Breakfast heaven

14.10.2013 / ,

Berliini on aamiaisten luvattu kaupunki ja minä suurena aamiasfanina, olin tästä enemmän kuin iloinen.

TORSTAINA

Käveleskelimme puoleen päivään ja ihastelimme uutta kaupunkia innoissamme. Niinhän siinä kävi, että iso nälkä päätti yllättää ennen kuin tiesimme, mihin kahvilaan aamiaisemme menisimme nauttimaan. Yleensä nälkäisenä tulee tehtyä huono kompromissi. Sen jälkeen, kun mahan on saanut täyteen, toteaa, että olisi sitä voinut saada paremminkin rahoilleen vastinetta. Berliinissä näin ei jostain syystä käynyt. Menimme mihin tahansa paikkaan extempore, se yllätti ruuallaan positiivisesti. Ehkä tämä kertoo siitä, että Berliinissä on keskimääräistä parempi ravintolatarjonta? Ei valmispakasteita, vaan tuoretta, itse tehtyä ja hyvää ruokaa.

No joka tapauksessa päädyimme ensimmäiseen löytämäämme aamiaispaikkaan, Cafe Einsteiniin. Se oli täynnä ihmisiä, mikä on aina hyvä merkki. Näin jälkikäteen googlettamalla paikka osoittautuikin tosi arvostetuksi aamiaispaikaksi Berliinissä. Onnistunut sattuma. Tuo hedelmäsalaattini oli taivaallista. :)

PERJANTAINA

Suuntasimme Mondon oppaasta löytämäämme kahvilaan ja täytyy sanoa, että tähän paikkaan rakastuin. Ehdottomasti Berliinin reissun suosikkijuttujani, enkä yhtään ihmettele sen suosiota. Cafe Fleury oli paikka, jossa kaikki hyvän kahvilan (ja aamiaisen) kriteerit täyttyivät mainiosti. Jos asuisin Berliinissä, Fleury olisi varmasti toinen olohuoneeni.

LAUANTAINA

Menimme paikkaan, jonka löysimme ihan netistä googlettamalla. Heti kun luin ruokalistasta, että tarjolla olisi fitness-aamiaislautanen, kiinnostuin. Aloin jo kaivata smoothieta. ;) Kun löysin vielä oman Paleo-kategorian, jossa oli viisi aamiaisvaihtoehtoa rakennettu maidottomasti ja viljattomasti, olin vakuuttunut. 

Spreegold oli hauska paikka, ruokalista valtavan kiinnostava ja raaka-aineet ihania. Kaikki ruoka oli maukasta, kauniisti aseteltua ja astetta terveellisempää. Itse pidän kuitenkin enemmän pienistä ja intiimeistä kahviloista, joten paikan tunnelma ei ollut paras mahdollinen. Hintataso ei myöskään ollut ihan edullisimmasta päästä (paitsi Suomeen verrattuna). Joka tapauksessa voin suositella tätä kahvila-ravintolaa!

SUNNUNTAINA

Kävimme brunssilla Lone Star Taqueria nimisessä meksikolaisessa ravintolassa, jonka löysimme PlusMimmin blogista. Täältä voitte lukea Mimmin kirjoituksen paikasta. Itse en oikeastaan pitänyt paikasta, mutta Mimmin kuvien perusteella ruokatarjonta oli ainakin osittain erilainen.

Paikka ei ollut makuuni viihtyisä ja asiakaspalvelussa oli petrattavaa tai oikeastaan ongelma oli henkilökunnan puutteessa. Jotkut ruuat maistuivat kyllä, mutta mielestäni määrä korvasi tässä paikassa laatua. Tiedän kuitenkin olevani hyvin nirso, erityisesti raaka-aineiden suhteen, joten joku toinen varmasti arvostelisi paikan ihan toisin. Jos tykkää laajasta valikoimasta edulliseen hintaan, on tämä varmasti ihan hyvä vaihtoehto. :)

 

Oli kyllä ihania aamuja.. Nyt olen kuitenkin vähintään yhtä innoissani tulevista aamupaloistani kotona!! Hankimme nimittäin eilen pitkäaikaisen unelmani keittiöön. Siitä myöhemmin lisää! :)

xVilma

3 comments

Miten pitäisi elää?

11.10.2013 /

Eiliseen kahvilapostaukseenikin liittyen olen pohtinut taas sitä, miten helposti elää niin, että päätökset toistavat itseään. Berliinissä (kuten reissussa yleensäkin), mietin myös, millaista olisi asua kyseisessä paikassa. Voisin ihan yhtä hyvin muuttaa ja aloittaa elämäni ihan toisenlaisena.


Rutiinit ovat välttämättömiä arjessa selviytymiseen -jokainen tietää päättämisen vaikeuden. Meillä tuhlaantuisi valtavasti aikaa ja energiaa, jos joka päivä joutuisimme ajattelemaan asiat uudestaan. Aina aamusta lähtien siitä, millä menen töihin, mitä reittiä? Luonko aamiaisekseni jonkun uuden reseptin, tervehdinkö työkaveriani jotenkin yllättävästi ja menenkö lounastauolla sittenkin jumppaan? Onneksi kaikkea hampaiden harjauksesta sukkien pukemiseen, ei tarvitse miettiä.


Sitä ehkä liiankin helposti kuitenkin tottuu tekemisiinsä. Tulee ihmiseksi, joka ei pysähdy kyseenalaistamaan. Mahdollisesti tyytyy. Ja kyllä hampaiden harjaustakin on hyvä miettiä joskus: kannattaisikohan vaihtaa sähköhammasharjaan ja käyttää oikeasti sitä kaapissa olevaa hammaslankaa? Oli osa-alue elämässä mikä tahansa, ihminen toimii usein itsensä varjona ruokakaupassa, vaatekaapillaan, parisuhteessa, arjessa, työssään..  


On raskasta uudistua. On pelottavaa poiketa. Mutta jostain on luovuttava saadakseen parempaa. Ei voi kuvitella astuvansa samaan aikaan kaikista ovista ulos ja pysyä silti samassa tilassa. Jokainen Harry Potteria lukenut tietää, kuinka ilmiintymisessä käy, jos ei keskity tarpeeksi tulevaan määränpäähänsä. Halkeentuu, koska ei voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan ilman seurauksia.  


Mutta ihminen on sellainen, että se kaipaa niin turvaa kuin vapautta. On haaste saada nämä tasapainoon.
 

Mietin vain, että milloin on oikea hetki. Silloin, kun alkaa miettimään asioita?! Pitääkö suin päin sännätä? Vai pitääkö valmistautua, odottaa, varmistua.  
 
Tee toisin kuin valtavirta, niin menestyt on hyvä ohje, ehkä. Tosin myös herätää kyseenalaistusta: varasta, koska valtavirta ei varasta? Tietysti tällä tarkoitetaan muuta, mutta silti. Mielestäni hyvä ohje olisi myös tee toisin kuin valtavirta sinussa sanoo. Tee toisin, kuin olet tottunut. Koska väillä tunteet, pelot, järki, muiden mielipiteet, kiire.. saa tekemään asioita toisin kuin intuitio ja alitajunta sanoisi. Syvällä sisimmässään ehkä kaipaa muuta, mutta se tukahdutetaan.  


Iso kysymys on, kumpi on oikein. Osata lupua ja tehdä vaikeita päätöksiä sen toivossa, että saisi parempaa? Vai lopettaa haikailemasta jotain, mitä ei ole?  


Katkeroituuko jälkimmäisestä? Kärsiikö kuitenkin ensimmäisestä enemmän? Tämä on mieleni dilemma, jolle haluaisin vastauksen. Välillä sanon itselleni aina elämänohjettani numero 1: Ihminen katuu enemmän tekemättä jättämiään asioita kuin tehtyjä. Tämä siis puoltaa ensimmäistä ”muutos” vaihtoehtoa. Mutta elämänohjeeni numero 2 kuuluu: Nauti siitä mitä sinulla on, älä aina kaipaa jotain mitä sinulla ei ole.  

 

Haluaisin kuulla liudan mummoja ja paappoja ja kysyä heiltä, elämän viisastuttamilta ihmisiltä, miten elää?? Mikä on oikea vastaus? 
Mitä mieltä te olette? 

Itse tuntuu tällä hetkellä, että asiat on hyvä tiedostaa, pohtia ja kyseenalaistaa – ja sitten antaa olla. Antaa mennä omalla painollaan.


Pohdin tällaisia asioita usein, vaikka tämä ei nyt juuri sinänsä liity tällä hetkellä sen enempää eläämäni. Tai mielestäni tämä liittyy kaikkien elämään koko ajan, mutta tarkoitan, ettei mihinkään yksittäiseen asiaan elämässäni. Tämän päivän valinnat ovat huomisen tulevaisuus. :)

xVilma

28 comments