SUOMESSA VS. ULKOMAILLA ASUMINEN
Moni suomalainen asuu nykypäivänä edes hetken ulkomailla tai vähintään harkitsee sitä. Sainkin toiveen, että tekisin postauksen asumisen eroista Suomessa ja ulkomailla sekä siitä, mitä kaipaan Suomesta ja mitä en.
NÄITÄ KAIPAAN SUOMESTA (tarkemmin Helsingistä, koska siellä Suomessa asuisin):
+ perhe ja tuki lähellä
+ystävät lähellä
+ saan aina seuraa halutessani esim. urheilemaan
+ kivoja kohtaamisia, kun törmään lähes päivittäin tuttuihin
+on helppo pysyä iloisena juuri kaikkien näiden ihmisten takia, kun ei ole liikaa vain oman pään sisällä
+ hyvät harrastusmahdollisuudet
+luotettavuus/rehellisyys, uskallan esim. jättää autoon tavaroita
+käytännön asiat toimivat, eikä minulla ole kielen kanssa ongelmia
+energiaa ei mene kulttuurieroihin tai toimintaeroihin, kaikki on niin hyvässä kuin pahassa tuttua
+mahdollisuus osallistua työtilaisuuksiin, juhliin, palavereihin yms.
+posti kulkee hyvin ja edullisesti
+hammaslääkäri ja muut lääkäripalvelut hyvin saatavilla
+pystyn helpommin liikkua: julkinen liikenne yms. tuttua ja toimivaa/ autolla uskallan ajaa parhaiten Suomessa
+voin viedä vaatteita kirpputorille myyntiin
+sauna
+Helsingin vege- ja vegaaniravintolat
+elokuvateatterit
+suomenkieliset sanoma- ja aikakauslehdet
+se, että lentokentälle on lyhyt matka
+elämä ei vaadi niin paljon organisointia
NÄITÄ ARVOSTAN SUOMESSA NYKYÄÄN ENEMMÄN (nämä varmasti painavat Suomen puoleen, jos esimerkiksi saisimme lapsia joku päivä):
+tasa-arvoisuus
+sosiaaliturva
+terveydenhuolto
+koulutus!
+rehellisyys/turvallisuus
+hyvä yleissivistyksen taso
+luonnon/ilman/veden puhtaus
NÄITÄ EN KAIPAA OLLENKAAN SUOMESSA:
-talven pimeys
-lyhyt kesä
-sääolosuhteet ylipäätään!
-kateellinen, negatiivinen, epäkannustava kirjoittelu/asioihin suhtautuminen varsinkin netissä
-rajatut uramahdollisuudet
-pienet piirit (joskus hyvä asia, mutta toisinaan vähän ahdistavaa)
-kaikki, varsinkin ruoka, on kallista
-jatkuva kiire, tai paineen tuntu
-Helsingin (ja ehkä Turun ja Tampereen) ulkopuolella ei hyvää ravintola- ja kahvilatarjontaa (vrt. Italiassa kylissäkin loistoravintoloita)
NÄIDEN TAKIA ULKOMAILLA ASUMINEN ON OLLUT IHANAA:
-tuplasti pidempi kesä ja ei tuskasteluja sään kanssa
-Uuteen kulttuuriin tutustuminen ja siinä eläminen. On ollut hienoa päästä kokemaan esimerkiksi italialaiset häät ja ”rippijuhlat” sekä kyläyhteisössä eläminen, jossa koko suku asuu naapurustossa. Oli mielenkiintoista tutustua englantilaiseen pikkukaupungin elämään, jossa jokainen nurkka, kuppila ja työntekijä ehti tulla jo vähän liiankin tutuksi jne… Kun selaan blogiani taaksepäin, tuntuu ihan käsittämättömän onnekkaalta, että olen saanut viettää pitkiä aikoja niin monessa eri maassa, jolloin olen tutustunut turistia syvemmin elämänmenoon. Yli kuukauden olen ollut paitsi Italiassa, Englannissa ja Belgradissa, myös Balilla, Meksikossa, Kapkaupungissa, Istanbulissa, Ateenassa, Saksassa, Belgiassa ja New Yorkissa. Jos olisin aina asunut Suomessa en olisi se ihminen, kuka olen nyt.
-jatkuvan muuttamisen seurauksena, olen oppinut olemaan kiintymättä liikaa materiaan tai maalliseen omaisuuteen, tunnen itseni vapaaksi tällaisesta
-edullisempi hintataso, varsinkin ruuassa.
-Italiassa pakko sanoa myös ruuan laatu: viinit, juustot ja hedelmät… oikeastaan ravintolassa en ole syönyt huonoa annosta koko neljän vuoden aikana, vaikka on tullut syötyä hyvinkin paljon ulkona.
-on ollut aikaa ajatella, kyseenalaistaa ja toteuttaa
-ulkomailla on välillä yksinäistä, mutta se on ollut myös voimavara luovassa työssä
-Kielitaito paranee. Oma englantini on parantunut huomattavasti, mutta myös Italiaa olen oppinut paljon, vaikka en ole opiskellut sitä oikeastaan ollenkaan.
-itsevarmuus tavallaan kasvaa; en jännitä yksin matkustamista, vaan tiedän, että pärjään ja osaan toimia
-Elämä ei tunnu tylsältä, eikä koskaan ehdi kyllästyä. Sitä tuntee elävänsä. Matkustamista ja vaihtelua tulee väkisinkin, jos haluaa käydä Suomessa.
-Tietty yksityisyys. Nautin siitä, kun ulkomailla kukaan ei tiedä kuka olen, eikä kellään ole mitään ennakkotietoja. Voin puhua Suomea, eikä kukaan ymmärrä. jne.
-Näkee upeita maisemia ja rakennuksia, saa erilaisia valokuvia.
-Opin arvostamaan paljon enemmän perhettä, ystäviä ja Suomea. Nyt joka kerta, kun olen näiden asioiden äärellä, tunnen kiitollisuutta.
LUE MYÖS:
My life in Nantwich vs Finland
10 selkeää eroa arjessani Englannissa ja Suomessa.
9 Comments
Sulla on postaukset aina täynnä niin hienoja kuvia!
Näistä pystyin myös moniin asioihin samaistumaan kun asun nyt kolmatta vuotta Englannissa opiskelemassa 🙂
Kiitos Emilia, ihana kuulla! ☺️❤️
Kiva postaus ja hyviä pointteja, itsellekin tuttuja usean uökomaan vuoden jälkeen.
Mutta tuo ”voin puhua suomea eikä kukaan ymmärrä” on vähän vaarallinen ? ? ? suomalaisia on nykyään kaikkialla. Käy vielä kuten eräille italialaisille, jotka eivät käsittäneet että tukholmalaishotellin hississä joku ymmärtäisi heitä. Ilme oli näkemisen arvoinen, kun puhuin heille italiaa sen jälkeen kun olivat keskenään puhuneet kuinka hauskaa on kun kukaan ei heitä ulkomailla ymmärrä.
Haha totta! Täällä vuorilla Italian syrjäseuduilla voi ehkä vielä aika hyvin luottaa, ettei muita suomea ymmärtäviä ole, mutta tämä on paha, kun oletus jää helposti päälle. Sitä aina havahtuu Suomessa lentokentällä, että ai niin… 😀 Kiitos Johanna, kun kommentoit. 🙂
Nyökyttelin täällä itsekseni koko postauksen läpi! Niin monta pointtia, joita en itse olisi osannut tulla ajatelleeksi! Mä olen myös aivan eri ihminen kuin neljä vuotta sitten Suomesta lähtiessäni! Kivaa viikonloppua! 🙂
xx Jenna
http://www.jennaclaudiat.com/
Ihania havaintoja. Olet ollut onnekas! Saanko kysyä millainen työ tai elämäntilanne mahdollistaa elämäntapasi? Mikä vie sinua niin moniin maihin asumaan?
Ah mitä kuvia – sun mekko, kukat ja valo.
Samaistun moneen kohtaan vaikka en ole itsessään asunut ulkomailla, mutta monen vuoden kaukosuhteen vuoksi olen viettänyt pitkiä aikoja Kaliforniassa. Ihanaa olla niin onnekas, että Suomeen voi aina palata. <3
Hyviä pointteja, mutta saa täältä Pohjois-Suomestakin erinomaista ravintolaruokaa. 😉 Olen ymmärtänyt että olet itse E-Pohjanmaalta, joten yllätyin tästä Helsinki-keskeisyydestä sinun blogissasi. Se näyttää olevan ikävän vallitseva piirre Suomen blogosfäärissä. Muuten pidän kyllä paljon blogisi persoonallisesta otteesta muuhun massabloggaamiseen verrattuna. 🙂