Kolme vuotta bloggaajana

73

Popular

08.06.2015

juhla

Blogini kolmevuotissynttäreiden kunniaksi keräsin tähän postaukseen juhla-asuja tältä ajalta

Muistan todella hyvin ensimmäisen postaukseni ja blogiurani alun… Perustin Lilyyn Vilma P. –blogin siskoni innostamana. Kirjoitus, jolla aloitin, oli kuvapostaus ja esittely Ateenan mallikämppiksestäni Lanasta. Valokuvasin hänestä ensimmäset mallitestini ja ajattelin, että tähän blogiin ei tulisi kuvia minusta. Vain kuvaamiani asioita ja ihmisiä. Bloggaaminen on aina kiinnostanut ja vetänyt minua puoleensa todella paljon, koska tässä yhdistyy kaikki kiinnostuksen kohteeni. Olin kokeillut bloggaamista jo todella nuorena kun blogi-ilmiö oli vasta aluillaan, mutta tuolloin teinivuosina olin aika hukassa, mitä kirjoittaisin ja kuinka. Aika ei ollut kypsä. Kun innostuin kuvankäsittelystä ja sitä kautta valokuvaamisesta kolme vuotta sitten, keksin blogilleni aiheen ja idean. Melko anonyymin valokuvablogin.

Aika pian aloin ”lipsumaan” ja toin intohimoni hyvinvoinnin osa-alueeksi. Siksi oli alettava myös kertoa itsestä, hyvinvointibloggaamisessa on kuitenkin kyse pääosin omista kokemuksista ja vinkeistä. Kolmessa vuodessa on tapahtunut valtavasti ja blogini on kehittynyt minun mukana ja minä blogini mukana. Valokuvaus ja kuvankäsittely, mutta ennen kaikkea ymmärrys tästä ammatista on ottanut harppauksia eteenpäin. Nyt blogini muistuttaa enemmän lifestyle-blogia, koska postausten aiheet ovat niin monimuotoiset.

Lily oli minulle loistava alusta, koska aika nopeasti sain Lilyn toimituksen huomioita. Juttujani ja blogiani nostettiin esiin niin Lilyn yhteisössä kuin Trendi-lehdessä. Sain ehdokkuuden blogipalkintogaalaan samalla kun minua pyydettiin yhdeksi viidestä MyCosmo-portaalissa aloittavasta bloggaajasta. Olin blogannut puoli vuotta tässä vaiheessa ja en voinut uskoa millaiseen bloggaajaporukkaan pääsin. Yhä Linda, Alexa, Madde ja Julia ovat tärkeitä esikuvia ja kollegoitani tätä tehdessä. Olen myös kiitollinen Cosmopolitanin kannustavasta ympäristöstä, jossa sain vastuuta välillä enemmän kuin varmasti ansaitsin. Kirjoitin Cosmopolitaniin vuoden omaa hyvinvointipalstaa ja sain kokemusta sen lisäksi monista erilaisista lehtijutuista ja niiden tekemisestä. Myös ensimmäiset kuvaamani valokuvat julkaistiin lehdessä ja se tuntui hienolta.

Vuosi Cosmossa opetti paljon, mutta oli aika siirtyä eteenpäin ja heittäydyin yrittäjän saappaisiin. En ikinä kuuna päivä olisi voinut uskoa, miten hyvin kaikki meni alusta alkaen. Töitä riitti enemmän kuin pystyin ottamaan vastaan ja vuoden aikana blogini on saanut useampia tunnustuksia. Blogi alkoi tuoda matkoja, yhteistöitä ja muita töitä myös blogin ulkopuolelta, kuten lehtiin kirjoittamista, valokuvaamista, haastatteluja, tuomarointeja ja some-vastaavan töitä. Se on tuonut elämääni upeita ihmisiä ja itsevarmuutta. Eniten olen kiitollinen siitä, että blogini mahdollistaa minulla sen, että voin asua samassa maassa yhdessä rakkaani kanssa ja työllistää itseni täysipäiväisesti niin Englannista kuin Italiasta.

En ole täydellinen bloggaaja, teen yhdyssanavirheitä ja kommentteihin jää välillä vastaamatta, teknisiä ongelmia on vähän väliä ja joskus on vaikea vetää rajaa mitä blogiin kirjoittaa ja mitä ei. Silti te lukijat jaksatte pysyä mukana. Vaikka pidän blogia myös itseäni varten, olette te ehdottomasti tämän jutun suola. Syy miksi tunnen, että olen oikealla alalla ja mistä saan iloa joka päivä, olette Te. Kommentit ja hihan vetäisyt kaupungilla, se kun joku sanoo, että olen inspiroinut ja innostanut jossain asiassa näiden vuosien aikana. Usein se vielä liittyy terveellisiin elämäntapoihin ja se vasta lämmittääkin mieltä. Se, että minä olen täällä ja te siellä, mutta silti tunnistan monet vakikommentoijat nimimerkeistä ja näen analyticksista, että teitä on siellä päivittäin useampia tuhansia. Haluan ajatella tämän blogin myös samanhenkisten ihmisten yhteisönä, koska osa tarinaa käydään aina kommenttiboksissa. Te mahdollistatte unelmani toteutumista ja haluan kiittää siitä sydämeni pohjasta! <3

Sen lisäksi haluan sanoa, että tavoitelkaa sitä, mikä vetää mieltänne ja sydäntänne puoleensa. Älkääkä luovuttako. Tiesin, että minua kiinnosti bloggaaminen, mutta olin jo ”epäonnistunut” siinä aikaisemmin, miksi se nyt onnistuisi? Onneksi yritin uudestaan vanhempana, sitten kun minulla oli jotain sanottavaa ja jaettavaa.
Luota itseesi. Kolmessa kuukaudessa aloin ottaa homman vakavasti, päätin että minähän voisin työllistyä blogilla jotenkin tai se voisi auttaa minua eteenpäin urallani. Tein blogia kunnianhimoisesti ja käytin kaiken vapaa-aikani yliopistolta, mallintöiltäni ja treeniltä siihen. Jätin monet illanistujaiset (ja yöunet) bloggaamisen takia. Moni ihmetteli ääneen, miksi käytän niin paljon aikaa ja suhtaudun blogiin kuin työhön, vaikka en saa siitä mitään. Tiesin, että voin päästä ammattibloggajaksi vain toimimalla niin kuin olisin jo ammattibloggaaja.

Yksi iso asia minulle oli ruveta pyörittämään blogia yrittäjänä yhteistyössä Suomen Blogimedian kanssa viime syksynä. En olisi uskaltanut lähteä toimivasta työtilanteesta yrittäjäksi niin nopeasti, ilman poikaystäväni vankkumatonta kannustusta ja tukea. Pelkäsin todella pystynkö elättämään itseni yrittäjänä, mutta sanomattakin on selvää, että paras päätös, mitä työelämässä olen tehnyt blogini perustamisen jälkeen. Opetus: Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka ovat innostavia, kannustavia ja optimistisia. 😉
Tästä piti tulla vain lyhyen lyhyt postaus, mutta eipä tullutkaan. 😉 Nyt kuitenkin loistavaa viikon alkua kaikille!

vp