Vartaloihanteista mallin näkökulmasta
Jep aloituskuvassa olen minä, vuosia sitten. Laitoin sen tähän postaukseen siksi, etten oikein itsekään tunnista itseäni näistä kuvista. Luettuasi tämän postauksen, tiedät miksi.
Olette ehkä nähneet tämän yllä olevan sosiaalisessa mediassa ahkerasti jaetun videopätkän – jos ette ole, katsokaa nyt. Aihe on koskettava ja varmasti todella isolle osalle naisista samaistuttava. Myös minulle. Oma kehonkuva vinksahtaa helposti tässä täydellisyyteen pyrkivässä yhteiskunnassa. Syyllistyn itsekin välillä kritisoimaan vartaloani ja syynäämään virheitä. Liian harvassa ovat ne päivät, kun en näe kehitettävää. Tilanne on muuttunut kuitenkin onneksi parempaan suuntaan teinivuosiltani, mutta yhä kamppailen välillä sen kanssa, että oppisin rakastamaan vartaloani juuri sellaisena kuin se on. Ja tiedän, tämän sanominen varmasti ärsyttää monia –olenhan minä sentään malli. Mutta siinäpä se vitsi varmasti onkin.
Jos muut vertaavat itseään lehtikuviin ja median luomaan älyttömään kauneusihanteeseen (tiedostaen tai tiedostamattaan), on minulla paine olla juurikin sellainen. Asiakkailla ja ihmisillä on tietyt odotukset mallinmitoista ja leipäni on kiinni siitä, miten vaatteet päälleni istuvat. Urheilullisena ja lihaksia omaavana tyttönä jouduin jo ihan liian nuorena miettimään, miten saisin mahdollisimman nopeasti itseni niin pieneen kuntoon, että voisin lähteä kesäksi Milanoon töihin (tämä siis oli täysin oma haluni ja valintani).
Sittemmin olen oppinut kantapään kautta monta asiaa. Olen tajunnut jo reilusti ennen tämän blogin aloittamista, ettei yksikään tiukka dieetti (myönnetään, kokeiltu on kaikkea), johda mihinkään hyvään. Nykyään elän 99% oikeasti järkevästi ja terveellisesti (pitäen sisällään siis rentouden näitä asioita kohtaan).
Joku kommentoikin rasvaprosenttiani, että ihanaa huomata, että jollain mallintöitä noin aktiivisesti tekevällä on tuollainen rasvaprosentti. Rasvaprosenttini on siinä terveellisyyden rajalla ja sen alemmas en järjellä edes halua mennä, koska se ei ole enää terveellistä ja vaikuttaa hormonitoimintaan. Mutta kyllä: rasvaprosenttini on normaali, samoin painoindeksini (suurimmalla osalla malleista mennään alipainon puolelle)..
Joku kysyi onko minun helppo pysyä näissä mitoissa ja vastaus on, että on. Minun on helppo pysyä, koska terveelliset elämäntavat ovat tapa, joita en ajattele. Herkuttelen viikottain, mutta ehkä suht maltillisesti. Syön pitkälti sitä mitä tekee mieli. Urheilen koska haluan, ja rakastan sitä –en siksi, että täytyy. En ole vuosiin tuntenut tieten tahtoen nälkää tai varsinaisesti yrittänyt laihduttaa vaan lähestynyt asiaa siten, että yritän kiinteytyä. Se ei tarkoita tiukkaa kuuria vaan hyviä valintoja ja aktiivisuutta. Sen suurempaa itsekuria tämä ei ole minulta vaatinut, kun muutokset on tehnyt pikkuhiljaa. Mutta tässä tuleekin se iso mutta. Välillä tunnen alemmuutta siitä, että en pysty tai halua elää kurinalaisemmin.
Näissä mitoissa pysyminen on minulla terveellistä, ei estä sosiaalisia nautintoja, ravintolassa syömistä, lomalla rutiinien unohtamista. Nämä mitat pystyn pitämään, kun elän mielestäni normaalisti, niin että ruoka, juoma ja liikunta eivät hallitse elämääni. Jos kuitenkin, haluaisin tehdä ehkä enemmän mallintöitä, toimiston esimerkiksi Pariisista, editorial-kuvauksia, näytöksiä… pitäisi minun olla pienempi, jotta vaatteet mahtuisivat päälleni. Koska olen ollut kolmisen vuotta sitten kahdeksan kiloa kevyempi, tiedän että se on mahdollista. Mutta onko se helppoa tai sen arvoista, ei minulle.
On myös malleja, joille mitoissa pysyminen on luonnollista, mutta melkein väittäisin että ainakin 80% malleista kamppailee mittojensa kanssa. Tai jos eivät nyt kamppaile, niin ainakin sen eteen on tehtävä pirusti töitä. Itse näen läheltä, että kuvia paitsi photoshopataan, myös sen että ennen näytöksiä ja alusvaatekuvauksia saatetaan suunnilleen paastota. Olen asunut ulkomailla aika monen mallin kämppiksenä ja yhdessä asuessa huomaa yhtä, jos toista. Monet näistä luonnostaan tosi hoikista ovat sitä paitsi vielä tyttöjä, ei naisia. Miksiköhän niin monet mallit kouluttautuvat perosonal traineriksi tai ravintoterapeutiksi uran jälkeen? Koska näistä asioista kiinnostuminen on monille osa ammattia. Mallinhommissa on paljon samaa kuin ammattiurheilussa. Emme me tavalliset vertaa urheilusuorituksiammekaan huippujuoksijan aikaan. Miksi siis vertailisimme itseämme lehdissä näkyviin ihmisiin, koska usein se on kovan työn takana olevaa hiottua tavaraa –joka on sitä paitsi kuvakäsittelyssä ”viimeisteltyä”:
Myös meikillä, valaistuksella ja kuvakulmalla pystyy pelata paljon. Sama kroppa eri valaistuksessa ja kuvakulmasta voi näyttää todella erilaiselta. Mallin ammattitaitoon kuuluu myös osata tuoda kameran edessä parhaat puolensa esiin, joten kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että joka kuvakulma ja asento ei imartele edes mallin vartaloista. Ne kuvat, mitkä lehdessä nähdään on todella niitä parhaita ruutuja.
Tällä tekstillä en missään nimessä halua arvostella mallikollegojani, päin vastoin. Ei ole mallien vika, että mitoissa pysyminen vaatii monilta paljon.Tavallaan se on luonnollista, eihän kaikista tule tieteilijöitä tai laulajiakaan. Kroppa on osa sitä, mitä malli voi kehittää kehittyäkseen mallina. Kyse on tietysti jostain paljon suuremmasta kuin mallien valinnoista. Onneksi yhteiskunta voi muuttua ja se muuttuukin. Jos barokkiaikaan ihannoitiin rehevyyttä ja Aasiassa tavoitellaan valkoista ihoa, on täysin varmaa, että kauneusihanteet ovat paikkaan ja aikaan sidottuja. Toivon vain, että kauneusihanteet löysentyisivät. Olisi luonnostaan laihojen mallejen rinnalla kaikki muutkin genret ja muodot. Miksi pitäisi yrittää mennä johonkin muottiin? Erilaisuus, persoonallisuus, kauneusihanteiden hyllyttäminen ja sisäiseen keskittyminen, eikö näistä asioista voisi tulla jotain päälle liimaavampaa, kuin matemaattiset kropan numerot ja peilikuvien adoniset siluetit.
Lukiossa tein terveystiedon 3. kurssin ”tutkielman ” tyttöjen kehonkuvasta ja siitä, mitä sen taustalla on. Tutkimustulos tai materiaali mihin törmäsin, ei ollut yllättävää. Suurin osa naisista näkee itsensä isompana kuin todellisuudessa on. Itse ehkä valehtelisin, jos en kuuluisi samaan sarjaan. Omalla esimerkilläni olen onneksi voinut osoittaa ainakin itselleni, että töitä riittää mallimaailmassakin ihan hyvin, vaikken riutuneelta näytäkään. Huomaan, että kelkka on alkanut kääntyä. Mutta nyt laihuuden ihannoinnin rinnalle on tullut fitness-ilmiö. Parempi kai sekin (jos vertaa syömättömyyteen), mutta olisi se hienoa, jos muotikuvissa ja lehden kansissa näkyisi enemmän todellisuutta. Epätäydellisyyttä, elämää, arpia, makkaroita, kuhmuja, naururyppyjä, vinoja hampaita, päärynävartaloita. Ääripäisyyksien sijaan kultaista keskitietä. Sitä, ettei oman ulkoisen itsensä muokkaamiseen tarvisi käyttää niin paljon energiaa. Keskityttäisiin enemmän henkiseen kehitykseen kuin näkyviin ojentajalihaksiin. On silti mahtavaa, että terveysasioita on tullut ilmiö, joka kannustaa monia oikeasti hyviin valintoihin. Ääripäihin menevät ovat vain pieni marginaali, mutta usein se näkyvin. Jossain menee vain mielestäni raja, terveellisesti pitäisi elää elämää varten, ei elää elämää terveellisyyttä varten.
Mielestäni tuo videonkin nainen näyttää paljon täydellisemmältä jälkimmäisissä kuvissa, paljon ihanammalta ja mukavammalta. Hyvinvoiva ja energinen nainen on kaunis. Ei superkurinalaisesti elävä, hampaat irvessä hymyä pingottava, jonka ajatukset ovat todellisuudessa muffinssin kaloreissa, eikä seurassa kenen kanssa se syödään.
Tällaisia ajatuksia tänään vain yhden mallin näkökulmasta, kun istun junassa matkalla kohti Kajaania. Nyt laitan läppärin kiinni, ja mietin pari tuntia julkaisenko tekstin. Sen verran tuli nyt sohaistua arkaan paikkaan. Mutta, ehkä asiat muuttuvat vasta kun niihin tartutaan ja pakotetaan itseämme ajattelemaan näitä asioita, kyseenalaistamaan. Helposti unohtuu, että tällaisia ihanteita ei tarvitse ottaa annettuna. Toinen asia on muuttaa ajatukset konkretiaksi. Itselläni ihan vain tästä ajatustuokiostakin tuli taas parempi olo itsestä. Luulen, että naiset ovat samassa veneessä, oli sitten oikeasti millainen vartalonmuoto tahansa. Tämän asian herkkyys ja ongelma on nimenomaan korvien välissä, kuten videolla nähty katuhaastattelukin todisti.
xVilma
41 Comments
Kuulostaa siltä, että olet ottanut omat aivot käyttöön ja vastustanut median ja muiden stereotypioita ja normeja työssäsi, etkä ole terveydelläsin lähtenyt leikkimään -way to go.
Voi Vilma, aivan ihana postaus! Minusta on hienoa että uskallat avata tätä aihetta myös ruudun toiselta puolelta. Toivottavasti me naiset (ja miehet myös!) voisimme oppia hyväksymään ja rakastamaan itseämme sellaisina kuin olemme.
Huippu teksti Vilma taas kerran! 🙂 Eipä sitä usein tule ajatelleeksi, että mallitkin voivat kärsiä samanlaisista ulkonäköpaineista tai oikeastaan jopa pahemmista kuin ”tavalliset” tallaajat. Ja että hekin joutuvat tehdä kovasti töitä näyttääkseen siltä. Ihanaa, että toit näin rohkeasti ajatuksiasi aiheesta esiin. Sai ajattelemaan taas asioita eri tavalla. Ehkä muutos tosiaan vaatii sen, että asiaan tartutaan rohkeammin!
Aivan mahtava teksti! Allekirjoitan jokaisen sanan. 🙂
Näin joskus videon, jossa naiset kuvailivat itseään cia:n tai vastaavan piirtäjälle itseään. Samoin heitä laitettiin kuvailemaan tuntemattomat ihmiset, jotka olivat nähneee em. naisen vain hetken. Nämä kuvat laitettiin vierekkäin ja ero oli selvä! Naiset olivat kuvailleet itsensä paljon rumemmiksin kuin tuntemattomat ihmiset. Oletko nähnyt sitä videota? Tai onko joku lukija bongannut sen? Katsomisen arvoinen video myöskin
Hyvä Vilma, että päätit julkaista tämän tekstin! Se antoi minulle ja varmasti monelle muullekin paljon – ajateltavaa ja toivoa 🙂 Kiitos ja ei muuta kuin aamen kaikelle sanomallesi!
Kyseessä on Doven Real Beauty kampanjaan kuuluva video, linkki löytyy tästä: http://www.youtube.com/watch?v=XpaOjMXyJGk Näytettiin meille markkinoinnin kurssilla kun käsiteltiin sitä miten markkinointi vaikuttaa naisten kehonkuvaan, ihan katsomisen arvoinen ja ajatuksia herättävä video sekin.
Go Vilma, upea tekstin pätkä! 😀
Olen niin samaa mieltä kanssasi. Kauneus tulee ennen kaikkea sisältäpäin ja siitä että on oma itsensä kaikin puolin! Terve ja hyvinvoiva ihminen on kaunis. Kiitos tästä tekstistä, toivottavasti ihanteet kulkevat vielä tähän suuntaan.
näytät superkauniilta noissa kuvissa!:) Mielettömän hienoa huomata, että olet myös sisäisesti yhtä kaunis. 🙂
http://marsqn.blogspot.fi
joo, hienoa että kirjoitit tästä ja näin. anteeksi vaan mutta, jotenkin en pysty ottamaan sinua täysin tosissaan koska olet malli ja omaat todella hyvän vartalon. kehuisiko ihmiset täällä kommenteissä jos tämän olisi kirjoittanut joku ”tavallinen” ihminen joka ei ole mallinmitoissa tms. miksi minusta tuntuu että harva edes jaksaisi lukea juttua loppuun. jos ei ole suht sinuit vartalonsa kanssa niin ei silloin pystyisi edes julkaisemaan kokovartalokuvia itsestänsä melkein päivttäin, saatikka bikini kuvia. itsellä on reilu vuoden pyörinyt vaan painoasiat mielessä ja kaikkea on kokeiltu ja en saa oikeen mitään ruokavaliota noudatettua tai en oikeen innostu mistään urheilulajista (olen kokeillut todella monia), alkaa masentaa ja en tiedä miksi minua masensi tämä entisestään. se ei varmasti ollut tarkoituksesi. anteeksi avautumiseni. sinulla on kiva blogi 🙂
Ymmärrän, että tekstini saattaa jotain ärsyttää, mutta halusinkin tuoda esille asiaa myös niiden näkökulmasta, jotka ovat niissä lehden sivuilla (ja usein paineita luomassa). Halusin sanoa, että jos ei se malleillekaan ole helppoa, jotka kuitenkin ammatikseen pitävät itsestään huolta, niin miten vaikeaa voi muille olla hyväksyä itsensä tässä maailmassa. Yritin tekstilläni ilmaista, kuinka sairaat kaunesihannevaatimukset ovat, ja kuinka vaikean polun itse olen tähän käynyt että voin nyt edes asiasta kirjoittaa. ON minullakin ollut vuosi (jos toinenkin) kun vain painoasiat ovat pyörineet mielessä, vaikka ylipainoinen en olekaan ollut. Kuten sanoin, mielestäni asia on korvien välissä, joten henkisesti lopputulos on sama, oli ulkomuoto mikä vain. Mutta asiasta saa olla eri mieltä. 🙂
Mitä bikinikuviin tulee, niin noille kuville lähinnä nauran. Mielestäni ne ovat karmea osoitus mitä kuville voi tehdä ja kuten ilmaisin, en ole edes tunnistaa itseäni kuvista. Luulin, että postauksestani tuli selville, kuinka muoviseksi kuvat ovat tehty tekotukalla, oikealla valolla ja runsaalla jälkikäsittelyllä. Ja olin kuvienotto aikaan kyllä laihimmillani, mutta se se pointti olikin, että ei se ole sen arvoista, koska se vaatii itseltäni liikaa uhrauksia. Ja mitä siihen tulee, että olenko sinut kroppani kanssa nyt, koska julkaisen täällä kokovartalo kuvia, niin joo, kyllähän minä nykyään vaatteet päällä ihan sinut olen -en muuta väittänytkään. Tietyissä konteksteissa, kuten mallintöissä olen vähemmän sinut, koska vertailupohja on eri ja sinne maailmaan olen iso. Kiitos kun kommentoit ja mielestäni kauneusihanteista on ihan hyvä puhua, oli minkä kokoinen vain. Tuossa videossa hyvin laiha aasialais nainen kuvaa yhdellä sanalla kroppaansa sanalla ”fat”. Mielestäni se kertoo jotain siitä, voiko tekstini ottaa tosissaan vai ei.. 🙂
Halusin vain raapustaa pienen tarinan omasta elämästäni. Olen urheillut koko elämäni lajeja, jotka vaativat voimaa ja lihasta, eli kroppani ei lähellä ”mallin” mittoja ole koskaan ollutkaan. Muutama vuosi sitten kilpaurheilun lopetettuani ajattelin ”terveellistyttää” elämäni, karsia herkkuja pois ja valita vihreämpiä aineksia. Enää kun ei ollutkaan kaksia reenejä päivässä en voinut syödä tonnikaupalla ruokaa. Tästä lähtikin matkani kohti pohjaa. Mitä enemmän luin ruoka-aineista, faktaa ja mielipiteitä, sitä tiiviimmäksi raaka-aineeni kävivät. Jätin aluksi viljat pois, maitotuotteet ja lopuksi alkoi karsinta banaaneista ja paprikoista. Painoni putosi 20kiloa ja ennenpitkää huomasin sairastavani ortoreksiaa ja anoreksiaa. Pitkän taistelun jälkeen olen palannut normaalipainoisemmaksi ja uskallan syödä joskus jopa herkkuja. terveellisyys ”muoti-ilmiönä” voi myös olla vaarallista.
Olen samaa mieltä, mutta toisaalta uskon että tämä terveellisyys ei ole ohi menevä trendi.. Ja mikä tahansa voi olla vaarallista, kaikkea ei voi sysästä sen piikkiin että superfoodit ja viherpirtelöt ovat muotia. Kyllä syömishäiriöitä sairastettiin ennenkin ja toisaalta liikalihavuus ja elintapasairaudet tappavat ja vievät sairaalaan monia ihmisiä nykypäivänä. Mielestäni on parempi herätellä ihmisiä ja tuoda vaihtoehtoja ja tietoa hamppareiden ja irtokarkkihyllyjen rinnalle. On myös hyvä muistaa että ”terveellisyys” pitää sisällään muutakin kuin vitamiinit ja treenit. Aina kun minä puhun terveellisyydestä tarkoitan myös hauskanpitoa, ruuasta nauttimista ja tiettyä rentoutta. Terveellistä on pitää huolta myös mielestä ja sosiaalisista suhteista. Se, ettei koskaan herkuttele, ei ole mielestäni terveellistä. Itse ainakin olen syönyt tällä viikolla niin keksiä, suklaata kuin punaviiniakin ja mielestäni silti elänyt terveellisesti. 🙂
Vilma olet ihana <3
Hyvä kun valitsit painaa julkaise-nappulaa, iso peukku! Aiheesta voi olla about niin monta mieltä kun on erilaisia ihmisiä, mutta kiva kuulla myös mallina työskentelevän näkökulma 🙂 Terveelliset elämäntavat ovat ehdottomasti hyvä asia, mutta fitness-boomin jyllätessä joskus homma tuntuu joillakin menevän yli. Kiva kuulla että olet päättänyt pysyä luonnollisemman kokoisena mallimaailmassa 🙂
http://pepperdiary.wordpress.com
Kajaanilainen täällä hei!! 😀 ihan sydän pampahti jostain kumman syystä kun lukasin että tänne päin olet tuloillaan!
Heh, jos törmäät muhun, tuu juttelemaan! 😉
Tosi hyvä teksti!! Pisti taas ajattelemaan ja rakastamaan omaa kehoani enemmän!!:)
Sulla on kans varmaan sellanen ruumiinrakenne ja geenit, että olet luonnostasi solakka. Itselläni sama juttu. Että siksi on helppo pysyä näissä mitoissa. Joillekin se tosiaan olisi mahdottomuus. Mutta minä esim kadehdin joskus tyttöjä, joilla on enemmän muotoja, kun itse olen tällainen riuku:)
Kyllä minäkin olen esimerkiksi toivonut elämäni aikana usein muunlaista rintavarustusta kuin luoja on suonut. 😉 Mutta tekstin pointti onkin oppia katsomaan itseään lempeämmin. Ja kyseenalaistaa, sitä että pitäisi mennä johonkin muottiin, ihanteesta ihanteeseen. Että opittaisiin (myös minä) rakastamaan, arvostamaan ja näkemään kaikki naisvartalot kauniina. 🙂
Kiva että kirjoitit tälläista vaihteeksi ja ymmärrän sun pointin. Kuitenkin, eikö se että itse toivot mediaan epätäydellisyyttä enemmän ole nimenomaan sun omissa hyppysissä? Miksi et esim tähän postaukseen tai mihinkään aiempaakaan ikinä laita epäonnistuneita otoksia tai käsittelemättömiä kuvia? Julkaisemalla photoshopattuja bikinikuvia vain lietsot itse täydellisyyteen pyrkimistä sillä teethän selvästi niin itsekin. Paras tapa muuttaa maailmaa on aloittaa sen muuttaminen itse eikä vain kritisoida mitä muut tekevät. Bloggarit ovat osa mediaa.
Kiitos kun kommentoit Annika ja hyvä saada keskustelua asiasta. Kirjoitinkin tuossa, että nämä asiat helposti unohtuvat ja on seuraava askel saada ajatukset konkretiaksi. Tarkoitin nimenomaan itseäni ja sitä, että bloggarit on osa mediaa. 😉
Se miksi en laittanut tähän epäonnistuneita kuviani (kävi muuten mielessä) johtui siitä, että kirjoitin tekstin junassa ja minulla ei ole kuvat koneella vaan ulkoisella kovalevyllä. Käytin kuvituksena netistä löytyviä kuvia, koska minulla ei ollut muita kuvia. Toiseksi en ole koskaan voinut käyttää noita kuvia esim. mallikansiossa koska ne ovat niin muovisia ja yliphotoshopattuja. Luulin, että kaikki huomaisivat että ne ovat varoittava, ja ironinen esimerkki. Mielestäni nuo kuvat ovat barbiemaisuudessaan käsittämättömät, mutta kaikki ei vissiin nähnyt kuvia kuten minä. 😀 Ehkä ihmiset näkisivät omat noin jälkikäsitellyt kuvat samassa valossa kuin minä, kun huomaisivat, että tuosta on painettu kylkiluuta alas ja tuosta suurennettu rintoja ja kavennettu sisäreittä jne.. Pahoittelen jos kuvitus meni niin mönkään, en vain itse näe Vilmaa noissa kuvissa vaan suunnilleen jonkun objektiivisen animaatiohahmon…..
Toiseksi ei tekstin pointti ollut nyt kritisoida ketään tai osoittaa syyttävää sormea. EN pidä itseäni yhtään parempana tässä asiassa kuin jotain muutakaan! Ja mitä siihen tulee, että miksen laita blogiin epäonnistuneita kuvia. Voin tehdä kyllä koostepostauksen! Mutta se on mielestäni tarpeentonta valita huonoimmat ruudut (okei ehkä itsetuntoni ei kestäisi sitä), mutta tämä on myös valokuvausblogi. Halusin vain muistuttaa lukijalle, että ruudut ovat valittu ja käytetyt ruudut ovat parhaita. Kyllä kuluttajallakin on vastuunsa ja medianlukutaitoa on kehitettävä. 🙂
Löytyisikö sinulta noista kuvista muokkaamattomia versioita? Ehkä lukija, joka ei ole koskaan käyttänyt Photoshoppia, ei tajua mitä kaikkea sillä ihme vekottimella pystyy tekemään.
Ei valitettavasti löydy, kuvat ovat Milanosta. Mutta noissa minulle laitettiin hiusten pidennykset, iho on kauttaaltaan todella käsitelty, vyötäröä ja varmaan hartioitakin kavennettu, kaulaa luultavasti pidennetty, rintoihin tehty muotoa, silmämunat ja hampaat kirkastettu.. näin muunmuassa. Kannattaa katsoa tämä linkki ja tuo alhaalla oleva kuvasarja:
http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2010/4/9/kohtuullisen-kuvankasittelyn-rajaa-on-vaikea-maarittaa.html
Itse en kannata täysin käsittelemättömyyttä. Mielestäni on täysin fine poistaa kansikuvasta finni otsasta ja siloittaa tummia silmänalusia, tehdä värimäärittelyt tietokoneella jne.. KUitenkin näiden kuvien käsittely mielestäni on mennyt täysin överiksi (tosin sitä asiakas halusi). Halusin vain tuoda esille omat käsitellyimmät kuvani, koska monet ovat nähneet minusta videopätkää tai tavanneet luonnossa ja huomanneet etten minä tuolta näytä. Ajattelin, että siksi ihmiset huomaisivat kuinka paljon noita kuvia on photoshopattu..
Mutta hyvä pointti, että ihmiset ei aina tiedä mitä kaikkea saa kuvankäsittelyllä tehtyä.
Hei Vilma. Olen jo pidempään seurannut blogiasi ja huomannut, että olemme aikalailla samoilla linjoilla monissakin asioissa. Olen itsekin hieman mallinhommia(en tosin ammatikseni, vaan opiskelujeni ohella:))aikaisemmin tehneenä ja urheilullisena miettinyt omaa kehonkuvaa ja siihen liittyviä vaatimuksia. Urheilu on ollut ja tulee aina olemaan osa minua. Voisin melkein sanoa että se tekee musta juuri sen kuka olen. Urheilu ja terveys edellä menen aina. Ravintoasioista olen kiinnostunut, mutta en jaksa pingottaa niistä liikaa. Itse sen parhaiten tietää esim.millainen ruokavalio parhaiten sopii. Ja se että yritetään ns.mahduttaa tiettyyn malli-ihanne- mikälie- muottiin on aina hieman ristiriitaista. Mielestäni urheilullinen kroppa on parempi kuin langanlaiha. Olen joskus itse ollut todella laiha, jolloin huippaus, palelu ja vetämätön olo oli jo niin arkipäivää etten tajunnut olevani liian hoikassa kunnossa. Urheilin paljon, söin mielestäni tarpeeksi mutta en ilmeisesti riittävästi. Olen edelleen kevytrakenteinen,mutta omaan urheilijamaisen lihaksikkaamman kropan ja olo on loistava. Jokaisen tulisi viihtyä omassa kropassaan juuri sellaisena kuin haluaa olla. Ulkopuolisten kommentit yms. saa suosiolla jättää omaan arvoonsa. Ennen kuin tästä kirjoituksesta tulee romaaninmittainen, niin haluan vain sanoa kiitos Vilma. Tätä kommenttia ei tarvitse välttämättä julkaista, mutta jos lukisit niin sillä olisi enemmän merkitystä minulle.
Vilma, olet upea inside and out, mutta ennen kaikkea inside. Suorastaan rakastan sun blogia. Olet ihana ja mun esikuva <3
Mä katson noita muovibarbie-kuviasi juuri siitä näkökulmasta, että voi miten kaunis ja upeakroppainen nainen sieltä ”alta” löytyy 🙂 Ja miksi ihmeessä se upea nainen ei ole kelvannut omana itsenään, vaan hänestä on pitänyt tehdä suorastaan pelottavan näköinen.
Hyvä kirjoitus Vilma.
Hyvät kuvituskuvat tähän juttuun – koska et todellakaan näytä niissä itseltäsi! Kommenteista päätellen monet tuntuvat pitävän noita kuvia ihannekuvina. Omasta mielestäni ne näyttävät lähinnä hirveiltä liian photoshopin takia. Olen tosi pitkään ihmetellyt, onko hohtavaksi siloiteltu iho oikeasti jonkun mielestä kaunis? Tai se, ettei ihmisen kasvoissa ole minkäänlaista herkkyyttä? En nyt onnistunut löytämään, mutta näin jokin aika sitten ihan karmean muokattuja mainoskuvia Scarlett Johanssonista. Reaktio oli lähinnä kuvailemasi ”onko kuvassa elävä ihminen vai alien”?
Enkä minä muuta kuin itseäni sairastumisesta voi syyttääkään. On vaan pelottavaa, kun joka puolelta tulee uusia dieettejä, joissa jätetään tiettyjä raaka-aineita pois. Opiskelen lääkäriksi ja sairaustilastot huolestuvat. Monet luulevat että omena päivässä luo missivartalon samalla kun diabeteksesta on tulossa enemmän normi kuin poikkeus. Ihmisiä pitäisi valistaa asioista enemmänkin kuin cosmopolitanin sivuilla..
Ihana, ihana teksti! Näitä asioita miettii jokainen, ja se kärjistyy siinä, että oman kropan muoto tuntuu väärältä arkisia asioita tehdessä, vaikka se olisi täydellisen normaali. Ja se on väärin. Syömishäiriöstä toipuvana sain paljon tukea ja lämpöä tästä tekstistä, kiitos!
Jep, tuo että näkee itsensä isompana on niin totta! Saan usein kuulla että olen niin pieni ja jaksanko varmasti nostaa asian x, mutta itse kuvittelen että olen ihan normaali tai pikkasen isompi:D Kiitän kyllä luojaa tästä fitness-ihanteesta koska itselläni on urheilullinen kroppa myös, ja ei musta ikinä sais semmosta mallin kokoista… Tosiasiahan on kuitenkin se että noita toivomisiasi vinoja hampaita ym tuskin tullaan koskaan mainoksissa näkemään… Kuluttajathan pitää saada tuntemaan huonommuutta että he ostaisivat tuotteen… Se on sääli. Ja on sääli että vaikka tiedostan asian, minä myös toimin silti usein järkeäni vastaan ja esimerkiksi ostan tuotteen… Koska tulee juuri tuo huonommuuden tunne… Nykyään en kyllä enää lankea näihin mainoksiin että ”osta ripsiväri x ja saat 3 kertaa pidemmät ripset” mutta teininä tuli ostettua useampikin koska oikeasti uskoin noihin mainoslauseisiin… Olisi tärkeä oppia hyväksymään itsensä täysin, mutta onhan se nykypäivänä vaikeaa…
Ja näytätpä muuten uskomattoman kauniilta noissa kuvissa! Hyvä teksi myös, kiva että julkaisit ja herätit keskustelua:)
Ihana teksti taas, Vilma! <3 Niin hienoa lukea, että sulla on järki päässä ja terveet ajatukset. Vartalokompleksit ovat kyllä valitettavan yleisiä. Mäkin olen kuullut hyvin monilta ihmisiltä, että sopisin malliksi. Kuitenkin sitten, kun hain toimistoihin, ei mua kelpuutettu minnekään mitoista huolimatta. Kai se on se iho. Mut siis siinä oli mulla kyllä taas henkilökohtaisen kriisin paikka. Mäkin olen huomannut sen, että muihin ihmisiin sitä suhtautuu paljon armeliaammin kuin itseensä. Ystäväni esimerkiksi sanoi tässä taannoin huonona päivänä olevansa ”kamala pullamössö”, mistä olin ihan järkyttynyt – itse näen vain todella kauniin ja näyttävän naisen.
Äh. 😀 Kadotin oman kommenttini pointin jossain välissä, mutta halusin silti kommentoida.
Näytät kyllä kauniilta noissa kuvissa. Ihan kasvoista Candice Swanepoelilta! Tykkään kyllä sun nyky kropasta enemmän , kun siinä on enemmän lihasta :-)! Ihana teksti.
KIITOS Vilma.Aivan ihanaa,että uskalsit avata ajatuksiasi, ja vielä nimen omaan mallin näkökulmasta.Itse olen aihetta viime aikoina paljon miettinyt, sekä omaa kehonkuvaa ja sitä,miten paljon alitajuisia paineita koen ympäristöstä naisille kohdistuvan. Jotenkin tälläinen muistuttaa siitä, että aivan kaikki painivat näiden samojen asioiden kanssa, oli sitten kyse ammattilaisesta tai tavallisesta tallaajasta.Tästä kirjoituksesta tuli tosi hyvä olo ja mieli:)
Olet upea ja on tärkeää,että tälläisistä asioista uskaltaa avata suunsa. Kaikkea hyvää ja ihanaa Sinulle! 🙂
Mukavaa pohdiskelevaa tekstiä. Mielestäni videossa tulee hyvin esiin se, että vaikka olet kuinka hoikka/hyväkroppainen tahansa ei takaa että olisit silti tyytyväisempi itseesi tai onnellisempi. Mulla on aivan sama kokemus fitness vartalosta kuin videon naiselle. En ollut unelmien kehooni lainkaan tyytyväinen vaan viihdyn oikeasti pyöreämpänä ja samalla myös terveenpänä. Tuolta voi käydä tsekkaamassa ajatuksia aiheeseen. Kirjotan enemmänkin vielä kehonkuvasta sillä se oli minulle ”pakkomielle” vuosikausia kunnes vapauduin siitä =)
http://aitiydenvoima.weebly.com/blogi/keho-laittaa-liikkumaan
Siis, mutta uskon että ylläoleva tarkoitti että miksi et ylipäätään käytä ns. ei muokattuja kuvia täällä? Ymmärrän, että kuvien tulee olla edustavia ja hyvännäköisiä, mutta ovathan ne selkeästi muokattuja. Muutama ei yhtään muokattu kuva voi antaa hieman eri kuvaa. Koska aiempien postausten useista kuvista näkee että niitä on muokattu..
Ihana Vilma! Niin hyvin sanottu! Itse osaan arvostaa ja rakastaa vartaloani ihan eri tavalla nytten äitiyden myötä;). Seksikästä on elämästä nauttiva ihminen, eikä ihminen joka on henkisesti tai fyysisesti rajotettu nauttimaan elämästä:). T. toinen ”normaali” malli Sofia
Ihana teksti! Täyttä asiaa!
I simply want to tell you that I’m very new to weblog and actually loved your blog site. Likely I’m planning to bookmark your website . You definitely come with superb article content. Regards for sharing with us your website page.