Lensin taas eilen takaisin Saksaan Düsseldorfiin. Tulin  tänne pariksi päiväksi tekemään yhdet kuvaukset. Olen viime aikoina miettinyt paljon pitkän aikatähtäimen valintoja ja investointeja. Olen pohtinut, mihin sijoitan  ja keskitän rahani ja aikani. Mallin työt ovat vain yksi esimerkki monista työnkuvista, jossa ensin pitää antaa jotta voi saada. Mallit kiertävät castingeissa, tekevät testikuvauksia, kehittävät itseään ilmaisissa töissä, juoksevat tapaamisissa ja uhraavat monia asioita, jotta mahdollisesti tulisivat valituksi työkeikalle.

Viime viikolla tulin Saksaan tapaamaan toimistoa ja mietin, kannattaako maksaa lennoista ja asumisesta, koska ei voi olla varma poikiiko se mitään työkeikkaa. No heti ensimmäinen asiakkaan tapaaminen tällä kertaa poiki ja siksi olen täällä. Kerran olin kuitenkin reilun kuukauden Saksassa, enkä tehnyt yhtään mainitsemisen arvoista työtä ja olin varma, että olipa ajan ja rahan haaskausta. Silloin en edes viihtynyt kaupungissa tipan tippaa. Meni puoli vuotta ja yhtäkkiä aloin saamaan isoja töitä Saksaan, se oli vain ottanut vähän aikaansa. Investointi oli sittenkin kannattanut.

Pidän vähän paradoksaalisesta sanonnasta: saat sen, mistä luovut. Moni rahallinen tuotto vaatii alkuun sijoittamista, yritys ei ala tuottaa ennen kuin yrityksen perustamiseen on investoinut. Sama pätee aikaan. Moni asia vaatii alkuun ajan investointia, mutta kun sen on tehnyt hyvin, säästää se aikaa tulevaisuudessa. Kun investoit aikaa esimerkiksi vaatekaapin siivoamiseen, säästää se aikaasi ehkä tulevina aamuina tuplasti, kun vaatteita ei tarvitse etsiä epämääräisistä kasoista. Tai jotta yritysjohtaja voi vapautua työnteosta ennen eläkeikää, on hän varmasti jossain vaiheessa tehnyt ympäripyöreitä päiviä.

Ajan investointi päti itselläni myös bloggaamiseen. Muistan niin hyvin ajan, jolloin tein blogia vielä täysin harrastuksena. Moni kyseli, miten minulla on aikaa ja miksi käytän viikoistani (tai paremminkin päivistäni) monen monta tuntia bloggaamiseen. Mietin vain mielessäni, että investoin tulevaan, priorisoin tämän tärkeäksi, koska uskon sen tuovan minulle tulevaisuudessa enemmän kuin sen, mitä se mahdollisesti ehkä otti muilta jutuilta. Investointi on vähintäänkin kannattanut.

Terveellisten elämäntapojen vaaliminen ja opiskelu on myös tulevaisuuteen satsaamista ja panostamista, mutta se usein hyväksytäänkin ja nähdään itsestään selvyytenä. Välillä kuitenkin kannustus loppuu, jos tekee valintoja, jotka eivät suoralla kädellä tuota tulosta. Olen huomannut monen kyseenalaistavan sitä, että laittaa aikaa, rahaa ja energiaa johonkin, mikä sillä hetkellä ottaa enemmän kuin antaa ja, jonka kustannuksella muut asiat kärsivät. Elämä ei kuitenkaan ole yksittäinen asia vaan prosessi, joten ei asioita voi mitata hetken aikakäsitteellä.

Jos pyrkii tekemään paljon valintojani siten, että ne tuottavat pitkällä aikavälillä maksimaalista hyvää, onko se ristiriidassa hetkessä elämisen kanssa? Tätäkin olen miettinyt, mutta mielestäni ei ollenkaan. Mielestäni hetkessä voi elää, muistellen menneitä ja suunnitellen tulevaakin.  Voi olla läsnä, vaikka pyrkiikin eteenpäin.

Kuvat ovat viime viikolta täältä Düsseldorfista.

xVilma