Maitotuotteista luopuminen kokonaan ei ole ongelma. En nytkään käytä maitotuotteita juuri ollenkaan, lähinnä juustoa silloin tällöin ja nekin yleensä vuohenmaitoon tehtyinä. Cowspiracy dokumentissa käytiin myös läpi, miksi maito ei sovi ihmiselle ja olen samaa mieltä. Kirjoitin aiheesta postauksen pari vuotta sitten ja se on ollut sen jälkeen joka kuukausi yksi luetuimmista postauksistani: Maidoton elämä.

Lihaa pystyn vähentämään selkeästi, koska maultaan pidän enemmän jopa kasvisruuasta. Lihaa syön lähinnä siksi, että huomaan kaipaavani sitä ravitsemuksellisesti. Luotan intuitiiviseen syömiseen ja sen jälkeen, kun en ole muutamiin päiviin syönyt lihaa, mutta olen treenannut kovasti, huomaan että kroppani yksinkertaisesti kaipaa lihaa ja sen ravintoaineita.

Isoin ongelma minulle on luomu kananmunista luopuminen, koska ne kuuluvat top-3 ruoka-aineisiini. Niitä syön joka päivä ja pidän kananmunaa ravitsemuksellisesti yhtenä parhaista raaka-aineista. Lisäksi kananmuna on äärettömän monipuolinen ruoka-aine eri käyttötarkoituksiin. Myös äyriäisistä ja kalasta luopuminen tuntuu isolta kynnykseltä. Tiedän kuitenkin, että kaikkeen tottuisi.

Eniten asiassa laittaa vastaan se, mitä söisin, jos ryhtyisin vegaaniksi? Kun tätä mietin, homma alkaa näyttää ravitsemuksellisesti minulle mahdottomalta. Ensiksikin suoliston hyvinvointi on kaiken a ja o. Suoliston vointi vaikuttaa paitsi ihon kaltaisiin ulkoisiin asioihin, myös sairauksien puhkeamiseen ja etenemiseen, mieleen ja energiaan. Olen löytänyt omalle suolistolleni sopivan ruokavalion vuosien saatossa ja siitä en halua luopua…

Gluteeniviljoja en siis takaisin ruokavaliooni halua, mikä poissulkee lisää ruoka-aineita. Toiseksi monet vegaanit käyttävät soijaa ja eri soijavalmisteita proteiinilähteenä, mutta minulle tämä ei ole vaihtoehto. Soija edustaa minulle jotain pikaruuankaltaista, halpaa, keinotekoista ja terveydelle huonoa. Yksi hyvä kasvisproteiinilähde on palkokasvit. Toivoisin niin, että voisin syödä näitä paljon ja koko tammikuun alun olen yrittänyt taas totuttaa kroppaani niihin, mutta ne eivät yksinkertaisesti vain sovi vatsalleni ja aiheuttavat suolisto-ongelmia. En siis voi laskea palkokasvien varaan.Valkoista sokeria en ota ruokavaliooni ja hedelmiä en halua myöskään määräänsä enempää syödä.

Ruokavaliostani olisi siis eliminoitu ne ruoka-aineet jotka sisältävät maitoa, soijaa, gluteenia, lihaa, palkokasveja tai valkoista sokeria. Mukaan otetaan kuitenkin myös lisäaineet. En halua syödä teollisesti tuotettua ruokaa, vaan mahdollisimman puhdasta ja luonnollista. Hommaa helpottaisi se, että voisin kiireessä tai väsyneenä hyödyntää välillä ravintoloita tai kahviloita. Mutta asun pikkukaupungissa Englannissa, jossa yksikään paikka ei tarjoa vegaanivaihtoehtoja erikseen. Voi kuulostaa tekosyiden etsimisestä ja sitä se ehkä onkin, mutta jotenkin kynnys olisi pienempi, jos kaupungissa olisi esimerkiksi Ruohonjuuren kaltainen kauppa, josta saa vegaanille sopivia vaihtoehtoja. Täällä ei saa valmiina mistään esimerkiksi raaka-ruokaa, terveellisiä smoothieita tai kahvia mantelimaitoon. Kaikki olisi siis oman keittiön varassa, mikä vaatisi entistä enemmän vaivaa ainakin aluksi.

vegan

Voisin siis syödä kvinoaa, riisiä, kauraa, juureksia, kasviksia, marjoja, öljyjä, pähkinöitä, siemeniä ja pari hedelmää päivässä yms. Mutta jo nyt näistä koostuu ruokavalioni 80%. Koen, että tarvitsen muutakin, että voin optimaalisen hyvin niin henkisesti kuin fyysisestikin. Moni on pitkin blogiuraa kysynyt minulta, että olenko miettinyt vegaaniruokavaliota. Olen vastannut, että syön jo pitkälti sen mukaan, mutta uskon, että ihminen on tarkoitettu sekasyöjäksi. Esimerkiksi voissa, kananmunassa ja lihassa on todella paljon hyviä ravintoaineita hyvin imeytyvässä muodossa ja useimmille ne eivät aiheuta yliherkkyyksiä tai allergioita.

Nyt en tiedä enää, miten vastaisin, koska kyllä: olen miettinyt asiaa paljonkin. Mutta ehkä nyt vain jatkan uusien kavisruokakokeilujen parissa ja jätän ylimääräisen lihansyönnin pois. Katsotaan… koskaan ei voi sanoa ei koskaan. :)

Anteeksi tämä pitkä kelailuni tänne (aiheesta riittäisi niin paljon höpötettävää), mutta tosiaan mielelläni kuulisin teidän ajatuksia ja kokemuksia aiheesta. :)


I have thought about vegan diet daily for the last few months. This is partly because of my inspiration in yoga and most recently because of the Cowspiracy documentary I watched on Netflix. Health has been the main factor in my pattern of consumption. After having watched Cowspiracy, I feel like it would be very selfish to only take in account my own health and wellbeing. Even if all the products of animal origin I eat are organic, it would be ethically and ecologically the best option to follow a vegan diet.

Animal production has a massive impact on global warming, water purity, land use and of course to the animals itself. Cowspiracy gave a very good reminder and new information on why the best possible individual act to stop global warming is a vegan diet. So I’ve been thinking about responsibility… As a wellness blogger, do I want to encourage people to eat organic eggs for breakfast because it’s not a good thing for sustainable development?!

So why don’t I just turn completely vegan if I appreciate it? In a very human way, change always makes you think and even terrifies. And I don’t see things in black and white… I mean, If somebody has a very strong conception of something, It’s automatic for them to restrict themselves from everything that goes agains it. But I think that I don’t have to be completely vegan to start making decisions more selflessly and to start favouring plant based food more and more.

Giving up on dairy products is not a problem because I think milk is not good nutrition for humans and I already avoid dairy products. The biggest problem for me is to abandon organic eggs because they are one of my top 3 favourite foods. I eat them everyday and I think eggs are nutritionally one of the best ingredients there is. The thing that sets me back the most in turning completely vegan is the thought of what would I eat? Ingredients that I already don’t eat because of health reasons (gluten, soya, sugar,dairy, pulses and additives) and also ingredients from animal origin (eggs, fish, meat, butter) would be eliminated completely from my diet.

I could eat quinoa, rice, oats, root, vegetables, berries , oils, nuts, seeds and a couple of fruit per day (etc).. Already now 80% of my diet consists of this ingredients but I feel like I need to eat something else as well to feel at my best mentally and physically. This kind of thoughts wonder inside my head. I would gladly hear your thoughts on this matter and about your experiences in a vegan diet. :)
VP2

Leave a comment

46 kommenttia

  • hiinanna

    Moikka Vilma,

    Allekirjoitan tekstisi kutakuinkin täysin! Osallistun paraikaa tammikuun vegaanihaasteeseen, ja koska sun laillas syön 80% ajasta vegaanisesti, ei kuukauden pituinen haaste ole tuottanut mulle minkäännäköisiä ongelmia.

    Pitemmän päälle en kuitenkaan olis valmis luopumaan epävegaaneista tottumuksistani – päivittäisistä kananmunista, viikottaisista kalasta ja äyriäisistä tai satunnaisista juustoista.

    Mielestäni ruokavalioni on vastuullisella tasolla jo nykyisellään, ja sosiaalisissa tilanteissa tällainen ”joustava vegaanius” on niin paljon kivempaa. Helsingissä usein on tarjolla jopa vegaanivaihtoehto, mutta jos näin ei ole, oon mieluummin se rento ja joustava tyyppi kuin pettynyt nälkäiseksi jäävä. ;)

    x hanna

  • Windy

    Mielenkiintoinen ja itsellenikin ajankohtainen postaus, johon on helppo samaistua. Minun tarinani kasvisruokavalioon liittyen on sellainen, että olin useamman vuoden kasvissyöjä (en tosin vegaani) joskus lukio- ja opiskeluaikoina ja tällöin kasvisruokailu oli minulle hyvin tärkeä asia, mm. monista tässä postauksessa mainitsemistasi syistä. Edelleen olen toki sitä mieltä, että vegaaniruokavalio on eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta paras ruokavalio.

    Nykyään olen kuitenkin kasvisruokaa suosiva sekasyöjä ja myös itselläni syyt ryhtyä taas syömään toisinaan lihaa olivat kovin samanlaiset kuin tässä postauksessasi luettelemasi pointit. Kärsin ärtyvän suolen oireyhtymästä ja tästä syystä en syö juurikaan esim. gluteenipitoisia viljoja, hiilihapollisia juomia, raakaa sipulia, linssejä, papuja, omenoita, ym., koska vatsani ei yksinkertaisesti kestä näitä ja oloni on todella turvonnut ja huono, jos joskus joustan ruokavaliossani ja syön esim. mainittuja ruokia. Kasvisruokailussa haaste olikin yksinkertaisesti keksiä terveellisiä ja hyvänmakuisia ruokia, joita pystyisin ongelmitta syömään. Lisäksi rauta-arvoni laskevat helposti ja eräänä haasteena kasvisruokavaliossani oli aiemmin se, että tilanne ei pääsisi heikentymään anemia puolelle… Välillä olinkin sitten rautakuurilla, mistä herkkä vatsani ei tykännyt myöskään. LIsäksi olin luultavasti liian laiska suunnittelemaan kasvisruokailujani riittävän hyvin, koska helposti tunsin oloni aika epäenergiseksi varsinkin jos urheilin paljon.

    Toisinaan koen kyllä pientä syyllisyyttä siitä, että ”itsekkäistä syistä” en ole enää kasvissyöjä, mutta toisaalta myös oma hyvinvointini on minulle tärkeää ja koen, että hektisessä arjessani toimivan kasvisruokavalion koostaminen yksinkertaisesti veisi liikaa aikaa ja olisi turhan vaivalloista. Missään nimessä en väitä, etteikö kasvis-/vegaaniruokavaliolla voisi saada aikaan hyvin terveellistä ja toimivaa ruokavaliota – itse en vain siinä onnistunut, mikä varmasti on ihan oma vikani! :) Itse myös kuitenkin koen asian niin, että en halua/jaksa olla enää ehdoton asian kanssa ja koen, että kasviperäisen ruoan suosiminen arjessa saa omalla kohdallani riittää.

  • Sanna

    Kiitos tästä! Tosi mielenkiintoista pohdintaa. Katsonpa heti tuon dokkarin, kiitos suosituksesta :)

  • sk

    Voi että, olipa mielenkiintoista luettavaa. Tässä oli niin paljon sellaisia asioita joita olen itsekin viime vuosien aikana pohtinut! En voi kuvitella jättäväni kaikkia eläinperäisiä tuotteita ruokavaliostani pois, mutta yritän koko ajan vähentää niiden käyttöä. Välillä se vain tuntuu niin vaikealta (koska kaikenhan pitäisi aina olla niin helppoa ja valmiiksi annettua ;))… Innolla seuraan keskustelua aiheesta ja toivon, että sulta tulee lisää vinkkejä aiheeseen liittyen :)

  • Ida

    Erittäin hyvä teksti jälleen Vilma, kiitos! Olen hyvin samoilla linjoilla kanssasi. Olen itsekin vähentänyt huomattavasti lihansyöntiä, mutta tiedän etten ole kääntymässä täysin vegaaniksi – tosin, never say never;) Mielestäni kaiken ”turhan lihan” karsimisella on jo suuri vaikutus. Jos ihmiset ylipäätään suosisivat useammin kasvista, pitäisivät useammin kasvisruokapäiviä ja -viikkoja, vaikutukset olisivat valtavia. En itse kannata totaalikieltäytymistä oikein missään (ruoka)asiassa, mutta silti nostan hattua kaikille ”aidoille vegaaneille”. Hienoa että ajattelutavat ovat muuttuneet ja kasviksia myydään ja käytetään selkeästi enemmän. Toivottavasti kyseessä ei ole trendi-ilmiö, vaan pysyä hyvinvoinnillinen muutos.

  • Mira

    Ajattelisin, että silläkin päästään pitkälle, jos kaikki ihmiset todella tiedostaisivat liha/maito/kalatalouden vaikutukset ympäristöön, ja mahdollisimman usein valitsisivat kasvisvaihtoehdon. Isoin ongelma lienee se, että suurinta osaa ihmisistä asia ei tällä hetkellä kiinnosta yhtään, ja ruokavalinnat tehdään 100% itsekkäistä lähtökohdista.

    • Nina

      Hyvä kirjoitus! Mielestäni ihminen on sekasyöjä, ja itsekään en halua lihaa poistaa ruokavaliostani. Olen siirtynyt sitten kokonaan riistaan ja naudanlihaa tilaan karjatilalta, jossa eläimet laiduntavat ja talvella syövät niitettyä heinää. Maitotuotteet ovat pääasiassa vaihtuneet kauramaitoihin ym. Kananmunat vaihdoin luomusta vielä free range-muniin, kun kuulin että luomukanojen oltavat eivät ole kovin kehuttavat. Free range-munat ovt kaiken lisäksi halvempia sillä luomuksi pääseminen on melko kallista ja sisältää myös aikamoisia kummallisuuksia. Toisin sanoen, luomutuote ei takaa eläimen hyvinvointia millään tavalla.

      No, näillä muutoksilla koen että saan hieman puhtaamman omantunnon ja muutos on helpompaa. Jos jokainen vaikka puolittaisi lihan, maidon, munien ja juuston käytön, olisi silläkin jo ihan merkittävä vaikutus.

  • Katja

    Ekologisesta ruoasta olis kiva lukea postaus!

  • Emma E.

    Hyvin sanottu. Itse olen pohtinut usein samaa ja ollutkin heken vegaani mutta luettelemistasi syistä johtuen en sellaiseksi täysin aijo ryhtyä. Olen päättäny että teen eettisemman ja ekologisemman ruokavalinnan niin usein kun pystyn mutta en vaivaa omaa tai muiden päitä ruokavaliollani liikaa.

  • tiippa

    Ekologisuuden näkökulmasta sekasyönti vs vegaanius ei kyllä ole niin mustavalkoinen. Maankäytöllisesti viljely jo nykyisessä laajuudessaan aiheuttaa ongelmia. Tästä on kyllä ihan YLE:lläkin ollut dokkareita varmaankin BBC:n tekeminä. Kastelu ja lannoitteet aiheuttavat eroosiota ja viljelymaiden pilaantumista, eikä hyödykkeiden rahtaaminen ympäri maapalloa sekään ole kovin ekologista. Kuivilla alueilla taas käytetään paljon keinotekoista kastelua ja se vesi on pois alueen asukkailta. Soijan viljelyyn liittyy omat ekologiset ja eettiset ongelmat myös. Viljelyn vitsaus on lisäksi eri virukset ja bakteerit, jotka leviävät esim. siementen mukana maahan. Itse suosin lähiruokaa ja esim. käyttämämme liha tulee nykyään suurimmassa osin naapurikunnasta. Uskon, ettei tämä yltäkylläisyyden aikakausi voi enää kauaa jatkua tällaisena ympäristön näkökulmasta.

  • Moikka Vilma! Olipa hyvä teksti! Kuten varmaan tiiätkin, niin mä oon ollut täysin vegaani nyt puolisen toista vuotta, punaista lihaa ja possua en ole syönyt varmaan kahdeksaan vuoteen. Mä noudatan silti gluteenitonta, ja tättädädää, olen soijallekin allerginen :D Eli mulla on aika sama tilanne, mikä sulla tulis olemaan! Ja mä koen, että mun ruokavalio on tällä hetkellä monipuolisimmillaan! Ja lisäksi mä voin tosi hyvin niin henkisesti kuin fyysisestikin!
    Mutta kuten tossa lopussa totesit, niin syöt aika pitkälti jo vegaaniruokavalion mukasesti, ja mä oon sitä mieltä, että mistään ei tarvitse luopua ellei tosissaan sitä halua.

    Sä syöt muutenkin tosi terveellisesti ja kasvisvoittoisesti :) Kuten sanoit: antaa kaiken tapahtua omalla painollaan. Jos susta joskus tulee vegaani, niin se on tapahtunut ihan vain siitä syystä, että niin on vain päässyt käymään :) xx
    Eli älä stressaa, ja toimi niin, miten keho ja mieli haluaa <3

  • Ihanaa, oon sun kanssa täysin samoilla linjoilla tuon vegaaniuden kanssa! Haluan tehdä ympäristölle (ja itselleni) parempia valintoja; valitsen ravintolassa tai yliopiston ruokalassa kasvisruokavaihtoehdon ja teen aina kasvisruokaa kun vaan mahdollista, mutta en halua joutua kieltäytymään vaikkapa isoäitini tekemästä illallisesta, jossa on lihaa! Muutenkin kaikin puolin hyvä teksti (jälleen). :)

    Kivaa viikkoa sulle <3

  • karolina

    Hei Vilma!

    Erittäin hyvin argumentoitua pohdintaa. Pitää varmastikin paikkansa, että vegaaninen ruokavalio ei ole optimaalisin vaihtoehto kaikille. Ihminen ei ole kasvinsyöjä, ei lihansyöjä, vaan sekasyöjä. Oletko lukenut Michael Pollanin kirjoja, mm. The Omnivore’s Dilemma? Ei varmasti ole aivan keksittyä, että vegaaninen ruokavalio voi aiheuttaa osalle ihmisistä puutostiloja. Muun muassa Alexandra Jamieson (elokuvasta SuperSize Me, Morgan Spurlockin ex-tyttöystävä) oli yli kymmenen vuotta vegaani, mutta luopui tiukasta ruokavaliosta mm. hormonaalisten terveysongelmien takia. http://www.onegreenplanet.org/animalsandnature/beyond-im-not-vegan-anymore/

    En edes ymmärrä, miksi pitäisi leimata itseään minkään aatteen alle. Eläinten hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää. Vegaanius on ensisijassa eettinen valinta, vaikkakin toisille myös terveydellinen ja/ tai ympäristövalinta.

    Yksin ruokavalio ei kuitenkaan auta pelastamaan tätä maailmaa. Esimerkiksi toistuva lentomatkustelu on todella kova taakka ympäristölle! Länsimaalaisesta materiakeskeisestä kulutushysteriasta tulisi myös päästä eroon. Osa tutkijoista on myös väläytellyt, että syntyvyyttä tulisi rajoittaa korkean elintason maissa yhteen lapseen, koska juuri meistä länsimaalaisista jää kaikkein suurin hiilijalanjälki.

    Asiat eivät ole mustavalkoisia.

  • karolina

    Haha, tuli vahingossa linkitettyä väärä lähde. Tässä on Alexandran oma tarina: http://alexandrajamieson.com/im-not-vegan-anymore/

    • Emilia

      Kiitos kiinnostavasta tekstistä, samantyyppisiä asioita olen itsekin pohtinut jo vuosikaudet. Vegaani elämäntapa kiinnostaisi, mutta täydellinen eläinkunnan tuotteista luopuminen ei vain intuitiivisesti tunnu sopivan minulle. Lihaa syön harvoin, ehkä kerran kuukaudessa tai kahdessa, mutta jos tulee pitempiä taukoja, niin sitten alkaa tulla himoja nimenomaan punaiseen lihaan. Kalaa ilman pystyn olemaan helposti, mutta toisaalta kalansyöminen ei tunnu myöskään korvaavaan tuota satunnaista lihan tarvetta.

      Anyway, olen seurannut vegaaniblogeja ja -FB-ryhmiä jo vuosien ajan ja uskoisin jotain aiheesta oppineeni. Palkokasveista monet sanovat, että niiden käsittely vaikuttaa tosi paljon sulavuuteen. Siihen nesteeseen jää tosi paljon huonosti sulavia aineita, ja siksi pavut pitäisi aina liottaa ja keittää kunnolla ja liotusvesi kaataa pois. Purkkipavut kannattaa huuhdella ennen käyttöä. Suolisto kuulemma myös pikku hiljaa tottuu papuihin, jos niitä vain syö säännöllisesti. Ehkäpä sellainen intialainen tyyli, pieni määrä linssejä joka aterialla, voisi olla sopiva? Täällä oli myös hiljattain pohdiskelua aiheesta – vahva maitohappobakteerikuuri oli auttanut: http://www.lily.fi/blogit/anna-vihervaarasta/paivitetty-ruokavalio-ja-asiaa-vegaanin-ravitsemuksesta

      Soijasta: syön mielelläni tofua, mutta muuten välttelen soijaa. Tofusta ajattelen niin, että koska se on vuosituhansia vanha keksintö, se lienee ajan saatossa hioutunut ihmiselle sopivampaan muotoon. Sitä elimistöni myös sietää ihan hyvin, kun taas vaikka soijarouhetta ei ollenkaan. Soijassa kuitenkin kerrotaan olevan ihmiselle tärkeimmät aminohapot. Tiedättehän myös, että suurin osa Suomeen tuodusta soijasta menee karjan rehuksi, eli käyttämällä suomalaisia eläintuotteita välillisesti tukee soijantuotantoa, yhtä hyvin sen voi syödä itse. http://www.lihatiedotus.fi/lisaalihasta/fi/ymparisto/Tuotantoketjun_toimet/rehut.php

      Tsemppiä vegaanikokeilussa! Jos kiinnostaa, niin Facebookista löytyy myös erilaisia ryhmiä, joissa neuvotaan esimerkiksi gluteenittomaan tai Fodmap-vegaaniruokavalioihin.

  • ginty

    Hyviä ajatuksia ja olen käynyt samanlaista keskustelua päässäni monen vuoden ajan :D olen ollut kasvissyöjä noin 7vuotta, väliin mahtuu muutamia vegaanikausia, ja olen yrittänyt kovasti löytää joustavuutta ja tasapainoa aiheeseen liittyen. Suurin ”ongelma” minulle on vegaanina oleminen Suomessa, sillä se on niiiiiiiin ympäristöä kuormittavaa! Suomessa kasvaa niin vähän kasviksia (verrattuna päiväntasaajaa lähempänä oleviin maihin) ja tuntuu äärimmäisen saastuttavalta syödä kaikkea kaukaa tuotua ihan vain koska on tiukasti vegaaniruokavaliolla. Mitä ajatuksia sinulla on tästä?

    Teinivuosina kamppailin myös muiden vegaanituotteiden kanssa, koska en halunnut tukea nahkateollisuutta, mutta vuosien saatossa olen päätynyt siihen, että mieluummin olen kiitollinen hyvistä nahkakengistä ja käytän niitä vuosia, kuin ostan joka vuosi uudet muovikengät. Tosin nämäkin tuotteet ovat laadullisesti parantuneet vuosien mittaan. Paljon pohdittavaa! Ja haluaisi myös olla armollinen itselleen :) eikä tosiaan korvata kaikkia annoksia ravintoaineellisesti köyhillä pastoilla ja soijilla, joista olen aika samoilla linjoilla sun kanssa.

  • Hyvä, että pohdit. Englanti lienee maailman vegaanisin maa, joten ainakin isommista kaupungeista voi hakea varastoon erikoistuotteita, jos niitä haluaa. Samoin siellä on paljon vegaanitapahtumia ja saa vertaistukea. Kaikki vegaanit eivät syö soijaa, palkokasveja ja hedelmiä. Jotkut mehustavat, idättävät ja versottavat ja ovat hyvin terveitä ja parantuneet suolisto- ja muista vaivoistaan. Lehtivihreä on tärkeä. Itse olen raakailija eli väh. 75% ruoastani on raakaa. Idättäminen on helppoa ja itujen ravintoarvot sekä ravinteiden imeytyvyys ja sulavuus hyvät. Opetan tätä työkseni ja saan todistaa ihmisten suorituskyvyn nousua ja tervehtymistä. Yleisesti ihmetellään, miten nopeaa ja helppoa raaka-aterioiden valmistaminen on. Niistä tulee myös täyteen ja ne maistuvat hyviltä.

  • Sohvi

    Olen ollut vegaani puolisen vuotta. Sitä ennen olin lakto-ovo-vege noin 16 vuotta. Silloin kun olin sekasyöjä, kärsin anemiasta. Nyt ei ole enää jälkeäkään siitä ja veriarvot ovat loistavat. Ymmärrän kyllä että kaikki ei välttämättä sovi kaikille, mutta itse ei kannata lähteä yksin sooloilemaan, jos ei tiedä mitä tekee vegaaniuden suhteen. Palkkasin PT:n joka teki minulle ruokavalion ja saliohjelman. Jaksan tällä noin 2000-2500 kcal/päivä ruokavaliolla käydä aktiivisesti harrastamassa kamppailulajeja ja siihen lisäksi vielä salilla. Vegaaninen FODMAP-ryhmä löytyy Facebookista. Siellä jaetaan kokemuksia ja reseptejä!

    Itse siirryin täysin vegaaniksi ensisijassa eläinten takia. Kananmunateollisuus aiheuttaa paljon kärsimystä puhumattakaan maitoteollisuudesta. En pidä enkä halua tukea sitä, että eläimiä käytetään vain hyödykkeinä. Oma ajatusmaailma on johtanut jo jonkinlaiseen henkistymiseen kaiken elämän samanlaisesta arvokkuudesta (tähän ei itselläni sovi edes kananmunien syönti, koska ajattelen sen niin että niistä oikeissa oloissa olisi mahdollista kehittyä eläviä yksilöitä) ja buddhalaisuus ei varmasti ole kaukana niistä arvoista, joita nyt kannatan.

  • Kasperi Ågren

    Hei, mitä ovat nämä haasteet, joita vegaaniruokavaliota noudattava henkilö kokee ravintoaineiden saannissa?

    Minäkin vegaanina olen huomannut, että kroppani selvästi tarvitsee tiettyjä raaka-aineita kovan treenaamisen jälkeen, mutta sinusta poiketen minun kroppani käskee ostaa pussillisen karkkia viikonloppuisin. ;)

    Vakavasti puhuen olen harrastanut tavoitteellista kuntosaliharjoittelua sekä sekasyöjänä, että vegaanina, enkä ole huomannut tällä ruokavalion muutoksella mitään vaikutusta kehitykseen, kuten ei kuulukaan. Palautusjuomassa syön riisi+herneproteiini-comboa, joka tuntuu ainakin omalle mahalle sopivan täysin, ja tarjoaa hyvän aminohappoprofiilin.

    Mikä soijasta tekee pikaruoankaltaisen ja terveydelle haitallisen verrattuna muihin palkokasveihin? Sekö, että sen avulla voidaan edullisesti kasvattaa sikoja, vai perättömät huhut, joita mm. maidontuottajat tuntuvat levittävän?

    Minäkin joskus uskoin, että ihminen on tarkoitettu sekasyöjäksi. Näinhän meille opetetaan. Itse olen valmis olemaan vegaani, vaikka se ei olisikaan ihmisen ”tarkoitettu” ruokavalio. Näillä näkymin minulla ei kuitenkaan ole mitään syytä uskoa, että sekasyönti olisi ihmiselle oikein tai terveellisin ruokavalio.

    Tutkimuksiin, ei uskomuksiin perustuvan artikkelini voi lukea vaikka tästä: https://www.dropbox.com/s/f4colw492fnwo38/Ihmisen%20fysiologia%20ja%20vegaaniruokavalio.pdf?dl=0

    -Kasperi

  • Ansku

    Todella mielenkiintoinen aihe ja hyviä pointteja! Itsekin on tullut tätä mietittyä paljon, ja vaikeita juttuja kyllä! Itse olen jättänyt maitotuotteet kokonaan pois ja siirryin soijatuotteisiin, kunnes nyt taas viime aikoina olen lukenut soijatuotannosta, ja olen miettinyt sen jättämistä pois. Haluaisin kuulla lisää soijasta ja sen epäterveellisyydestä, jos jaksat siitä kirjoittaa!

  • mjau

    Loistavaa pohdintaa jälleen kerran. Kiitos siitä. Cowspiracy laittoi minutkin pohtimaan asioita vaikka olen ollut kasvissyöjä 12 vuotta ja liikehdintä vegaanisen ruokavalion suuntaan on ollut käynnissä pari vuotta. Nimimerkki Karolinakin (ja kaikki muutkin jotka eivät ole sitä nähneet) voisi hyötyä sen katsomisesta, sillä erittäin selväksi käy että todellakin, ruokavaliolla voi vaikuttaa aivan uskomattoman paljon. Lentoliikenne ja kaikki muu liikenne yhteensä ei tule lähellekään sen vaikutusta. Ja se on kaiken lisäksi todella helppo muutos verrattuna koko modernin liikenteen kieltämiseen verrattuna.

    Mutta tässä taasen huomaa ihmisten eroavaisuuden, mulle liha ei tule mieleen jonakin syötäväksi kelpaavana (vertaisin vaikka karrikoidusti nahkahansikkaan marinointiin ja valmistamiseen illalliseksi tai eineksiin kuten sinä), se ei vaan tunnu sulavan ja olo on pitkään tunkkainen ja ähky. Kasvisruokavalioon siirtyminen silloin aikoinaan ratkaisi mun osalta monta terveydellistäkin pulmaa.

    • A

      ”Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, saman verran kuin liikenne”
      lähde: http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF-n-uusi-ruokaopas-johdattaa-vastuullisiin-ruokavalintoihin-1923.a

      Vegaani ruokavalio on tietenkin kaikkein ekologisin ruokavalio, mutta olen nimimerkki Karolinan kanssa samaa mieltä siitä, että asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia. Ekologista jalanjälkeen voi varmasti pienentää huomattavasti myös vaikkapa luopumalla thaimaan matkoistaan ja vähentämällä kulutustaan.

      Mulla on tällä hetkellä hyvin samanlainen ruokavalio kuin Vilmalla postauksen mukaan on. Ja ongelma täysin vegaanisen ruokavalioon siirtymisessä on juurikin IBS, jonka vuoksi monet viljat ja pavut eivät minulle sovi. Onneksi ärtyvälle suolistolleni kuitenkin sopii hyvin Quorn ja kaikki siemenet, jotka sisältävät myös aika hyvin proteiinia. Quorn ei ilmeisesti ole täysin vegaaninen, mutta jos ruuan ekologisuus kiinnostaa ja pavut aiheuttavat vatsavoivoja, niin sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Nyhtökauraa on kai tulossa myös pian kauppoihin :)

  • Siri

    Moi! Tosi hyvää pohdintaa vegaanisuudesta, itsekkin oon just näitä asoita punninnut paljon viimeaikoina sen jälkeen kun ton kyseisen dokkarin katoin..
    Onko sulle dokkari Forks over knives tuttu? Se pohtii vegaaniruokavaliorta enemmän terveydellisestä näkökulmasta ja siitä mitä haittaa/hyötyä lihansyönnistä ja vegaanisuudesta on ihmiselle! Löytyy kanssa netflixistä.

    Ite oon sitä miltä, että eniten eläintuotannossa ympäristöä kuormittaa lihan ja maidontuotanto, erityisesti naudan. En sinällään nää, että luomukanamunien tuotanto olisi mitenkään todella kamalaa, jos eläinten olot ovat ok, koska kyllähän kanat munivat muutenkin.
    Muutenkin, pienikin muutos on parempi kuin ei muutosta ollenkaan. Eli jos vähentää jo lihaa ja maitoa radikaalisti, mutta silloin tällöin nauttii kananmunista tai merenelävistä, on varmasti oma hiilijalanjälki jo paajljon pienempi kuin sekasyöjän joka syö eläinperäisiä tuotteita joka päivä. Kuvittele vaikka, että jos kaikki maailman sekasyöjät tekisivät tämän muutoksen, olisi jo hyöty ihan valtava!

    • Saara

      Moi! Halusin vain korjata, kun sanoit, että kanamunien syönti on ok, jos eläinten olot ovat okei ja että munivathan kanat muutenkin. Totuus on, että eivät kanat normaalisti muni läheskään yhtä usein, kanamunataloudessa käytettävät kanat ovat vain jalostettu munimaan (päivittäin?). Kananmunathan ovat kuin kanojen kuukautiset, kuvittele, että itselläsi olisi kuukautiset vuoden ympäri! Kanat eivät siis ”muni muutenkin” niissä mitoissa miten nykyään.
      Toinen epäkohta jolta ei vältytä (korjatkaa, jos oon väärässä) free-range tiloilla on miespuolisten kanojen kohtalo. Ne eivät tietenkään muni ja ovat tästä näkökulmasta täysin turhia, joten niiden kohtalo on kuolema.
      Hiilijalanjäljen ja ekologisuuden kannalta olet kyllä oikeassa ja olen samaa mieltä siitä, että pienikin muutos on pisitiivinen, tosin ei tässä maapallon tilanteessa luultavastikaan vielä riittävä.

      Terveysseikat kun oli tässä blogitekstissä erityisesti esillä ja muutama kysymys heräsi niitä koskien. Ensinnäkin, Vilma, kiinnostaisi, millä perusteella kananmuna on sinusta yksi ravitsemuksellisesti parhaista ruoka-aineista? Ja miksi et haluaisi syödä paljon hedelmiä? Kiitos jos vastaat näihin!

      • Sannaa

        Siis onko kananamunat niinku kanojen kuukautiset? MIND BLOWN :D

        • Saara

          Joo! Itestä ainakaan toisen eläinten kuukautisten syöminen ei kuulosta kovinkaan houkuttelevalta tai terveeltä puuhata enkä enään pystyis niitä syömään. Mutta tätä nimitystä ei tietenkään kananmunateollisuus halua viljellä ymmärrettävistä syistä (raha).

          • hanna

            No onpa vain aika naiivi vertaus munimisesta ja kuukautisista :D ehkei kuitenkaan noin.

  • S

    Tärkeä aihe, jonka bongasin blogivirrasta ja piti tulla ihan kommentoimaan! :) Ihana lukea, että roolimallina ajattelet myös vastuullisuutta tässä asiassa. Vegaaniseen suuntaan siirtyminen on usein prosessi, joka alkaa kyseenalaistamisesta. Kannattaa antaa asioiden siis mennä omalla painollaan stressaamatta liikoja. :)

    On varmaankin totta, että ihmiselle sopii myös sekasyöjän ruokavalio, mutta nykyisellään tehotuotannon vuoksi se ei ole alkuunkaan eettinen valinta. Itselleni vegaanius on tosi ”helppoa”, koska en voi kuvitellakaan syöväni eläimiä. Minulle on ihan sama onko lautasella koira, sika vai mikä ihana elänyt olento, en halua että se eläin kuoli takiani. Olen ollut kasvisyöjä 10 vuotta tästä syystä, mutta vasta pari vuotta sitten tajusin, että esim. lehmä on kärsinyt ihan samalla tavalla tuottaessaan maidon juustooni verrattuna lihatuotantoon. Mielestäni jos haluaa käyttää eläinperäisiä tuotteita, kannattaa panostaa mahdollisimman eettisiin vaihtoehtoihin. Esim. voisi miettiä saisiko kananmunia ostettua suoraan joltain pientilalliselta.

    Olisi mielenkiintoista tietää mistä johtuu ettet kelpuuta soijaa? Soijasuikaleet sun muut ovat joo melko jalostettuja tuotteita, mutta aito tofu on monen tutkimuksen mukaan terveysryokaa parhaimmillaan. Aasiassahan tofua syödään tosi paljon. Soija on tosi kiistelty aihe, toiset ylistää, toiset epäilee. Lisäksi suosittelen tutustumaan kotimaisiin härkäpaputuotteisiin ja esim. lupiinitempeen jos tofu ei maistu. Puhtaat kasviprotskujauheet on myös loistavia (hamppu ja herne mun suosikkeja).

    Tietty joustavuus on tietenkin järkevää. Esim. työkaverini oli leiponut palaveriin kinkkupiirakkaa ja minulle varta vasten kasvisfetapiirakkaa, niin pitihän sitä pieni pala maistaa, eikä se tietenkään ollut maailmanloppu. :)

  • Mielenkiintoiseen juttuun klikkasin. Itsekin välillä haaveilen. Mutta kun on taipumusta anemiaan, B12-vitamiinin puutostiloihin ja vatsani ei siedä yhtään soijaa, en ole uskaltanut kokeilla. Lisäksi pitäisi jaksaa ottaa huomioon ne muut ihmiset ympärillä.

    • Saara

      Oon kuullut monilta, jotka ovat ryhtyneet noudattamaan vegaania ruokavaliota päässeen eroon anemiasta ja saaneen veriarvonsa taas hyviksi! Valitettavasti en ole vielä ottanut tarpeeksi selvää asioista, jotta osaisin sanoa miksi. B12-vitamiiniahan täytyy jokaisen vegaanin ottaa lisiänä, sillä se on bakteria, jota ei enää tavata kasveissa nykyisen hygieniavaatimusten takia. Herkkyys soijalle taas ei ole mikään este, itse olen ollut vegaani jo lähes puoli vuotta enkä ole soijaa syönyt, kuin muutaman kerran koulussa. Jos siis et halua sitä sisällyttää ruokavalioosi, voit suosia vain esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia, papuja, viljoja, riisiä yms!
      Itse myös pelkäsin alussa sosiaalisia tilanteita. Aika pian kuitenkin tajusin, että tämä on minulle Niin tärkeä asia, että en anna muiden tulla sen eteen, että toteuttaisin omia arvojani valinnoissani ja teoissani. Sitäpaitsi pitäisihän meidän ottaa huomioon itsemme ja lähimmäistemme ohessa myös muut eläimet ja luonto niitä väheksymättä. Tottakai joustava vegaanisuus on parempi kuin ei mitään ja suosittelen olemaan itselle armollinen, jos aloittelee vegaanista elämää, sillä ei kukaan ole täydellinen eikä veganismissa siitä olekaan kysymys, vaan elämän arvostamista sen kaikissa muodoissaan! <3

      Toivottavasti sait kiinni ajatuksistani :D

  • Hei! Tulipa hyvään saumaan tämä postaus! Kuten moni muukin lukija, minäkin olen samoja asioita pyöritellyt päässäni ja tullut siihen tulokseen, että vegaanius olisi kuitenkin toisaalta yllättävän vaikea ruokavalio noudattaa enkä halua lokeroitua myöskään oman mielenterveyteni takia. Olen myös samoilla linjoilla monien muiden kommentoijien kanssa, että vähentämällä lihansyöntiä voi vaikuttaa jo paljon. Aloin myös miettiä maidotonta ja viljatonta ruokavaliota trendien ohjatessa siihen suuntaan ja lähdin testaamaan niitä. En ole huomannut mitään sen suurempaa eroa entiseen, tosin maitorahka ja mehukeitto eivät tule palaamaan takaisin, parempiakin vaihtoehtoja kun on:) Jotta hämmentäisin vähän niin itse pidin Reijo Laatikaisen yhteenkokoamista tutkimustuloksista tehdystä diaesityksestä (myös koonnit/esitykset viljasta sekä kehon matala-asteisesta tulehduksesta olivat mielenkiintoisia ja ”aikaan sopivia”). Maito ei tapa mutta ei myöskään paranna. Check if you feel like it: http://www.pronutritionist.net/kannanottoni-viimeaikaiseen-maitokritiikkiin/

  • mjau

    Tuli vielä näitä kommentteja lukiessa mieleeni vinkata ihan huippuinspiroivasta kirjasta eli
    Scott Jurekin kirjoittamasta ’Eat and run’ -kirjasta. Tyyppi on ultrajuoksija ja on omien kokeilujensa kautta päätynyt vegaaniruokavalioon. Kertomus on kiehtova ja myytit kovaa treenaavien ihmisten perinteisestä ruokavaliosta kyseenalaistuvat kiinnostavalla tavalla. Hänellä mm. palautumisajat ovat lyhentyneet vegaaniksi siirtymisen jälkeen. Lisäksi kirjassa on kivoja reseptejä, suosittelen!

  • Mahtavaa että kirjoitit omia ajatuksiasi aiheesta! Cowspiracy on todella katsomisen arvoinen, suosittelen sitä ihan kaikille, hyvin silmiä avaava dokumentti.

    Itse tunnen usein todella pahaa oloa maailman tilasta ja eläintein oloista, erityisesti tehotuotannossa. Itseasiassa ajattelen näitä asioita päivittäin ja olen päivä päivältä onnellisempi että valitsin vegaaniruokavalion. Olen huomannut voivani ERITYISESTI HENKISESTI paremmin sen jälkeen kun aloin noudattaa suurimmilta osin vegaaniruokavaliota noin kolme kuukautta sitten (tosin olin melko paljon mennyt tähän suuntaan jo aiemmin). En myöskään halunnut tehdä syömisestä itselleni liian hankalaa, joten otin uuden ruokavalion rennosti ja sallin itselleni joskus lipsumiset. Huomasin kuitenkin, että eipä suuria lipsumisia tullut, sillä päätös tuli niin sydämestä ja vegaaniset valinnat luonnostaan.

    Punaisesta lihasta en ole erityisemmin ikinä pitänyt. Kanaa tuli joskus syötyä jonkun verran, kalaa melko usein. Näiden poisjättäminen ei ollut minkäänlainen ongelma. Maitotuotteita en ole vuosiin juurikaan käyttänyt (paitsi juustoa), koska en pidä niitä edes millään tavalla terveyttä edistävinä, enkä halua riistää vasikoilta äidinmaitoa (sekä äitiä!). Kananmunia kului joskus todella paljon meilläkin. Ostimme ne suoraan free range -tilalta, joka on mielestäni vielä paljon parempi tuotantotapa kuin luomu. Lisäksi ne maistuivat paremmalle kuin mitkään syömäni luomumunat ikinä, niistä saattoi maistaa että kanat elivät ”onnellista elämää”. Yhtäkkiä ne vain jäivät pois, sillä ne alkoivat yksinkertaisesti ällöttää. Lisäksi, oli munat luomua tai ei, munatuotannossa kuoriutuneet kukkotiput heitetään pian kuoriutumisen jälkeen silppuriin tai tapetaan kaasulla, sillä niistä ei ole hyötyä munatuotannossa. En pidä niin tärkeänä itselleni syödä kananmunia, että haluaisin tukea tällaista toimintaa.

    Itse käytän soijaa jonkin verran ja sitä on mielestäni paheksuttu yleisesti ihan liikaa. Sillä on myös todella paljon terveysvaikutuksia! En täysin tiedä vielä mihin uskoa, onko soija hyvä vai paha, koska ”faktaa” löytyy niin paljon sekä puolesta että vastaan. Uskon, että KOHTUULLISESTI KÄYTETTYNÄ soija on terveyden kannalta ok. Olenkin piakkoin kirjoittamassa blogiini soijan käytöstä :)

  • Nnn

    Suosittelen lukemaan kirjan The China Study. Todella vakuuttava teos kasvisruokavalion puolesta!

  • Heippa :) Siirtyminen vegaaniseen ja gluteenittomaan ruokavalioon ei tosiaankaan ole mahdottomuus! Ihanaa ruokaa on mahdollista tehdä – ihan liiaksikin asti. ;) Itse opettelen samaa ruokavaliota omassa blogissani http://www.satnamnam.com ja siellä on ainakin muutamia reseptejä ja inspiraatioita jos sinua kiinnostaa! :) Suosittelen testaamaan gluteenitonta ja vegaania ruokavaliota vaikkapa 2 viikkoa aluksi. :) Voit yllättyä miten vähän niitä kananmunia kaipaakaan. <3

    Terkuin Tiina

  • Jonna

    Hienoa, että olet alkanut pohtia vegaaniutta! :)

    Kannattaa ottaa selvää myös tuotantoeläinten todellisista oloista. Kaukana ovat ne päivät, kun lehmät juoksivat vapaina landella ja porsaat saivat pyöriä mutakasoissa. Nykyään eläimet nähdään vain hyödykkeinä. Sellaista hyväksikäyttöä ei voi perustella lihan hyvällä maulla, tottumuksilla tai sillä, että oma kroppa voi paremmin.

  • Tinku

    Hei Vilma! Suosittelen tekemään kuukauden täysin vegaanisen kokeilujakson, sillä siinä ajassa vatsan bakteerikanta uudistuu. Saatat pystyä syömään sen jälkeen sinulle aiemmin sopimattomia tuotteita :) -Soijaton vegaani, puhtaan viljan ystävä.

  • Milena

    Todella mielenkiintoista pohdintaa. Itsellänikin on pyörinyt samankaltaisia mietteitä. Teen aina kasvisruokaa tai täysin jopa vegaanista ruokaa kotona ja koulussa valitsen aina kasvisvaihtoehdon. Äitini ja kaverini tietävät, että suosin kasvisruokia, joten he pyrkivät mahdollistamaan sen minulle. En kuitenkaan todellakaan halua kieltäytyä, jos esim. vieraiden luona on lihaa tarjolla. Mielestäni aina voi painottaa jotain ruokavaliota, mutta sen ei tarvitse olla ehdotonta. Eli samoilla linjoilla olen kanssasi! :)

    • Vilma Peltonen

      KIITOS VALTAVASTI KAIKILLE TÄHÄN POSTAUKSEEN KOMMENTEINELLE. En ymmärrä, miksi minulta aikoinaan jäi vastaamatta, vaikka kaikki kommenttinne merkkasivat minulle paljon ja luin ne kaikki huolella. Nyt puolitoista vuoden jälkeen luin uudestaan ja halusin vain tulla sanomaan KIITOS!!!! <3 Kun se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. :D

  • Jag

    Hyvä kirjoitus, vaikka olenkin eri mieltä joistakin asioista! En kyllä yhtään allekirjoita, että voissa, kananmunissa taikka lihassa olis mitään terveydelle hyvää. Ensinnäkin noista kaikista saa kovaa rasvaa, joka ei todellakaan tee elimistölle mitään hyvää. Rasvainen ruoka on syy moniin ongelmiin, asiasta löytyy kaikenlaista informaatiota kun googlettaa!
    Toisekseen, tärkein pointti on mielestäni se, ettei missään tapauksessa ole oikein syödä eläinperäisiä tuotteita. Miksi meillä olisi oikeus riistää eläimeltä henki vain siksi, että tahdomme syödä sen? Veganismi perustuu siihen, että se tekee hyvää luonnolle, eläimille sekä ihmisen terveydelle. Tärkeää on kuitenkin ajatella sitä erityisesti siltä kannalta, että miksi me ihmiset koemme sen olevan oikein, että joku maapallolla elävä eläin kuolee meidän mieltymystemme/terveyskäsitystemme vuoksi.
    Eläinperäisten tuotteiden syöminen ei ole millään tavalla terveellistä, eikä inhimillistä.

    • Vilma Peltonen

      Kiitos kommentista. :) Olen kirjoittamassa aiheesta vielä uutta postausta. Mutta kantani tyydyttyneistä rasvoista on kanssasi eri, kirjoitin siitä täällä: http://vilmap.com/2015/10/07/kookosoljy-ja-tyydyttyneet-rasvat-terveellista/
      Mielestäni ”kova rasva” ei automaattisesti tarkoita huonoa..

      Mutta olen siis nyt ollut itse tuon postauksen kirjoittamisen jälkeen kasvisruokavaliolla ja toteuttanut vähintään 95% vegaanista ruokavaliota. Uusia ajatuksia on herännyt ja tulossa tästä vielä postaus. :)

      • Vilma Peltonen

        Niin ja oma kantani on edelleen, että LAADUKAS liha ja kananmunat OVAT terveellisiä varsinkin kohtuudella syötynä, mutta toinen asia on sitten ovatko ne eettisiä ja ympäristöystävällsiä.. :)