Näissä taidoissa haluan kehittyä (x5)
Luin vastaavan postauksen Monan blogista ja aloin miettiä, mitkä ovat itselleni ne tärkeät taidot, joissa haluan kehittää itseäni. Monesti tulee pohdittua enemmän luonteenpiirteitä tai tapoja, mutta nyt mietin konkreettisia taitoja, joissa kehityksen huomaa nopeasti harjoittelun ja tekemisen myötä. Opiskellessa tai ryhmässä harrastaessa tavoitteita näiden osalta tulee jotenkin automaattisesti asetettua, mutta yksityisyrittäjänä kaikki itsensä kehittäminen on oman motivaation ja päätöksen varassa. Haluan olla lopun elämäni utelias, sellainen ikuinen opiskelija, joka ei pelkää tuntematonta ja itsensä haastamista. Uuden oppimisen tuomat onnistumisen elämykset ja elämänlaadun parantuminen ovat ehdottomasti vaivan arvoisia asioita.
Tässä oma top 5 listani, missä taidoissa haluan kehittyä…
1. Englannin kieli
Hmm… tämä ei varmasti tule monelle yllärinä. Olen useamminkin kirjoittanut blogissa, kuinka minulla ei ole yhtään kielipäätä vieraisiin kieliin. Toisaalta olen myös päättänyt, etten enää hokisi, kuinka huono englannissa olen, koska luulen, että se vahvistaa negatiivista tunnetta ja on yksi syy, miksi se tuntuu niin vaikealta. Itsetuntoni englannin suhteen oli aina parikymppiseksi asti niin nolla, että en uskaltanut puhua kieltä ollenkaan. Oli virhe olla hyödyntämättä kaikki mallimatkat ulkomaille englannin kielen opiskeluun. Välttelin puhumista, koska pelkäsin aksenttini olevan nolo tai sanovani jotain ihan hassua. Koko kouluajan kaikki muut aineet olivat minulle ”helppoja”, mutta kielet kaikkea muuta. En katsonut tv-sarjoja, elokuvia tai kuunnellut musiikkia, mistä monet kaverini oppivat kieltä. Myöhemmin en myöskään ystävystynyt ulkomaalaisten kanssa, koska pelkäsin tilanteita, joissa minun olisi pitänyt käyttää englantia. Näitä asioita vähän harmittelen, mutta onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä oppia.
Tilanne on nykyään jo todella eri. En enää pelkää puhua englantia, saan kaikki asiani kyllä kielellä selvitetyksi ja pystyn lukea kirjoja ja katsoa elokuvia englanniksi hyvin. Poikaystäväni joka puhuu/kirjoittaa englantia täysin sujuvasti on ollut tähän iso tuki ja apu, koska hänen kanssaan puhumme välillä kotonakin englantia vain harjoituksen vuoksi. Siitä on tullut itselleni normaalia ja automaattistakin.
Silti esimerkiksi New Yorkissa työpalaverissa huomaan putoavani jossain vaiheessa keskustelusta, ja joudun pyytämään, että asia toistettaisiin/selitettäisiin minulle helpommin. Joskus huomaan, että esitän ymmärtäväni, vaikka en edes ymmärrä. Edelleen teen valtavasti kirjoittaessa huolimattomuusvirheitä ja esimerkiksi sanajärjestys ja prepositiovirheitä (vaikka juuri kirjoittaminen on ottanut isoimman askeleen eteenpäin). Ja puhuminen/ääntäminen on edelleen vähän tönkköä. Se, että asuin Englannissa, vaikutti yllättävän vähän. Tarvitsin kieltä niin vähän. Huomaan, että ulkomailla kaikki sanovat, että englantini on hyvää ja se rohkaisee, mutta suomalaisten kuullen edelleen kielen puhumiseen on valtava kynnys. Englannin kielen eteen teen päivittäin töitä, mutta enemmänkin voisin. Tässä jos jossain haluan kehittyä, koska englannin kielen taito vaikuttaa elämääni ja tulevaisuuteeni.
2. Italian kieli
Heh, toinenkin liittyy kieliin. Varsinkin viime aikoina minua on alkanut tympiä, etten vielä puhu italiaa perusjuttuja lukuun ottamatta. Olisi niin paljon helpompi asua Italiassa, jos puhuisin kieltä, koska englantia ei juurikaan puhuta. Jos englannin eteen kuitenkin teen töitä käyttämällä kieltä päivittäin, on italia päinvastainen. En ole opiskellut italiaa käytännössä ollenkaan. Rakastan kieltä, mutta yksinkertaisesti minulla ei ole ollut aikaa käyttää italian kielen opiskeluun. Nyt Monan postauksen lukemisen jälkeen, kun tulin tulokseen, että italian todella haluan oppia, olen avannut italian oppikirjat ja tehnyt netistä harjoituksia. Ne ovat tuntuneet ihanan helpoilta. Tuntuu, että sanat ja fraasit jäävät nopeasti päähän, kun vain vähän opiskelee. Onhan italian kielelle tullut kohta kolme vuotta altistuttua paljon ja sanavarasto on karttunut huomaamatta. Sen huomaan, että italiaa ymmärrän jo melko hyvin ja sekin jo palkitsee.
3. Jooga ja meditaatio
Haluan kehittyä hengitysharjoituksissa ja siinä, että ne ovat osa joogaani. Haluan oikeastaan kehittyä kaikilla osa-alueilla joogassa ja meditaatiossa. Näissä ei koskaan tule valmiiksi ja on vielä paljon, mitä haluan oppia. Niin asanoita (erityisesti voimaa ja tasapainoa vaativia) kuin mielen harjoituksia. Haluan oppia keskittymään harjoitukseeni ja hengitykseeni vielä paremmin ja tuomaan harjoituksen läsnäoloa kaikkeen tekemiseeni.
4. Valo- ja videokuvaus ja kuvankäsittely
Nämä ovat itselleni niin tärkeitä asioita, että haluan olla näissä mahdollisimman hyvä. Teknillisissä asioissa olen kehittynyt vuosien aikana paljon, viimeisen vuoden aikana paljonkin eri objektiiveissa, välineissä, valaistuksessa ja sen sellaisessa… Kuvankäsittelyä taas opiskelin niin mega-innostuneesti viisi vuotta sitten, että se tuntuu kehittyneen sen jälkeen hitaasti. Oikeastaan lightroomin käyttö ja muutama pikku kikka kuvien nimeämisessä ja presettien teossa ovat ainoita uusia asioita. Toki olen tullut paljon nopeammaksi ja tarkemmaksi.
Huomaan kuitenkin, että viime aikoina olen miettinyt paljon kuvaustyyliäni. Makuni on vähän muuttunut ja nyt haen vähän ehkä omaa suuntaani sävymaailmoissa ja kuvan tunnelmassa. Pidän monesta ja kyllästyn helposti, joten täysin yhdenmukainen linja ei ehkä ole minua, mutta kuitenkin haluan vahvistaa oman tyylini selkeästi tunnistettavaksi. Ennen lifestyle-kuvaaminen oli se juttuni, nyt minua kiinnostaa enemmän tehdä vähemmän, mutta paremmin. Taidekuvaaminen ja harkitumpi kuvaviestintä kiinnostaa minua koko ajan enemmän ja enemmän. Myös säännöllinen joogavideoiden teko kutkuttaa.
5. Ruuan laitto.
Neljä ensimmäistä oli helppo keksiä. Tätä piti vähän miettiä, mutta olen selkeästi Balin jälkeen innostunut taas kokkailemaan enemmän. Toin tuliaisena paljon mausteita ja jo pelkästään se on inspiroinut, kun huomaa saavansa niillä vähän maukkaampaa ruokaa. Osaan tehdä kylmiä ruokia, raakaruokaa ja sen sellaisessa. Mutta lämpöiset ruuat ja perinteiset ruuat eivät ole olleet juttuni. Nyt olen alkanut ja aion jatkossakin priorisoida tähän aikaani enemmän! 😉
Missä taidoissa te haluatte kehittyä? 🙂
16 Comments
Ihana lista! Mä lähdin jenkkeihin eka töihin sit vaihtoon niin voin vihdoin väittää osaavani sitä, mut ennen ekaa pidempää matkaa jännitin tosi paljon, et selviänkö sillä kunnolla. Pitää vaan altistaa itseään puhumiselle niin oppii. Toki voisi aina olla parempi, mut ainakin nyt tietää, että 99% varmasti ainakin selviää sillä. 🙂
Mä haluaisin kehittyä videoiden tekemisessä ja oppia käyttämään Adoben ohjelmia entistä paremmin. Halaisin myös oppia laulamaan ja koodaamaan blogia.
Ihanaa kevättä ja tsemppiä tavoitteiden kanssa!
Kiitos paljon ihanasta kommentista Nora! <3 🙂
Tuohon kieliasiaan tsemppausta, sitä taitoa ei tunnu voivan oppia kuin rohkeasti puhumalla. Itsellä on välillä vaikeuksia ymmärtää poikakaverin kavereita kun ovat natiiveja englanninpuhujia ja tulee outoja murresanoja nopealla tahdilla, mutta siinä sitä oppii. Poikakaveri taas oppi puhumaan suomea kolmessa vuodessa, kun ensin aloitimme puhumaan päivittäin vartin, tunnin, illan, kohta huomaamatta koko päivän. Kaikki muut eivät aina välttämättä ymmärrä mitä hän sanoo, kun keksii lauseita vähän lennosta suoraan englannista kääntäen, mutta mulla ei ole mitään ongelmia 😀 Hän kirjoittaa paljon ylös uusia sanoja, ja opettelee vaikka kolme kuulemaansa sanaa päivässä ja käyttää sitten niitä useassa lauseessa lyhyen ajan sisällä oppiakseen paremmin. Ja tosiaan, ei auta kuin puhua vaikka tekee jatkuvasti virheitä, ihmiset kyllä ymmärtää vaikkei koskaan täydellisyyteen pääsisikään. Mua ujostutti puhua natiivien seurassa englantia, mutta sitten mietin että no, suurin osa heistä ei osaa mitään toista kieltä että kyllä tässä silti voitolla ollaan. Opit varmasti italiaa hyvin kun on jo kertynyt kolmen vuoden ajan huomaamatta sanavarastoa, ilman sitä on hankala aloittaa puhumaan. Tsemppiä, sä pystyt siihen varmasti!!
Itse haluan kehittyä myynnissä. En ole koskaan tehnyt suoranaista myyntityötä, vaikka toki jokainen jollain tapaa joutuu myymään toisille ideoitaan yms tekipä mitä tahansa. Aion tulevaisuudessa tähdätä tilanteisiin, joissa pääseen oikeasti myymään, joko töissä tai vapaa-ajalla.
Kiitos ihana Minna kannustavasta kommentista! <3 🙂 Ja toi myyntijuttu on kyllä tosi mielenkiintoinen juttu, oon samaa mieltä että nykypäivänä se on hyvin tärkeä taito ja jokainen tavallaan joutuu sitä työelämässä tehdä.
Toi lista sai miettimään omiakin tavoitteita. Tällä hetkellä päälimmäisenä mieleen tulevat omien puolien pitäminen ja omassa kannassa pysyminen. Helposti, vaikka tietäisin olevani oikeassa, muutan kantaani jos muut ovat erimieltä ja tästä tavasta haluan eroon. En tahdo, että muut kävelevät esim. töissä ylitseni vain koska olen liian kiltti.
Toisena tavoitteenani on saada se ensimmäinen leuanveto onnistumaan! Hitaasti mutta varmasti sitä kohti ollaan menossa. Haluan myös kehittyä juoksemisessa, sillä en ole koskaan juossut edes viittä kilometriä.
Ihanaa kevättä! <3
Hyviä tavoitteita! 🙂 Kiitos Eltsii ,kun kommentoit! <3
Olen jo pitkään halunnut oppia lisää kieliä. Esimerkiksi ranskaa olisi ihana osata. Asian miettimisen sijaan asialle tosiaan pitäisi tehdä jotain, mutta aina se sama syy: aika. Ehkä joku päivä 🙂
http://westendmum.fi
Totta, voisipa saada lisää aikaa tehdä kaikki mitä haluaa! 😀 Kiitos kun kommentoit<3
Pystyn samaistumaan täysin tähän engalnnin opiskelun haasteellisuuteen. Mulla taitaa olla vähän samankaltainen historia kielten opiskelun suhteen. Mä olen kuitenkin huomannut matkustellessa, että on hyvä ajaa itseään tilanteisiin, jossa on pakko puhua englantia. Kyllä se sieltä alkaa tulemaan pikku hiljaa.. Ja sarjojen katselu on auttanut paljon myös! 🙂
Totta! 🙂 Kiitos Mira, kun kommentoit!<3
Ihanan kepeä ja inspiroiva postaus 🙂 Omalla listallani on haaveena ainakin…
…aloittaa akvarellimaalaus ja kehittyä siinä pitkän tauon jälkeen
…kerätä notkeutta ja saavuttaa suosikkijooga-asanani dancer pose kauniisti ja kevyesti
…saada ruotsi yhtä sujuvaksi kieleksi kuin englanti, jota käytän työelämässä päivittäin
…alkaa taas kirjoittaa artikkeleja sivutoimisesti päätyöni ohella ja kehittää ammattiprofiiliani sitä kautta
<3
Oi akvarellimaalaus! Joku päivä vielä minäkin haluan sitä tai öljyvärimaalausta… ;)<3 Kiitos Tiinatuulia, kun kommentoit! 🙂
Ihan super ihana postaus. Tai olen itse vähän samanlaisessa tilanteessa tai olen ”ihan paska” matikassa. Tässä on käynyt juurikin samalla tavalla että on jossain vaiheessa tipahtanut kärryiltä ja alkanut välttelemään sen vuoksi koko aihealuetta. Kun en muista sääntöjä ja en ole matikkaa niin paljon opinnoissa talous- ja tilastotiedettä lukuun ottamatta tarvinnut, niin en osaa tehdä enää 27-vuotiaana ihan yksinkertaisiakaan juttuja:( Mutta olen nyt tsempannut koska olen tajunnut että tarvitsen elämässäni todellakin matikkaa ja juuri tässä ennen kun tulin lukemaan blogiasi polynomeja laskeskelinkin. Ihanaa, kun välillä tämäkin sujuu, kun vaan saa tarpeeksi toistoa ja muistaa säännöt.
Englannin kanssa toivon sulle isosti tsemppiä! Itse opin sen silleen, että muutettiin perheeni kanssa ulkomaille ja menin amerikkalaiseen kouluun ja en osannut sanaakaan englantia! Siinä varmaan myös tapahtui jo alkuun tämän putoaminen matikankin osalta, kun kaikki energia meni siihen kielen opetteluun koulussa sen 4 vuoden ajan. Oli myös aivan ääliö ja idiootti olo kun en sitä kieltä silloin osannut, mutta niin sitä sitten vaan senkin oppi. Omalla kohdalla opin sen samalla tavalla kuin suomen kielenkin, että kukaan ei koskaan sitä mulle varsinaisesti opettanut, vaan opin juurikin kuuntelemalla ja sitten opin lukemaan jne. Ja se oli myös hemmetin haastavaa kun olin ekaluokan käynyt Suomessa ja sitten kun kaikki sanat äännettiinkin ihan eri tavalla kuin kirjoitettiin jne. Mutta tänä päivänä kielikorva on kehittynyt ja kielet opin suhteellisen kivuttomasti. Vaikka tuon ensimmäisen kielen opettelu olikin aivan hemmetin tuskaista ja tilanne siis niin pakon sanelema kuin ikinä voi olla. Nykyään puhun englantia oikeastaan ihan yhtä hyvin kuin suomea, en osaa kielioppisääntöjä, mutta vaan ”kuulen” onko lause oikein vai väärin. Mutta sinäkin tulet sen oppimaan, jatkat vaan harjoituksia, katso sarjoja, lue kirjoja ja yritä vaan rohkeasti puhua aina kuin mahdollista<3!!
Ihana kommentti, kiitos Souphie! 🙂 <3
Niin ja siis omalla bucket listlalla on tälle vuodelle siis matikan opetteleminen ja kitaran soiton opetteleminen. Mun mielestä juurikin se suurin ongelma on se että ihminen itse painaa itseään alas että ”ei ole kielipäätä”, ”ei ole matikkapäätä”, ”en ole musikaalinen” jne ja olen aina koko elämän ajatellut näin ja kavahtanut asioita jotka ei ole tulleet mulle helposti, mutta nyt tämän ikäisenä olen tajunnut että ei ne välttämättä ole tulleet helposti kenellekään muullekaan, ja enemmän kuin mistään luontaisesta lahjakkuudesta, kyse on enemmänkin harjoitteluun käytetystä ajasta… Tärkeintä on kuitenkin mun mielestä tänä päivänä se että kehittää itseään ja menee rohkeasti niitäkin asioita päin jotka ahdistavat ja pelottavat ja tuntuvat vaikeilta<3 Tykkäsin tästä postauksesta ihan super paljon:)
Kiitos!! Ja samaaa mieltä! 🙂 <3