Pääsykokeisiin valmistautuminen

43

Thoughts

26.03.2015

_MG_0462

Tämän postauksen perään on sen verran usein kyselty, että päätin tehdä uusintapostauksen vanhasta postauksestani. Kirjoitin tämän muutama vuosi sitten, mutta se ei siirtynyt blogimuuton yhteydessä uuteen pohjaan.. Tässä siis muokattu versio erittäin ajankohtaisesta aiheesta.

Mielestäni erityisesti reaaliaineissa jokainen voi pärjätä, mutta lukutekniikka vaikuttaa menestymiseen paljon.
Koen, että itse olen pärjännyt juuri opiskelumetodieni ansiosta aina hyvin koulussa. Pääsin kaksi kertaa Helsingin yliopistoon ensimmäisellä yrittämällä (ensin humanistiseen sitten valtiotieteelliseen tiedekuntaan), joten luotan lukutekniikkaani aika paljon.

Jos aika on tiukilla, ei hätää. Itse olen aina häärännyt luku-urakan ohella paljon muutakin. Uskon, että kyse on myös laadusta, ei vain määrästä. Intensiivinen ja järkeistetty opiskelu on mielestäni tehokkainta.

Tässä siis opiskeluvinkkini lähinnä reaaliaineisiin:

1. Lukusuunnitelma

Laske luettavien kirjojen sivumäärät yhteen ja jaa se päivien määrällä. Näin tiedät montako sivua sinun on luettava vähintään päivässä. Jätä loppuun päiviä kuitenkin kertausta varten viikosta-kuukauteen.  Osatavoitteet ovat hyviä, koska iso urakka tuntuu yhtäkkiä melko pieneltä hommalta päivässä. Kirjoita ylös myös kappaleiden otsikot ja aina kun se on opiskeltu, vedä viiva yli.

2.  Ymmärtäminen

Lue ensin opiskeltava kirja vain läpi. Tarkoitus on, että ymmärrät asiat, joten joka kappaleen lopussa mieti, YMMÄRSITKÖ asian. Kun luin filosofian pääsykokeisiin saatoin lukea yhden sivun kymmeniä kertoja, googlettaa käsitteitä ja silti en ymmärtänyt heti esim. Boolen algebraa. Sosiologiassa taas eteneminen oli huomattavasti nopeampaa ja lukeminen oli enemmän ”romaanimaista”. Lue siis sitä lukuvauhtia, mitä ymmärtäminen vaatii.

3. Oppiminen

Tässä vaiheessa monet jatkavat lukemista kuten 2. kohdassa. Kun kirja on luettu kerran läpi, lähdetään sitä lukemaan uudestaan samalla lailla. Jotkut ehkä alleviivaavat. Mielestäni tämä on tylsää, eikä lisää edes oppimaani hirveästi. Tässä vaiheessa siis jo ymmärrän asiat, nyt on tarkoitus OPPIA. Pelkkä alleviivaus ei itselläni riitä, vaikka silloin jo joutuu miettimään, mikä on olennaista mikä ei. Alleviivaus on kuitenkin helppoa ja helposti alleviivaa liikaa tai liian vähän.
Tämä on tärkeä vaihe itselleni: Toisella lukukerralla otan vihon tai paperia ja alan kirjoittaa tiivistelmää. Ranskalaisin viivoin poimin olennaisen. Hidasta, mutta näin joudun itse kirjoittamaan, eli jo tuottamaan lukemaani. Kuvamuistin omaaville tämä varsinkin on tehokas keino ja kun kerran työ on tehty hyvin, voit lukea omia muistiinpanojasi kerratessa. Filosofian pääsykokeisiin lukiessa täytin aika monta vihkoa alusta loppuun samalla kun uudelleen kirjoitin pääsykoekirjaa.

4. Soveltaminen ja tuottaminen

Tämä on kolmas ja viimeinen kerta kun käyn kirjan sisällön läpi kokonaisuudessaan. Nyt teen miellekarttoja. Käytän muistiinpanojani, johon olen jo poiminut olennaisen. Nyt tiivistän entisestään. Miellekartat ovat itselleni lopullinen keino ymmärtää syy-seuraussuhteet ja kokonaisuudet. Vedän nuolia ihmisestä ja vuosiluvusta toiseen. Hierakia muodostuu ja numeroidut kohdat selkeyttävät. Alan muistamaan, että tähän kohtaan liittyi viisi alakohtaa, mitkäs ne olikaan jne. Käytän värejä ja erilaisia kyniä myös havainnollistamaan touhua. Lopuksi on kasa miellekarttoja, johon on tiivistetty kirjan ydin. Tämän on helppo opetella jo ulkoa.

Koska miellekartassa pitäisi olla kaikki pääasiat, voit olla varma, että kokeissa kysytään juuri siitä mitä olet miellekarttaan merkannut. Kuva on mielessäsi, joten vastauksen jäsentäminen alkaa hahmottua helposti. Kun sinulle tulee mieleen ne muutamat pääsanat- ja lauseet kartastasi, alat muistaa koko asian paremmin myös miellekartan ulkopuolelta -olethan kerta jo ensimmäisellä lukukerralla ymmätänyt asian. Kokeessa on huomattavasti helpompi lähteä rakentamaan esseevastauksia, kun tieto ei ole vain luettua tekstiä toisen kirjoittamasta kirjasta, vaan on itse jo tuottanut harjoitteluvaiheessa tekstiä.

Mielestäni siis monella tyssää tuottamiseen. Jos lukee myöhemmin mallivastauksen, tulee helposti olo ”olisinhan mä tuon tiennyt tai oon mä tuosta kuullut”. Mutta kyse on siitä, miten muistaa kirjoittaa ne vastaukseen.

5. Muiden lähteiden käyttö ja kertaaminen

Kun tuntuu, että kirja alkaa olla tuttu ja se alkaa puuduttaa, siirry muihin lähteisiin. Googleta vaikeita asioita, käsitteitä jne.. Siinä alkaa helposti hahmottaa, mitkä asiat ovat ne tärkeimmät: mitkä asiat korostuvat ja toistuvat eri medioissa?! Kun lukee samaa asiaa eri lailla painettuna, voi myös ymmärrys kasvaa. Tämä on myös mielekäs tapa, aina voi siirtyä seuraavalle sivulle, kun teksti alkaa kyllästyttää. Välillä kannattaakin pitää tällaisia surffailupäiviä ja etsiä tietoa muista lähteistä.

Kertaamisvaiheessa myös palaan hankaliin asioihin, mietin mahdollisia tärppejä, luen aikaisempien vuosien kokeita jne.

_MG_0457

6. Koetilanteessa..

Kokeessa sitten ensimmäinen ja ainut sääntöni on, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Oman kokemukseni mukaan plussaa tulee ehdottomasti siitä, jos vastaus on rakennettu hyvin. Aloitus, lopetus (ehkä pikku tiivistys), turhat asiat/asian vierestä menevät jutut jätetty pois, kappalejako, selvä käsiala ja järkevä asioiden esitysjärjestys ovat tärkeitä. Helpoin keino tehdä äidinkielellisestikin hyvä vastaus, on mielestäni suunnitella vastausta paperille. Taas teen miellekarttaa ja heitän kaikki mieleen tulevat asiat ylös. Tämän jälkeen numeroin esitysjärjestystä, hylkään osan asioista ja mietin, tulisiko vielä jotain mieleen. Vasta sitten kirjoitan.

Pääsykokeisiinkin käyn kirjan siis vain tietyllä tapaa kolme kertaa läpi. Olen kuullut, että jotkut lukevat kirjan yli kymmenen kertaa läpi ja joillekin se varmasti toimiikin. Mutta tiivistäen: oma vinkkini on keskittyä siihen, että pystyy myös tuottamaan kirjan sisältöä ja soveltamaan lukemaansa.

+EKSTRA: MOTIVAATIOKIRJE. Kirjoita, miksi aiot päästä sisään.
Kun hain lukemaan teoreettista filosofiaa, pidin jokseenkin epätodennäköisenä, että pääsisin sisään. En ollut lukenut lukiossa filosofiaa kuin pakollisen yhden kurssin ja pohjatietoni olivat olemattomat. Olin myös juuri ennen pääsykokeita puolitoista kuukautta Milanossa mallimatkalla ja luin lähinnä castingjonoissa ja iltaisin. Kun pääsin Suomeen paria viikkoa ennen pääsykokeita, tulin keskelle remonttia ja muuttoa. Siinä vaiheessa kun epätoivo iski, luin usein oman motivaatiokirjeeni ja se auttoi. Suosittelen siis kirjoittamaan ylös, MIKSI haluat opiskelemaan ja miksi juuri sinä voit saada haluamasi opiskelupaikan. Ja jokainenhan pystyy mihin vain, kunhan tahtoa riittää. 🙂

 

_MG_0468

TSEMPPIÄ KAIKILLE LUKEMISEEN! Muistakaa myös relata. 😉

vp