Ongelmana Ruokahävikki
*Yhteistyössä Juhla Mokka
Satsaan mielelläni laadukkaaseen ruokaan, mutta kompensoin ruokakuluja syömällä harvemmin ulkona ja olen todella tarkka siitä, etten heitä ruokaa roskiin. Keskimäärin ihminen heittää nimittäin noin 75 euron edestä ruokaa roskiin vuosittain. Nelihenkinen perhe voisi käydä hukkaan heittämäänsä ruokaa vastaavalla summalla joka vuosi kahdeksan kertaa elokuvissa, kolmesti Linnanmäellä tai kerran yhteisellä kylpylälomalla (lähde). Kyse ei ole minulla siitä, että voisin ostaa kivan paidan tällä rahalla, vaan enemmänkin jostain pienenä opitusta ”ruokaa ei saa jättää” mantrasta, jolle olen hakenut loogisia syitä. Nyt kun pikkusiskoni on vapaaehtoistyössä Keniassa ja olen sitä kautta saanut lähemmän tuntuman, miten 69 lasta ruokitaan hyvin köyhässä orpokodissa, tuntuu ruokahävikki vielä isommalta epäkohdalta maailmassa.
Olen aikaisemminkin maininnut blogissa, että minulla on suorastaan pakkomielle kehitellä jotain syötävää ja suunnitella ateriat niin, että biojätettä tulisi mahdollisimman vähän. Olen tarkoittanut juuri hävikkiruuan määrää, koska se poikkeaa hedelmänkuorista ja muusta biojätteestä siten, että se on ollut joskus täysin syömäkelpoista ruokaa. Huomauttelen suunnittelusta ja ruuan säilömisestä välillä myös läheisiäni, koska roskiin menneestä ruuasta tulee minulle huono omatunto… Hävikkiruualta voitaisiin välttyä. Muutama kuukausi sitten minulta kysyttiin kiinnostusta kirjoittaa Juhla Mokka Hävikkihaasteesta, voitte arvata, ettei vastausta tarvinnut miettiä.. 😉
Vegaaniruokavaliosta tänä vuonna innostuneena, olen kirjoittanut blogiin jonkun verran ruokateollisuuden ympäristöhaitoista. Ruokahävikin takia joudutaan jatkuvasti valmistamaan enemmän ruokaa kuin olisi edes tarve. Kasvihuonekaasupäästöt sekä vesiä rehevöittävät päästöt lisääntyvät, kun viljelymaata, energiaa ja työpanosta tarvitaan yhä enemmän – ja hävikkiruuan takia vielä turhaan! Esimerkiksi suomalaisten kotitalouksien vuosittainen ruokahävikki vastaa 100 000 henkilöauton päästöjä.
Ympäristön ja talouden lisäksi kaikilla ei ole ole tarpeeksi rahaa ostaa ruokaa ja sen sijaan, että ruokaa annettaisiin vähävaraisille tai hyödynnettäisiin muuten, se menee täysin hukkaan. Puolen vuoden kahvilatyöntekijäurani aikana oli hirveää nähdä, miten paljon syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin. Kotitalouksien lisäksi ruokahävikki onkin ongelma kahviloissa, ravintoloissa ja kaupoissa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan esimerkiksi kauppojen ruokahävikki Suomessa on yli 65 miljoonaa kiloa vuodessa. Siitä vain 10-15 prosenttia lahjoitetaan tällä hetkellä ruoka-apuun. Kannattaa myös muistaa, että kaupat eivät heitä ruokahävikkiin vain pian päiväysvanhaa ruokaa, vaan esimerkiksi myös mustuneita banaaneja (täydellisiä jälkiruokiin) ja käyriä kurkkuja tai jotain, mikä on vain ulkomuotonsa ansiosta sopimatonta kaupan hyllylle.
Tarkoitukseni ei ole saarnata, enkä itsekään tässä asiassa ole moitteeton, mutta ruokahävikki on Suomessa iso ongelma. On hienoa, että asiasta keskustellaan, mutta vielä hienompaa, että sen eteen on alettu TOIMIA. Loistava esimerkki on Froodly. Froodly on suomalainen start-up-yritys, joka on luonut mobiiliapplikaation, josta näkee, missä kaupoissa on pian hävikkiin menossa olevaa ruokaa. Tämän konkreettisen työkalun avulla jokainen voi tehdä jotain ruokahävikin vähentämiseksi. Kuka tahansa voi ottaa kaupassa pian vanhaksi menevästä tuotteesta kuvan ja lisätä sen sovellukseen. Näin voi ruveta näkemään sovelluksesta esimerkiksi, mitä tarjouksia omassa lähikaupassa on tälle päivälle.
Juhla Mokka on tarttunut yhdessä Froodlyn kanssa tähän ajankohtaiseen aiheeseen ja perustanut hävikkihaasteeseen. Juhla Mokka -kädentaitajat ovat olleet aikansa Tekijöitä jo 35 vuoden ajan ja nyt Froodly on valittu 53.:ksi Juhla Mokka – kädentaitajaksi! Tämän inspiroimana myös minä haluan laittaa tietoa jakoon ja innostaa teitä blogini lukijoita miettimään, miten voisitte hyödyntää tuotetun ruuan paremmin ja välttää syömäkelpoisen ruuan roskiin heittämistä -ja siten säästää luontoa sekä omaa kukkaroanne.
Blogiini on tulossa hävikkiruokaan liittyen myös pari muuta postausta, mutta tässä haaste tälle päivälle: lataa ja kokeile Froodly-mobiiliapplikaatiota ja/tai laita hävikkihaaste kaverille eteenpäin. Yhdessä voi tehdä paljon! 🙂
Voit lukea lisää Froodly applikaatiosta täältä ja Juhla Mokka hävikkihaasteesta täältä.
15 Comments
Tärkeä asia ja itsekin aina saarnaan poikaystävälleni hyvän ruuan heittämisestä roskiin. Mutta vau mitä kuvia! Ne osuivat ensimmäisenä silmääni 🙂
Kiitos Laura, ihana kuulla! Itsekin tykkäsin näistä kuvista, poikaystävälle avustuksesta pisteet. 😉
Froodlya ei ilmeisesti ole saatavilla Windowsphonelle, kuten ei Cosmethicsiakaan? 🙁 harmi että tämän takia jää tutustumatta!
Moikka Tiina, käsittääkseni valitettavasti ei ainakaan vielä, mutta tarkistan vielä!
Tosi tärkeä aihe, vähitellen nämäkin asiat ovat toivon mukaan paranemaan päin 🙂
Kiitos Erica, toivotaan niin! 🙂
tämä on mullekin tärkeä aihe. ihmettelen usein, miten vielä lukiossakin porukka heittää ruokaa pois. luulisi tähän ikään mennessä jo osaavan arvioida, pitääkö ruoasta vai ei ja kuinka paljon ruokaa tarvitsee. ihan käsittämätöntä.
onneksi oma äitini on pitänyt huolen, että meillä jämäruoat säästetään ja syödään niin loppuun asti kuin mahdollista. ja viime kädessä kissoille voi antaa ne pari viimeistä lihapullaa tmv. 🙂
Juuri näin, tuohon on hyvä kiinnittää huomiota, että ottaa lautaselleen vain sen, minkä aikoo syödä! Kiitos Hilja, kun kommentoit. 🙂
Mahtava postausaihe! Oon itse myös todella tarkka ruuan poisheittämisen suhteen. Pienestä pitäen oon tottunut syömään lautasen tyhjäksi ja joskus ravintolassa tekee kyllä tosi pahaa, jos täytyy osa ruuasta jättää syömättä. Myös kahvilassa työskennelleenä ihan hirvittää, kuinka paljon ruokaa todella heitetään pois. Älytöntä on myös päivämäärämerkintöjen kyttääminen, ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” kun tarkoittaa ihan eri asiaa. Silti monet heittää parasta ennen -merkittyjä, täysin syömäkelpoisia tuotteita heti päivämäärän mentyä roskiin. Mun puolesta voisi poistaa koko parasta ennen -merkinnän ja käyttää ainoastaan VKP-merkintää niissä tuotteissa (liha, kala, yms.) joissa sitä oikeasti tarvitaan.
Kiitokset muuten inspiroivasta blogista! Taitaa olla ensimmäinen kerta kun kommentoin. 🙂
Kiitos Hanna!:) Ja kiitos, kun kommentoit, tosi hyviä pointteja toit esille! 🙂
Toinen hieno startup idea on ResQ, onko tuttu sulle ennestään? Suosittelen tutustumaan!! Täältä lisätietoja: https://resq.club
Tämä ResQ on varsin mainio! Olen käyttänyt monta kertaa ja toimii erinomaisesti. Ison sushiboxin saa 6 eurolla.
Kiva kuulla, täytyykin tutustua ! 🙂
Tää aihe on supertärkeä, mutta tuo appi on rehellisesti aivan surkea. Siellä näkyy päiväkausia vanhaa tietoa sekä ei kai rehellisesti kukaan jaksa juosta kaupasta toiseen -30%:n vuoksi, etenkin kun ei ole mitään takuita tuotteen olemisesta kaupassa (enää). Ainakin oman kokemuksen mukaan päiväysalet vilastaan kaupassa ja ostetaan, jos natsaa.
Mahtavaa, että olet nostanut tämän aiheen esiin! Itse harrastan ruuan dyykkausta, sillä ruokahävikki on ihan järjetöntä ja haluan hyödyntää edes osan poisheitetystä ruuasta. Ihanteellisinta olisi tietysti hävikin vähentäminen, johon dyykkaus ei varsinaisesti vaikuta.