dress / & Other Stories
earings/ H&M
bag / Coach
shoes / Adidas Orginals

Sain kommentin, jossa toivottiin postausta alkoholiin liittyen: ”Olisi kiva kuulla ajatuksiasi alkoholin käytöstä ja siitä, miten se vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tasapainoon – positiivisesti sekä negatiivisesti.”

Minulta on kysytty tätä ennenkin ja myös sitä, juhlinko koskaan ”kunnolla”. Kirjoitinkin blogin alkuaikoina postauksen aiheesta, mutta se kuuluu niihin ensimmäisen vuoden postauksiin, jotka menivät rikki blogimuutoissa, eivätkä ole nähtävissä enää. Tämän postauksen lainatut pätkät olen kopioinut tuosta vanhasta postauksesta. 🙂

Ehkä alkuun valotan vähän omaa alkoholinkäyttönä. En ole absolutisti, kuten varmasti tiedätte, mutta en myöskään ole neljään vuoteen juonut itseäni humalaan. Minulla saattaa mennä helposti pari kuukautta, etten juo mitään alkoholipitoista, mutta sitten saattaa olla viikkoja, kun juon useampana päivänä viikossa lasin viiniä ruuan kanssa tai iltaa istuessa. En juo shotteja, olutta tai siidereitä enää koskaan, drinkkejäkin hyvin harvoin. Oikeastaan ainoat, mitä juon ja mistä nautin ovat puna- ja valkoviini. Joskus rose, prosecco tai samppanja. Yleensä juon maksimissaan kaksi lasia kerrallaan. En siksi, etten voisi juoda enemmänkin mielestäni, mutta jotenkin ei vain ikinä tee mieli. Vaikka nuorempana juhlinkin paljon ja aika railakkaastikin (lue: alkoholin kanssa), koen että en ole silti koskaan tarvinnut alkoholia mihinkään.

”Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että juhlia voi ihan yhtä hyvin ilman promilleja. Usein väsymys voi tuntua nopeammin, mutta muuten oikealla fiiliksellä ja asenteella, voi olla mielestäni yhtä hulvatonta selvinkin päin. Itse olen mennyt niin abiristeilyn, penkkarit kuin monet häätkin alkoholittomalla linjalla ja monesti viimeiseen asti tanssineena. Mielestäni paljon juovien (ja juomiseen painostavien) pitäisi kyseenalaistaa alkoholin tarpeellisuus. Aina on juhlia ja kissanristiäisiä, syitä ja tekosyitä nostaa maljaa, mutta vähintään yhtä siistiä on olla se, joilla on hauskaa ilman keinotekoista huumaustakin…”

Tähän omaan alkoholikäyttäytymiseeni on johtanut ehkä kolme syytä… Nykyään lähipiirissäni on paljon niitä, jotka eivät juo ollenkaan tai vain hyvin vähän. Minulle alkoholi on täysin seurajuoma, enkä koskaan juo, jos ei toinenkin. Toiseksi, haluan olla rehellisesti kontrollissa käytöksestäni. En halua morkkiksia tai muuta sellaista. Ja kolmas syy on tietenkin hyvinvointi. Krapulassa tekee mieli syödä epäterveellisemmin, myöhään juhliminen vaikuttaa unirytmiin eikä seuraavana päivänä tee mieli sporttailla. Isompi määrä alkoholia pöhöttää ja turvottaa, saa ihon sameaksi ja tuo turhia kaloreita. Jne.

Toisaalta taas en näe kohdallani yhtään syytä olla täysin absolutisti. Pidän paljon esimerkiksi punaviinin mausta ja toisinaan lasi viiniä on kiva tapa rentoutua ja tehdä hetkestä erityinen. Lasi samppanjaa tekee juhlan. Italiassa viini on usein ruokajuoma lounaallakin ja minusta alkoholit ovat parhaimmillaan juuri ruuan yhteydessä. Suomalaista perinteistä humalanhakuista juomista en ymmärrä alkuunkaan. Inhoan sitä, jos joku muuttuu juodessa kuin toiseksi ihmiseksi. Alkoholismi varmasti tuhoaa myös monia perheitä, joten minulle arvona esimerkiksi se, ettei elämänkumppanini käytä alkoholia juurikaan, on todella tärkeä.

”Itselläni on aina auttanut ehkä se, että inhoan onnekseni olutta, lonkeroa, suurinta osaa siidereistä ja drinkeistä, puhumattakaan kirkkaasta viinasta, konjakista, viskistä tai likööreistä. Tai ainakin olen alusta asti päättänyt inhota. On muuten tehokas tapa pitää kiusaukset poissa: päätä, ettet siedä jallua ja, että rakastat selleriä. Päätöksestä seuraa ehkä tapa ja tavasta tottumus. Minä voin sanoa aidosti nykyään tykkääväni selleristä ja pitäväni Baileysia ällömakeana (vaikken ole maistanut sitä kuin ehkä kerran). Jos et tiedä, miten taivaalliselta joku drinkki maistuu, et jää mistään paitsi ja tilaat aina tottumuksesta 12cl valkkaria soodalla. Ja vesilasin viereen.”

Haluan kuitenkin korostaa, etten näe alkoholissa kohtuudella nautittuna mitään pahaa. Tasapainoiseen olemiseen ja elämiseen kuuluu ja mahtuu mielestäni nautintoaineetkin pieninä määrinä. On tärkeää ravita myös mieltä ja sosiaalisia suhteita ja joskus lasi jotain terävää on oikeasti hyvä tapa rentouttaa oloa. En nyt lähde puoltamaan viinejä niiden antioksidanttejen tai flavonoidien takia, niiden takia mielestäni viiniä ei kannata ruveta juomaan. Mutta muuten, jos tykkää tietyistä alkoholijuomista niin, mikäs siinä fiksusti käytettynä. Toisaalta taas, jos joku ei halua juoda, ei sitäkään mielestäni tarvitsisi selitellä. 🙂

Siinäpä oikeastaan ajatukseni aiheesta. Toivottavasti vastasin niin, että kysymyksen kysyjä sai tästä jotain irti! 🙂

photos/ Marianna (edit by me)

Tallenna

Tallenna

Tallenna