Pääsykokeisiin valmistautuminen
Tämän postauksen perään on sen verran usein kyselty, että päätin tehdä uusintapostauksen vanhasta postauksestani. Kirjoitin tämän muutama vuosi sitten, mutta se ei siirtynyt blogimuuton yhteydessä uuteen pohjaan.. Tässä siis muokattu versio erittäin ajankohtaisesta aiheesta.
Mielestäni erityisesti reaaliaineissa jokainen voi pärjätä, mutta lukutekniikka vaikuttaa menestymiseen paljon. Koen, että itse olen pärjännyt juuri opiskelumetodieni ansiosta aina hyvin koulussa. Pääsin kaksi kertaa Helsingin yliopistoon ensimmäisellä yrittämällä (ensin humanistiseen sitten valtiotieteelliseen tiedekuntaan), joten luotan lukutekniikkaani aika paljon.
Jos aika on tiukilla, ei hätää. Itse olen aina häärännyt luku-urakan ohella paljon muutakin. Uskon, että kyse on myös laadusta, ei vain määrästä. Intensiivinen ja järkeistetty opiskelu on mielestäni tehokkainta.
Tässä siis opiskeluvinkkini lähinnä reaaliaineisiin:
1. Lukusuunnitelma
Laske luettavien kirjojen sivumäärät yhteen ja jaa se päivien määrällä. Näin tiedät montako sivua sinun on luettava vähintään päivässä. Jätä loppuun päiviä kuitenkin kertausta varten viikosta-kuukauteen. Osatavoitteet ovat hyviä, koska iso urakka tuntuu yhtäkkiä melko pieneltä hommalta päivässä. Kirjoita ylös myös kappaleiden otsikot ja aina kun se on opiskeltu, vedä viiva yli.
2. Ymmärtäminen
Lue ensin opiskeltava kirja vain läpi. Tarkoitus on, että ymmärrät asiat, joten joka kappaleen lopussa mieti, YMMÄRSITKÖ asian. Kun luin filosofian pääsykokeisiin saatoin lukea yhden sivun kymmeniä kertoja, googlettaa käsitteitä ja silti en ymmärtänyt heti esim. Boolen algebraa. Sosiologiassa taas eteneminen oli huomattavasti nopeampaa ja lukeminen oli enemmän ”romaanimaista”. Lue siis sitä lukuvauhtia, mitä ymmärtäminen vaatii.
3. Oppiminen
Tässä vaiheessa monet jatkavat lukemista kuten 2. kohdassa. Kun kirja on luettu kerran läpi, lähdetään sitä lukemaan uudestaan samalla lailla. Jotkut ehkä alleviivaavat. Mielestäni tämä on tylsää, eikä lisää edes oppimaani hirveästi. Tässä vaiheessa siis jo ymmärrän asiat, nyt on tarkoitus OPPIA. Pelkkä alleviivaus ei itselläni riitä, vaikka silloin jo joutuu miettimään, mikä on olennaista mikä ei. Alleviivaus on kuitenkin helppoa ja helposti alleviivaa liikaa tai liian vähän.
Tämä on tärkeä vaihe itselleni: Toisella lukukerralla otan vihon tai paperia ja alan kirjoittaa tiivistelmää. Ranskalaisin viivoin poimin olennaisen. Hidasta, mutta näin joudun itse kirjoittamaan, eli jo tuottamaan lukemaani. Kuvamuistin omaaville tämä varsinkin on tehokas keino ja kun kerran työ on tehty hyvin, voit lukea omia muistiinpanojasi kerratessa. Filosofian pääsykokeisiin lukiessa täytin aika monta vihkoa alusta loppuun samalla kun uudelleen kirjoitin pääsykoekirjaa.
4. Soveltaminen ja tuottaminen
Tämä on kolmas ja viimeinen kerta kun käyn kirjan sisällön läpi kokonaisuudessaan. Nyt teen miellekarttoja. Käytän muistiinpanojani, johon olen jo poiminut olennaisen. Nyt tiivistän entisestään. Miellekartat ovat itselleni lopullinen keino ymmärtää syy-seuraussuhteet ja kokonaisuudet. Vedän nuolia ihmisestä ja vuosiluvusta toiseen. Hierakia muodostuu ja numeroidut kohdat selkeyttävät. Alan muistamaan, että tähän kohtaan liittyi viisi alakohtaa, mitkäs ne olikaan jne. Käytän värejä ja erilaisia kyniä myös havainnollistamaan touhua. Lopuksi on kasa miellekarttoja, johon on tiivistetty kirjan ydin. Tämän on helppo opetella jo ulkoa.
Koska miellekartassa pitäisi olla kaikki pääasiat, voit olla varma, että kokeissa kysytään juuri siitä mitä olet miellekarttaan merkannut. Kuva on mielessäsi, joten vastauksen jäsentäminen alkaa hahmottua helposti. Kun sinulle tulee mieleen ne muutamat pääsanat- ja lauseet kartastasi, alat muistaa koko asian paremmin myös miellekartan ulkopuolelta -olethan kerta jo ensimmäisellä lukukerralla ymmätänyt asian. Kokeessa on huomattavasti helpompi lähteä rakentamaan esseevastauksia, kun tieto ei ole vain luettua tekstiä toisen kirjoittamasta kirjasta, vaan on itse jo tuottanut harjoitteluvaiheessa tekstiä.
Mielestäni siis monella tyssää tuottamiseen. Jos lukee myöhemmin mallivastauksen, tulee helposti olo ”olisinhan mä tuon tiennyt tai oon mä tuosta kuullut”. Mutta kyse on siitä, miten muistaa kirjoittaa ne vastaukseen.
5. Muiden lähteiden käyttö ja kertaaminen
Kun tuntuu, että kirja alkaa olla tuttu ja se alkaa puuduttaa, siirry muihin lähteisiin. Googleta vaikeita asioita, käsitteitä jne.. Siinä alkaa helposti hahmottaa, mitkä asiat ovat ne tärkeimmät: mitkä asiat korostuvat ja toistuvat eri medioissa?! Kun lukee samaa asiaa eri lailla painettuna, voi myös ymmärrys kasvaa. Tämä on myös mielekäs tapa, aina voi siirtyä seuraavalle sivulle, kun teksti alkaa kyllästyttää. Välillä kannattaakin pitää tällaisia surffailupäiviä ja etsiä tietoa muista lähteistä.
Kertaamisvaiheessa myös palaan hankaliin asioihin, mietin mahdollisia tärppejä, luen aikaisempien vuosien kokeita jne.
6. Koetilanteessa..
Kokeessa sitten ensimmäinen ja ainut sääntöni on, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Oman kokemukseni mukaan plussaa tulee ehdottomasti siitä, jos vastaus on rakennettu hyvin. Aloitus, lopetus (ehkä pikku tiivistys), turhat asiat/asian vierestä menevät jutut jätetty pois, kappalejako, selvä käsiala ja järkevä asioiden esitysjärjestys ovat tärkeitä. Helpoin keino tehdä äidinkielellisestikin hyvä vastaus, on mielestäni suunnitella vastausta paperille. Taas teen miellekarttaa ja heitän kaikki mieleen tulevat asiat ylös. Tämän jälkeen numeroin esitysjärjestystä, hylkään osan asioista ja mietin, tulisiko vielä jotain mieleen. Vasta sitten kirjoitan.
Pääsykokeisiinkin käyn kirjan siis vain tietyllä tapaa kolme kertaa läpi. Olen kuullut, että jotkut lukevat kirjan yli kymmenen kertaa läpi ja joillekin se varmasti toimiikin. Mutta tiivistäen: oma vinkkini on keskittyä siihen, että pystyy myös tuottamaan kirjan sisältöä ja soveltamaan lukemaansa.
+EKSTRA: MOTIVAATIOKIRJE. Kirjoita, miksi aiot päästä sisään.
Kun hain lukemaan teoreettista filosofiaa, pidin jokseenkin epätodennäköisenä, että pääsisin sisään. En ollut lukenut lukiossa filosofiaa kuin pakollisen yhden kurssin ja pohjatietoni olivat olemattomat. Olin myös juuri ennen pääsykokeita puolitoista kuukautta Milanossa mallimatkalla ja luin lähinnä castingjonoissa ja iltaisin. Kun pääsin Suomeen paria viikkoa ennen pääsykokeita, tulin keskelle remonttia ja muuttoa. Siinä vaiheessa kun epätoivo iski, luin usein oman motivaatiokirjeeni ja se auttoi. Suosittelen siis kirjoittamaan ylös, MIKSI haluat opiskelemaan ja miksi juuri sinä voit saada haluamasi opiskelupaikan. Ja jokainenhan pystyy mihin vain, kunhan tahtoa riittää. 🙂
TSEMPPIÄ KAIKILLE LUKEMISEEN! Muistakaa myös relata. 😉
21 Comments
Erittäin ajankohtainen aihe varmasti monelle. Kiitos huipusta postauksesta:) Vinkit tulee käyttöön! Toivottavasti näillä omat unelmat tulevat olemaan lähempänä! Ihanaa kevättä:)
Kiitos paljon Oona!! <3 Aurinkoista kevättä sullekin! 🙂
Huhuh oli pakko kommentoida, koska teksti kolahti niin täydellisesti. Opiskelutekniikkani on täsmälleen sama ja olen huomannut sen todella toimivaksi. Lopussa saatan vielä usein piirtää muistiinpanojen ja miellekarttojen lisäksi lopullisen mallikuvion, jos asia on vaikea ja monimutkainen. Kokeessa riittää kun seuraan yksinkertaista mallikuviota jonka nään päässäni ja tiedän, että muistan kaiken olennaisen:)
Hih kiva kuulla!!!! Joo mäkin teen samaa kaikkein vaikeimmille asioille. Sen jälkeen melkein toivoo, että niitä kysytään ja mulla kävi esim. teoreettisessa filosofiassa just niin, et pääsykokeissa kysyttiin asiaa, jonka olin vääntänyt rautalangasta itselleni ja mallintanut harjoitusvastausta. Sain siitä tehtävästä täydet pisteet. Kannattavaa. 😉
Kiitos todella hyvästä postauksesta! Itse en kamppaile pääsykokeiden kanssa, vaan teen maisteriopintoja ulkomailla, ja välillä tuntuu että olen pulassa viikottaisten lukumäärien kanssa! Sain tästä tosi hyviä vinkkejä parantamaan omaa lukutekniikkaani. Tuntuu että stressi hellitti jo hieman lukemalla tämän postauksen, aloin heti tekemään viisampaa lukusuunnitelmaa vinkkien perusteella!
Muutenkin blogisi on ihanan raikas, ja on mukava lukea toisen ulkosuomalaisen tarinoita ja tuntemuksia vieraasta uudesta kotimaasta, niihin on monta kertaa helppo samaistua 🙂 Kiitos upeasta blogista, ja kaikkea hyvää sinulle 🙂
Aion hakea opiskelemaan Tallinnan yliopistoon ja juuri hetki sitten katselin tietoja pääsykokeista, päivistä jne. Lyhyesti ja ytimekkäästi oltiin kirjoitettu päivät ja ” Aineisto selviää paikan päällä” 😀
Ei stressiä, ei stressiä 😀
Moi!
Kiitos mielettömän inspiroivasta blogistasi, joka on aina täynnä toimivia vinkkejä!
Keep up the good work! 🙂
Hi, I like you’re blog and I would be soooo happy if you writting in english
Kisses 😀
Itse olen vasta lukion kakkosella, mutta pääsykokeet – ja etenkin yo-kirjotukset! – kuumottelevat jo takaraivossa. Näitä tekniikoita voi hyvin soveltaa kirjoituksiin, kiitos siis niistä! 🙂 Itse olen aatellut mennä kyllä preppauskurssille ennen pääsykokeita ensi keväänä tai ainakin tilata kurssimateriaalit kotiin, itsellä siis tavoitteena Turun valtiotieteellinen ja näillä näkyminen poliittinen historia tai valtio-oppi ja maailman politiikka.
Moi!
Mulla olis parannusehdotus sivuille! Tuolla alhaalla ovat nuo ’suosituimmat postaukset’. Siinä on ollut jo tosi kauan nuo samat postaukset, suosituimmat siis. Ne eivät ole vaihtuneet oikein koskaan. Mielestäni siinä voisi olla vaikka aina kuukauden suosituimmat postaukset. Ne siis vaihtuisivat kuukausittain. Nyt kun siihen on nostettuna aina nuo samat niin ei niistä enää välitä. Ne on käynyt kerran katsomassa ja that’s it. 🙂
Kiitos Pia, olet oikeassa ja tänään viimeksi koodarin kanssa asiasta puhuin!! 🙂 Huomenna tai lähipäivänä pitäisi olla muuttunut systeemi. Nyt siinä on eniten kommentoiduimmat, eli arvontapostaukset. Asia on härinnyt minua jo lokakuusta asti, mutta jotenkin sen korjaaminen on jäänyt koko ajan. 😀 Kiitos, että annoit hyvää rakentavaa palautetta!! <3
Tämän postauksen aikaisempi versio tsemppasi minua viime keväänä pääsykokeissani, kiitos siitä. Pääsin sisään ja olen viihtynyt 🙂
Itse lisäisin tänne vielä keskustelun. Voi tuntua kamalalta pohtia juttuja toisten samaan paikkaan hakevien kanssa, mutta kun muistaa, että yhteisvoimin voitte kaikki päästä sisään, keskustelu kannattaa. Selittämällä asioita toisille varmistaa, että on itse oppinut. Muistaminen helpottaa, kun on keskustellut asiasta. Ja vertaistuki tulee tarpeeseen! Kannattaa myös hyödyntää mahdolliset asiantuntijaverkostot – minulla sattui olemaan pari sukulaista alallani ja he auttoivat minua mm. hankalien käsitteiden kanssa.
Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin lukijoille!
Viime keväänä etsin tämän postauksen blogistasi ja juuri tämän lukutekniikan ansiosta sain hyvät arvosanat YO:sta. Olin aivan pihalla miten kannattaisi lukea, joten tästä oli todella paljon apua! 🙂
Hyviä vinkkejä ja oikeaan aikaan – nyt alkaa monella olla jännät paikat kyseessä.
Mä luin lääkiksen pääsykokeisiin mennessä pääsykoekirjan (Galenos) vain kerran. Olin kyllä myös valmennuskurssilla, jossa kirjaa käytiin osin läpi (osin kurssi perustui oheismateriaaliin), mutta ”virallisesti” luin kirjan siis kerran kannesta kanteen.
Toki Galenoksen omaksumiseksi piti handlata lukion kursseja luonnontieteistä, mutta koska ne olin juuri opiskelut yo-kokeisiin, pääsi ikään kuin helpommalla.:)
Tentteihinkään en koskaan lukenut mitään juttuja kahteen kertaan, eikä toki olisi varmaan ehtinytkään. Ja ehkä just oma tapani on se, että luen kerran kunnolla, joku sitten taas tykkää lukea ehkä vähän kepeämmin, mutta useaan kertaan.
Yksi vinkki olisi kuitenkin multakin pääsykokeisiin: älä panikoi jos kysymys tuntuu hassulta etkä keksi siihen heti vastausta pääsykoemateriaalista. Muistan nimittäin, että lääkiksen pääsykokeen yksi alkutehtävistä oli sellainen, josta ei oltu puhuttu lainkaan missään pääsykoemateriaalissa. Olen kuullut, että moni meni tästä paniikkiin, vaikka oikeasti, kun kysymyksen ja tehtävänannon luki rauhassa läpi, huomasi, että kysymys oli tosi helppo. En nyt muista ihan tarkalleen, mutta muutama plus-, kerto- ja ehkä jakolasku siinä taisi olla, jotta tehtävän sai ratkaistua.:) Ja sellaistahan se työkin oikeasti on: kaikkea ei voi osata, mutta moni asia ratkeaakin ihan vaan järkeilyllä.
Oon ihan samaa mielta tuosta miellekartasta ja voisin hehkuttaa sita vaikka kuinka! Ma oon myos joskus aikoinaan kayttanyt saman tyylista opiskelutekniikkaa kun tassa kuvailit, mutta mulle parhaiten toimii toi miellekartta. Muistan jotenkin asiat parhaiten visuaalisesti. Ja kiitos tasta postauksesta, ajattelin ekaksi etta eihan taa mua kosketa kun opinnotkin oon jo paattanyt muutama vuosi sitten. Mutta sitten tajusin etta olen jo vahan alkanut jannittaa heinakuussa alkavaa master sommelier-diplomia jonka loppukokeesta on paassyt lapi vaan muutamia satoja maailmassa, nama vinkit lisasi taas motivaatiota ja sita uskoa etta kylla makin varmaan osaan!
Hei kiitän nyt ajanpuutteen takia yleisesti kaikkia. Ihan mahtavia kommentteja ja vinkkejä!! <3 Ja miten paljon ilahduinkaan kun luin, että vinkeistäni on ollut apua ja iloa. KIITOS!! 🙂
I just want to mention I am just very new to blogging and site-building and seriously enjoyed your web page. Most likely I’m likely to bookmark your blog . You definitely come with beneficial articles and reviews. Many thanks for sharing with us your blog.
Kiva blogi sulla! En tavallisesti kauheasti bloggaajia seuraa, mutta nyt kirjoitin osoitteen muistiin – oli niin kiinnostavaaa tekstiä.
Pidä lippu korkealla tulevaisuudessakin!
KIITOS TÄSTÄ POSTAUKSESTA, VILMA! <3 Oon ollut läpi kouluvuosien aina tasainen ysin tyttö, jolle opiskelu on ollut helppoa ja vaivatonta. Kuitenkin ylioppilaslakin jälkeen homma on tyssännyt ja peräkkäisiä välivuosia kerääntynyt useita erinäisistä syistä johtuen. Olen myös alkanut pelätä opiskelutaitojen ruostumista sekä omaksumiskyvyn ja sellaisen yleisen skarppiuden katoamista. Tästä pelosta johtuen olen jättänyt hakematta kouluun useana vuonna. Tästä postauksesta sain vahvistusta sille, että voin luottaa hyväksi todettuun opiskelutekniikkaani. (On siis piirua vaille identtinen esittämäsi mallin kanssa.) Tänä keväänä hain ensimmäistä kertaa yliopistoon – vanhalla taktiikalla mutta epävarmalla mielellä. Tästä postauksesta sain lisäitsevarmuutta omaan tekemiseen, vaikka koe onkin jo takana. Kiitos vielä!
Kiitos paljon Amanda, kun kommentoit. <3 Ihana kuulla, että postauksestani on iloa. 🙂 Uskon, että jos olet joskus pärjännyt koulussa noin hyvin, ei se sinusta mihinkään katoa - uuden oppiminen ja tiedon soveltamisen taito kyllä löytyvät ja pärjäät varmasti! Pidän peukkuja pääsykoetulosten kanssa, mutta jos ei nyt nappaa, varmasti vielä saat haluamasi koulupaikan! 🙂