Ensi kertaa eräretkelle – mitä mukaan?

09.07.2018 / ,

Kerroin viime viikon alussa, että olen lähdössä Lappiin. En olisi ehkä kuitenkaan arvannut, että tulee viikon tauko bloggaamiseen… Luonnon keskellä ei vain tullut mieleen kaivaa tietokonetta postauksen tekoon, kun muutenkin päivät olivat sen verran täynnä kaikkea. Lauantaina kotiin päästyä nukuinkin putkeen 16 tunnin yöunet. Mutta viikko ylitti kaikki odotukset ja teki hyvää tällainen eräänlainen irtiotto normaaleista jutuista. Reissu oli alusta loppuun ihan huikea ja varmasti tämän kesän kohokohta. Sveitsin ja tämän reissun jälkeen tuntuu, että minusta on kuoriutumassa itseasiassa kunnon luontoihminen. Nautin todella paljon melomisesta, upeista vaellusreiteistä, rantasaunoista, avotulella kokkailusta, poroista kaikkialla, yöttömästä yöstä, hiljaisuudesta ja jopa telttaöistä. Uudenlainen reissu minulle, mutta ei taatusti viimeinen tällainen.

Instan puolella sain kyselyä, mitä pakkaan mukana tällaiselle reissulle. Ajattelinkin, että voisin koota tähän listaa, mitä minulla oli mukana 5 yön kesäreissulla, johon mahtui öitä niin mökissä kuin teltassa, 25 kilometriä melomista ja maksimissaan kerrallaan 10 kilometrin vaelluksia. Auto oli käytössä, jonne jätimme osan tavarasta esim. melontareissun ajaksi. Sain eräoppaalta onneksi vinkkejä etukäteen, sillä kaikkea en olisi itse todellakaan osannut huomioida. Ruokailupuoli puuttuu tästä kokonaan, koska myönnän että siitä minun ei tarvinnut juurikaan reissussa kantaa huolta. En muuten koskaan eläessäni ole pakannut näin tarkasti, vain ja ainoastaan välttämättömimmät mukaan.

VAATTEET:

Kevytuntuvatakki Superkätevä. Lämmittää hyvin, mutta myös kevyt ja helppo kantaa.

– (Merinovillainen) kerrasto Tästä käytin kyllä vain yläosaa, koska meille sattui aika lämpimät säät.

– Kuoritakki/sadetakki Minulla oli kuoritakki mukana, joka pitää aika hyvin sadetta. Kannattaa tietysti ottaa myös kuori/sadehousut, jos sellaiset on.

– Oleskelupaita Itselläni oli flanellipaita, joka ei rypisty ja sopii muutenkin hyvin metsämaisemaan.

– College Käytin omaa college paitaa päivittäin. Se kulki vyötäisillä mukana, toimi hameen kanssa ála carte -ravintolassa ja lämmitti treenitrikoiden kanssa. Minulla oli myös huppari, mutta käytin sitä vähemmän.

– Vaellushousut
– Villapaita
– T-paitoja
– Uikkarit
– Treenitoppi & trikoot
– Shortsit
– Alusvaatteita & sukkia
(- Rento kesämekko)

KENGÄT:

Kumisaappaat tai muut vedenpitävät kengät. Itse käytin kumisaappaita lähinnä telttaleirissä, mutta muutaman kerran suolla tarpoessani, mietin, että olisi pitänyt olla vedenkestävät kengät jalassa.

– Lenkkarit Otin kahdet lenkkarit mukaan. Toiset mustat siistit, joita käytin kävelykenkien tapaan enemmän ja toiset metsässä vaeltamiseen enemmän sopivat.

– Sandaalit. Unohdin ensimmäiseen paikkaan omat Havaianakset, mutta kaipasin näitä loppureissussa pariin otteeseen. Ilmankin siis kuitenkin pärjää.

YÖPYMINEN (nämä saimme lainaan):

– Teltta
– Makuupussi
– Makuualusta

ASUSTEET & MUUT TARVIKKEET:

– Retkipyyhe Mikrokuitupyyhe on kätevä, koska menee pieneen tilaan ja kuivuu nopeasti. Poikaystävälläni oli tällainen mukana ja käytimme tätä välillä molemmat, kun piti pakata mahdollisimman vähän mukaan. Itselläni oli pellavapyyhe, mikä toimi myös hyvin.

– Pipo, lippis, hattu En ollut hetkeäkään ulkona tällä reissulla ilman päähinettä. Paitsi, että se suojaa auringolta, hyttysiltä ja lämmittää, oli hattu myös kiva asuste, kun hiukset olivat jatkuvasti muuten, miten sattuu.

– Villasukat Varsinkin mökissä näillä oli kiva hengailla.

– Aurinkolasit + aurinkorasvaa Ulkona tulee oltua niin paljon, että vaikka aurinko ei usein paistaisikaan, ovat nämä must.

– Hyttysmyrkky En ole eläessäni käyttänyt hyttysmyrkkyä, kuten tällä reissulla ja silti minulla on n. 100 puremaa. Olin jotenkin silti varautunut pahempaan, sillä paikoin hyttysiä ei ollut ollenkaan.

– Juomapullo Oma suositukseni teräksiselle puollolle, joka on kevyt ja kestävä.

– Unimaski Lapissahan on kesällä yölläkin valoista, mutta itse käytin tätä vain ensimmäisenä yönä. Muutoin kaaduin aina niin väsyneenä nukkumaan ja nukahdin sekunnissa. Ilmankin siis voi pärjätä mainiosti.

– Pehmeä kassi tai rinkka. Matkalaukun sijaan pakkasimme siis tällä kertaa kaiken duffelikassiin. Tämä oli myös ehdoton siksi, että kanoottiretkelle kaikki pakattiin jätesäkkeihin tai vedenkestäviin pussukoihin.

– Päiväreppu. En olisi ikinä arvannut, miten fiiliksissä olen vaellusrepusta. Sain reissuun mukaan Partioaitalta Fjällrävenin Abisko Hike -repun ja oli kyllä niin superkätevä ja hyvä kantaa kaiken aikaa.

– Käsidesi ja puhdistusliinoja. Sekä muut henkilökohtaiset hygieniatuotteet.
– Kamera
– Powerbank, varavirtalähde puhelimen akun lataukseen.
– Vedenkestäviä pusseja/kuivasäkkejä varsinkin, jos suunnitelmissa meloa.

hattu / Brixton
paita / Bik Bok
vaellusreppu / Fjällräven (*saatu blogin kautta)
aurinkolasit / Ray-Ban
ulkoiluhousut / Adidas
lenkkarit / Adidas by Stella McCartney

Monella voi olla liian iso kynnys lähteä vaeltamaan tai retkeilemään luontoon. Itse en ainakaan koskaan ennen ole edes harkinnut tällaista reissua. Nyt kuitenkin mietin, miksi ihmeessä en. Talvella telttailu on varmasti varusteurheilua enemmän, mutta kesällä luonnossa liikkuminen on yllättävän helppoa… (Myös tällaiselle aika kaupunkilaiselle vähän ötökkäkammoiselle naiselle, joka on nukkunut viimeksi teltassa ala-asteella.) Esimerkiksi luulin, että on pakko olla vaelluskengät, mutta hyvin pärjäsin lenkkareilla. Toki ilman osaavaa apua teltan pystyttämiseen olisi voinut mennä aika paljon kauemman ja meloessa kanootti olisi saattanut mennä nurin kivien keskellä… Eli ehkä suosittelisin ensimmäisellä pidemmällä reissulla ottamaan mukaan jonkun, jolla on kokemusta. :)

Tykkäättekö te tai kiinnostaako teitä retkeily?! :)

 

3 comments

Useammin epämukavuusalueelle, miten ja miksi?

02.07.2018 /

Joillekin tämän sana epämukavuusalue nostaa kuulemma karvoja pystyyn. Minulle päin vastoin. Kehitystä ei tapahdu ilman, että voittaa pelkoja tai tekee aluksi epämiellyttävältä tuntuvia asioita. Myöskään usein upeimpia kokemuksia ei synny näkemättä vähän vaivaa. Oikeastaan, jos kokee jonkun asian olevan epämukavuusalueella, se on ainakin itselleni eräänlainen merkki. Kyseinen asia voi olla tekijä joka pysäyttää, hidastaa tai estää kokonaan – sitä kohti siis tulisi mahdollisesti mennä. Ajattelin koota tähän postauksia, josta voi saada inspiraatiota oman laatikon laajentamiseen.

Kirjavinkki, jos tarvitsee kannustusta omien rajojen ylittämiseen. Oikeastaan kaikki tämän mentaalivalmentajan ja Norjan suosituimman puhujan Erik Bertrand Larssenin kirjoista on hyviä tähän tarkoitukseen.

Uskon, että menestyneitä ihmisiä yhdistää lähes aina kyky mennä epämukavuusalueelle, rohkeus, periksi antamattomuus ja sitkeys. Monet tietävät, miten pitäisi tehdä, mutta kyse on siitä saako itsensä puskettua tekemään niin. Postauksessani Mukavuudenhalu – vihollinen?  pohditaan, onko itsensä puskeminen sen arvoista.

Suhteiden loppumiset, työpaikan muutokset ja ulkomaille muutot sysäävät yleensä aina ainakin hetkellisesti epämukavuusalueelle. This is Life postauksessa kerron, kuinka juuri olen itse joutunut tilanteesseen, että yksi iso muutos on johtanut moneen muutokseen... ”Kun kerran on selvinnyt tuntemattomaan hyppäämisestä, se kasvattaa siipiä ja rohkeutta. Kun herää elämään – sen lyhyyteen tai valintojen merkitykseen – alkaa ottamaan ohjat käsiin. Ei ehkä kaikissa tapauksissa, jos muutos lamauttaa. Mutta olen huomannut, että ainakin omalla kohdalla, kun seesteinen tasapaino järkkyy, annan sen sitten järkkyä kunnolla.”

Moni harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä, mutta se tuntuu usein myös ajatuksena pelottavalta ja vieraalta. Lue tämä postaus ja huomaat ehkä, että moni yrittäjäksi ryhtynyt on oppinut asiat vasta aloitettuaan: 3+1 x Mitä yrittäjyys on opettanut?

Itselleni yksi isoin epämukavuusalue on ollut englannin puhuminen. Siksi aloitin sen yksityistunnit.

Mallintyöt opettivat itselleni aikoinaan paljon itseni ylittämisestä. Lukioaikainen kesä yksin Milanossa oli ensimmäinen hyvin avartava kokemus. Tajusin silloin konkreettisesti, että opin itsestäni eniten, kun teen jotain, mikä vaatii uskallusta ja sitkeyttä. Muistan yhä myös, kuinka jännitin esimerkiksi Istanbuliin lähtöä ja siellä kulkemista, mutta lähdin silti. Postauksessa Mallin työn haastavat tilanteet muistelen eteen tulleita tilanteita.

Kirjoitin tänä keväänä myös postauksen Rohkeudesta sekä ajatuksiani Tunnelukoista & Peloista. Näissä käyn läpi sitä, mitä itse pelkään ja miten se on vaikuttanut toimintaani… Mutta toisaalta myös sitä, miksi pidän itseäni ainakin jossain määrin rohkeana.

No jokainen meistä on erilainen… toisen epämukavuusalue on toisen mukavuusalue ja toisinpäin. Tänään minua odottaa eräänlainen seikkailu, jossa pääsen haastamaan itseäni vähän uudenlaisiin juttuihin. Luvassa on viikon kuvausmatka Lapissa. Ohjelmassa huikean seuran, upeiden maisemien, raikkaan ulkoilman ja retkeilytunnelman lisäksi myös asioita, joita vähän jännitän. Muun muassa öitä teltassa, melomista ja valokuvaamista hyttysten keskellä. Olen samaan aikaan järjettömän innoissani, mutta vähän myös kauhuissani, koska en ole kovinkaan tutulla maaperällä. Pelkästään pakkaaminen tällaiselle reissulle oli hauskaa ja hankalaa.

Vähän nauratti, kun menimme lauantaina poikaystäväni kanssa Partioaittaan. Olimme menossa ristiäisiin, joten päällämme oli puvut ja juhlamekot – emme siis ehkä näyttäneet tyypillisiltä eräretkeilijöiltä. Luulen, että tämä tuli myös varsin nopeasti työntekijälle selväksi, kun hän kysyi, miten voisi auttaa. Oli siinä meillä termit vähän hakusessa. Lisäksi, kun myyjä kysyi, että mihin olemme menossa, emme osanneet tarkemmin kertoa tässä vaiheessa, kuin että lento on ylihuomenna Kuusamoon. On meillä ohjelma mailissa, mutta olemme luottaneet ehkä turhankin hyvin reissuun mukaan lähtevään eräoppaaseemme. ;) No nyt kuitenkin on reitti selvä ja kaikki valmiina. Olen varma, että päästään tekemään upeita kuvia ja kokemuksia!

4 comments