Miten todellisen kuvan some antaa? (+ 10 faktaa minusta, joita et tiennyt)
Olen tänä kesänä törmännyt tilanteisiin, jotka ovat saaneet minut miettimään, kuinka aidon kuvan some minusta antaa.
Livenä, jos minut näkee, olen todennäköisesti hyvinkin aito. En osaa peitellä tunteitani tai sitä kuka olen, olen avoin kuin kirja ja hölötän helposti. Olen juuri se, kuka olen, enkä yritä esittää tippaakaan mitään muuta. Minun kanssa läheltä elävä huomaa, että minussa asuu yhä sokerihiiri, joka ei juuri koskaan kieltäydy herkuttelusta – usein jopa ehdottaa poikkeamista Roobertin herkkuun tai jälkiruoan tilaamista ravintolassa. Jos minuun törmää kaupungilla, saatan hyvin olla niin omissa maailmoissa, etten edes huomaa tai tunnista, vaikka perheeni olisi pamahtanut viereen Pohjanmaalta. Istun todennäköisesti vähän liian huonoryhtisenä ja hiukset takkuisena jossain kahvilan nurkassa. Yksin, pöytä murustettuna ja servetitkin huomaamattani revittynä palasiksi. Jos en ole yksin, todennäköisesti liikehdin levottomasti, kävelen päin pöydän kulmia ja puhun vähän liian kovaan ääneen.
Blogista ja somesta saa toisenlaisen kuvan ehkä. Tai melko varmasti, koska olen kuullut kesällä, kuinka yllättynyt eräs minuun paremmin tutustunut oli, kun huomasi minun syövän muutakin kuin vihersmoothieta ja terveysjuttuja. Kuinka toinen kommentoi, että on saanut minusta kuvan, että olen pidättyväinen, ujo, vetäytyvä. Itsekään en oikein tiedä olenko ujo. Ehkä aavistuksen hillitty ja taatusti puoliksi introvertti. Mutta, että pidättyväinen. En ollenkaan mielestäni. Päinvastoin menen välillä ehkä liiankin iholle, kun halaan ja kosketan helposti. Päästän lähelle nopeasti. Enkä kyllä pelkää heittäytyäkään… Jokseenkin vetäytyvä olen vierailla kielillä puhuttaessa. Jokseenkin pidättyväinen olen ehkä somessa – en jaa kaikkea ja sen minkä jaan, teen harkitusti. Mutta tämä onkin työni. Vaikka työ on tavallaan elämäntapani, haluan suojella itseäni. Olen myös aika herkkä. Ehkä juuri siksi, haluan vetää jotkut erot työn ja muun elämän välille.
Olisi mielenkiintoista katsoa etäältä ja objektiivisesti Vilma P.:tä ja Vilmaa – nähdä onko niissä eroa ja miten paljon. Ennen kaikkea, onko välillämme ristiriitaa. Meissä kaikissa on monta puolta. Meillä kaikilla on eri roolit suhteessa eri ihmisiin ja tilanteisiin. Se on täysin normaalia, luonnollista ja oikeastaan välttämätöntäkin. Kai kyse on samasta asiasta.
Mutta koska nämä postaukset ovat ihme kyllä aina varsin pidettyjä, niin tässä 10 faktaa, mitä suurin osa teistä ei ehkä vielä tiennyt.
1.Pelaan huoltoasemilla pelikoneita. Euron panoksella ja tuplaan. Ja ostan raaputusarpoja, varsinkin Italiassa. Ei en yleensä voita edes mitään, mutta pelaaminen on se juttu. Korttipelit, keno, hedelmäpelit. Nuorena pelasin pokeria (ja kaikkia muitakin pelejä) tietokoneella. Tetriksessä olen vieläkin tosi hyvä, vaikka itse sanonkin. Mummona varmasti lottoan joka viikko.
2.En ole koskaan ollut leikkauksessa, mutta yksi leikkaus välillä mietityttää: raskaiden silmäluomien leikkaus. Ehkä pelkään, että sitä pidetään niin turhamaisena ja pinnallisena, että se estää minua tekemistä sitä. Mutta en minä sitä esteettisistä syistä tekisi, vaan siksi, että uskon vahvasti, että lurpattavat luomet ovat pääsyy väsyneisiin silmiin ja pääkipuihin. Koko ajan saa olla otsalla nostamassa kulmakarvoja ylös. Raskaat luomet ovat peritty ”sukurasite” ja vaikkei tämä nyt ole ajankohtaista, niin uskon, että joskus leikkaus on mahdollisesti edessä.
3. En tiedä olenko tätä täällä kertonut…ehkä olen, ehkä en. Mutta tämä asia ei ole mihinkään muuttunut 10 vuodessa. Yksi isoimmista unelmistani on aina ollut kirjan teko (ei kuitenkaan missään nimessä romaanin!). Olen jo monien kustantajien kanssa vuosien saatossa asiasta puhunut ja pidemmälle asiaa vienytkin. Mutta on monta syytä, miksi haluan antaa asian vielä kypsyä, odottaa, kehittyä. Olen varma, että joskus tämän unelman kyllä tavalla tai toisella toteutan.
4.Olen pitänyt parin vuoden ajan päiväkirjaa – ensimmäinen päiväys on 3.3.2016. Olen kirjoittanut muistiin tunteita ja asioita tasaisin välein, usein kerran kuussa. On ollut paljoin asioita, jotka olen palavasti halunnut purkaa kirjoitetuksi tekstiksi, mutta en blogiin tai muuhun someen. On tehnyt hyvää kirjoittaa asiat ylös muistiin, sillä muuten nuo fiilikset ja yksityiskohdat olisivat unohtuneet. Sitä paitsi muistan monta tunnelmallista hetkeä, kun olen kirjoittanut. Brooklynissa iltamyöhään kahvilassa cupcaken ja teekupin kanssa. Belgradissa Tonavan varrella, lentokoneessa matkalla Meksikoon, Italiassa sängyn päällä.
5. Käytän liian usein eripari sukkia, ”silitän” melkein aina vaatteeni laittamalla ne vain henkarilla kylpyhuoneeseen roikkumaan suihkun jälkeen enkä koskaan käytä suojasuihkeita kenkiin.
6. Nuorena (ylä-asteella etenkin) olin niiiin epävarma itsestäni. Olin esimerkiksi vakuuttunut, etten koskaan löytäisi kunnon poikaystävää. Sellaista, josta tykkäisin ja joka huolisi minut.
7.(Äiti, tämän kohdan voit skipata). En ole ollut humalassa tai edes hiprakassa kohta viiteen vuoteen, mutta nuorena biletin kovastikin. Varmaan pahimmat lärvit vedettiin ystäväni kanssa Alanyassa perhelomallamme. Karkasimme yöllä salaa hotellihuoneesta bilettämään hollantilaisten kanssa, joihin olimme tutustuneet edellisenä päivänä.
8. Vaikka blogissa kirjoitankin vain tietyistä aiheista, ei minulle ole olemassa kiusallisia puheenaiheita.
9.Tykkään tanssia. Olen koittanut oikeastaan varmaan kaikkien tanssityylien (paitsi paritanssin) tunteja voguingista, afroon ja burleskista jazziin. Modernia ja showtanssia olen ihan harrastanutkin. Tanssiharrastus on ollut nyt 5 vuotta täysin tauolla ja jooga on tullut tavallaan tilalle, mutta rakastan kyllä yhä tanssimista. Esimerkiksi Italiassa olen pari kertaa harrastanut patiolla tanssimista: pimeän tullen tähtitaivaan ja vuorille näkyvien kaupunkivalojen valaistessa, olen laittanut Adelen soimaan ja työntänyt puutarhakalusteet sivuun ja tanssinut yksin. Siinä on ollut ihan käsittämättömän vapaa ja upea fiilis.
10. Olen kunnon yökukkuja. Nytkin kello on 0.48. Yritän aina kääntää rytmiä, mutta jotenkin luonnollisimmin minulle tulee aina se, että valvon myöhään.
Täältä löytyy keväällä kirjoittamani: 10 faktaa minusta, mitä et ehkä tiennyt
Lue myös vanhempi postaukseni: Onko some epäaitoa ja blogini illuusiota?
Kuvista kiitos Janitalle (edited by me)
13 Comments
Hei tää oli tosi kiva postaus! 🙂
Kiitos Laura, kiva kuulla! ?❤
Tosi hyvä postaus Vilma! Sä oot kyllä huipputyyppi! <3
Kiitos!! Ja kiitos samoin!! ??
Se on hauska huomata kuinka jokainen meistä käyttäytyy hieman eri tavalla eri tilanteissa. Joillekin se ero on sosiaalisessa mediassa ja oikeassa elämässä ja joillekin riippuen kenen ihmisten kanssa he ovat tekemisissä.
Tämä postaus oli kiva ja hauska tietää pieniä asioita sinusta 🙂
Heippa vilma! Olipa hauska postaus. 🙂 Me itseasiassa tavattiin viime vuonna erään työjutun merkeissä ja mielestäni en havainnut sinussa mitään isoa ristiriitaa tai erilaisuutta somen ja todellisuuden välillä. Toki koen olevani tässä suhteessa todella realistinen ja ymmärtäväni, että some on vain some, osaan ymmärtää ettei sitä kautta saa ihmisestä kuin pieniä tiedonmuruja/osan totuutta. Toki työtapaaminenkin on aina tietyllä tavalla ”virallisempi” ympäristö kuin vapaa-aika ja somen ollessa osa työtäsi saattaa työtapaamisessa olla enemmän samaa somepersoonan kanssa verrattuna vaikkapa perheillalliseen. Täysin ymmärretävää siis. Kaikilla meillä on erilaisia puolia, kollegoille saatamme olla täysin eri ihminen kuin mitä olemme puolisolle. Töissä asiantuntijana ja kotona hassuttelijana. Eikä se mielestäni tarkoita, että kumpikaan ”rooli” olisi enemmän epätosi kuin toinen.
Ps.samaistun tuohon silmäluomi-asiaan! Olen yläasteelta asti kokenut hirmuista tarvetta nostella kulmia, jotta silmiin tulisi ”enemmän tilaa” . Tämä aiheutti etenkin nuorempana pääkipua ja olen vuosien saatossa useasti miettinyt tekeväni asialle jotain. Eli I feel ya!
Aurinkoista elokuun loppua sinulle!:-)
Hyvä postaus, aihe on hyvin mielenkiintoinen ja olen itsekin pohtinut sitä paljon. En tiedä miksi, mutta mulle on tullut viime aikoina susta blogin ja somen perusteella jotenkin lämpimämpi ja helposti lähestyttävämpi kuva, ehkä jopa aidompi..? Vaikea pukea sanoiksi, mutta ehkä saat vähän kiinni mitä tarkoitan! Enkä siis tarkoita, että olisit ennen ollut epäaito tai vaikuttanut kylmältä persoonalta 😀 Ehkä se johtuu siitä, ettei blogisi ole enää niin ”täydellisesti sommiteltu” ja postaukset eivät näytä enään niin ”hyvinvointilehden artikkeleilta”, vaan mukana on enemmän sellaista rosoisuutta ja elämänmakuista arkea, mistä tykkään kovasti <3
Näitä "10 faktaa minusta" on aina kiva lukea! 🙂 En olisi esimerkiksi koskaan uskonut, että sinut voi löytää huoltoasemalta pelaamasta pelikoneita, hauskaa! Kirjan kirjoittamisesta muistan, että olet ennenkin maininnut, sillä minullakin on ollut sama haave jo pikkutytöstä asti 🙂 Tänä kesänä otimme muuten ystäväni polttareihin voguing -tunnin ja meillä oli superhauskaa! 🙂
Lol toi eka oli paras xD Niin ”äijää” ?
Heh! Jep, ei mitenkään elegantein tapa kyllä. ;D
Tosi kiva postaus, Vilma, aina on kiva tietää ihmisistä jotain uutta! Miekin joskus pelaan pelikoneilla, tosin en ikinä euron panoksella (koska laitan koneeseen maksimissaan sen euron), ja muutaman kerran vuodessa ostan esim eurojackpotin 😀 Tuota ei ehkä moni uskoisi miustakaan!
Haha hauska kuulla! En mäkään usein laita kun pari euroa, eli jos ei heti voita, niin aika nopeasti pelattu. ?
vau, vaikutat kyllä niin upealta ihmiseltä ja sellaiselta johon olisi ihana tutustua. ystäväsi ovat onnekkaita 🙂
Voi kiitos Sara! Ihanasti sanottu ??