Välillä tuntuu, että pitäisi tehdä koko ajan jotain tuotteliasta. Lehtien luku, instagrammin selaaminen tai elokuvan katsominen ajatellaan ajan hukaksi työssä etenemisen kannalta. Mutta silloin kun suorittaa ja tehot ovat jo täynnä, ei luovuudelle ja uusille ideoille jää samalla lailla tilaa. Kapasiteetista on välillä vapautettava tilaa, jos haluaa uudistua.

Itse kaipaan uusia haasteita ja projekteja vähän väliä ja olenkin tottunut isoihin ura- ja opiskelumuutoksiin monta kertaa vuodessa. Nyt on ollut useita kuukausia jonkunlaista suvantovaihetta, kun olen ollut vain tyytyväinen, eikä paloa uuteen ole varsinaisesti ollut. Päiväni on täyttynyt muutenkin hoidettavista työasioista. Kunnianhimoni etenemiseen ja uuden oppimiseen on ollut jonkinlaisella tauolla ja olen vain halunnut tehdä olemassa olevan niin hyvin kuin voin.

Olen kuitenkin sen sortin ihminen, että intohimoinen tekeminen, haasteet ja projektin loppuun asti vieminen, on jotain mikä pitää mieleni virkeänä, itsetuntoni korkealla ja tuo mielenkiintoista sisältöä päiviini. Yhden unettoman yön, muutamien keskustelujen, erään elokuvan ja netissä pyörimisen seurauksena, keksin itselleni seuraavan projektin. Olen siitä innoissani. Jos pystyn alkaa toteuttamaan tätä oikeasti ja mikäli se etenee kuukausien saatossa, tekin tulette kuulemaan tästä. Mutta toistaiseksi päämäärää tärkeämpi asia on tämä tunne, että haluan selvittää ja opetella tosissani uutta asiaa, ja myös muuttaa teorian käytännöksi.

Inspiraatio voi tulla mistä vain ja koska vain, oli kyse sitten opiskelu-, ura- tai harrastuskysymyksistä. Palaset voivat loksahtaa mielessä paikoilleen, kun vain antaa aikaa ja hyväksyy rauhallisemmat ajanjaksot. Alitajunta tekee työtä silloinkin kun ei systemaattisesti ajattele.

Mielestäni on kuitenkin tärkeää antaa materiaalia, ärsykkeitä ja ideoita itselleen. Lukea, katsoa, kuunnella ja keskustella. Ja ehkä myös vähän ajatella tietoisesti omaa tilannetta…

Aurinkoista alkanutta viikkoa täältä sateisesta Italiasta! 🙂