Salitreenit & Matkustaminen – 3 vinkkiä

14.01.2018 / ,

*yhteistyössä Fitness24Seven

Olen taas tosi innostunut käymään kuntosalilla ja samalla olen tajunnut, että ei se lihaskuntotreeni kotona tai puistossa ainakaan itselläni täysin korvaa kunnon salitreenejä. Yksittäisinä kertoina ehdottomasti, mutta jos salitreenit vaihtaa kokonaan kehonpainotreeneihin, niin tarvitaan ainakin hyvää suunnitelmaa ja itsekuria, että saa samanlaisia tuloksia kuin kuntosalilla. Olen aina tykännyt tosi paljon treenata salilla, mutta viimeiseen puoleentoista vuoteen en ole priorisoinut salitreenaamista tarpeeksi. Jokainen joskus matkustanut varmasti tietää, että rutiinien ylläpito reissussa on haastavampaa. Täällä Suomessa olen käynyt nyt vähintään pari kertaa viikossa salilla ja olen päättänyt, etten enää aio pitää yhtä pitkiä taukoja salitreeneistä. Mietinkin, että mitkä keinot helpottaisivat sitä, että salilla tulee käytyä paikkakunnasta tai jopa maasta riippumatta…

Tässä ainakin 3 hyväksi havaittua keinoa, jotka auttavat matkustelun ja salitreenin yhdistämisessa:

1. Fitness24Seven –kuntosaliketju. Ilman jäsenyyttä tänne, olisin tuskin treenannut näin paljoa kuntosalilla aina Suomessa ollessani. Tämän vuoden aikana olen treenannut neljällä eri Fitness24Seven –salilla. Aluksi halusin tänne kortin, jotta pääsen samalla salikortilla treenaamaan sekä Helsingissä, että Seinäjoella. Nyt kuitenkin, kun vuokrasin elokuun Helsingistä kämppää Etu-Töölöstä ja tällä kertaa toiselta puolelta kaupunkia, on jälleen jäsenyys Fitness24Seven ollut huippu. Tuntuu, että missä vain olen, on aina ketjun sali lähellä.

Fitness24Seven kuntokeskuksia onkin yhteensä yli 240 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Ja koko ajan tulee lisää. Esimerkiksi loppuvuonna ketju avasi ensimmäisen salinsa Kolumbiaan ja keväällä uusi sali nousee Thaimaan Bangkokiin. Samalla kortilla voi treenata missä vain, esimerkiksi Tukholmassa käydessä. Salijäsenyys on myös edullinen, vain 19,90€/kk ja aukioloajat tietysti parhaat mahdolliset: salille pääsee ympäri vuorokauden kortilla + sormenjälki tunnisteella. Itse tykkään myös, kun jokaisesta keskuksesta löytyy naisten sali tai treenitila. Varsinkin ruuhka-aikoina treenaan yleensä vain naisille tarkoitetulla puolella. Osissa kuntokeskuksista on myös ohjattuja tunteja. Tässä postauksessa kirjoitin testaamastani joogatunnista Käpylän PLUS-salilla.

2. Toinen vinkkini on suunnitelma/treeniohjelma! Olen aina ollut aika fiilispohjainen kuntosalikävijä, mutta syksyllä Belgradissa laadin itselleni saliohjelman ja noudatin sitä siihen asti, kunnes muutimme pois. Eli ehdin peräti vajaa kuukauden, mutta niin pitkään, että tajusin, että se todella kannattaa! Nyt tammikuussa aloitin nettivalmennuksen ja olen superinnoissani (kirjoitan myöhemmin lisää tästä). Pointti: vaikka olisi saliohjelma, se ei tarkoita, että sitä täytyy noudattaa, vaikka läpi harmaan kiven. Itsekin olen jo joustanut ja vaihtanut joitain treenejä keskenään. Mutta se, että on suunnitelma ja tieto mitä tekee salilla, helpottaa 100 prosenttisesti salille lähtemistä. Sekä sitä, että tietää mitä tekee (=tehokkaampaa), vaikka olisikin ihan vieraalla salilla.

3. En tiedä, onko tämä kolmas vinkki tai muistutus kuinka korrekti, mutta menköön. Itselläni ongelma reissatessa on aina se, että minulla on niin paljon tavaraa, että ne eivät meinaa mahtua mitenkään päin mukaan. Viime vuonnakin tein monta kuukauden matkaa ja kun mukaan pitää ottaa aina kaikki kamerakalustot yms. on aina aika iso sumpliminen, mitä ottaa mukaan. Olenkin ratkaissut treenivaatteisiin liittyvän asian niin, etten kuljeta erikseen salikenkiä. Otan yhdet siistit juoksulenkkarit mukaan, jotka toimivat kävelykenkinä kaupungilla, juoksulenkillä, mutta myös salilla. Otan vain juoksukengät pois jalasta eteisessä ja putsaan pohjat vessassa huolellisesti ennen kuin laitan ne jalkaan. Toppi ja trikoot (tai jopa shortsit) eivät nyt vie paljoa tilaa. Eli varusteet kannattaa ihan aina pakata mukaan, muuten saa helpon tekosyyn olla treenaamatta.

Ja toki jos matkustaa harvoin, voi hyvin päättää ottaa treeneistäkin lomaa eikä se vaikuta kokonaiskuvaan. Nykyään monet kuitenkin matkustavat paljon esimerkiksi työn puolesta, joko ihan ulkomaille tai vain Suomen sisällä. Viikonkin totaalinen treenitauko voi tehdä sen, että kynnys seuraavaan treenin kasvaa ja treenitauko voi helposti venyä ja venyä. Sitä paitsi, kun pääsee hyvään treenivauhtiin, niin eihän sitä edes halua pitää mitään taukoa jonkun matkan takia!! ;)

Millaisia kokemuksia teillä on matkustamisen ja treenin yhdistämisestä?

Leave a comment

Hormonaalinen ehkäisy, mielialat ja iho

13.01.2018 / ,

Mikä on mielipiteeni e-pillereihin ja hormonaaliseen ehkäisyyn?! Tätä kysytään säännöllisesti. Juttelen tästä mielelläni kasvotusten, ja olen paljon jutellutkin. Blogiin en ole kuitenkaan asiasta enää aikoihin halunnut kirjoittaa, vaikka tiedän, että asia koskee ja mietityttää monia. Kyse ei ole ollut edes vain asian henkilökohtaisuudessa, vaan siinä, että asian suhteen en tavallaan toimi kuten opettaisin. Mutta nyt, kun yksi Q&A -kysymys koski tätä, päätin että kai tästä voi ainakin saada sen oivalluksen, että pillerit todella voivat vaikuttaa selvästi mielialoihin…!

Q&A: Mä tahtoisin kysyä ehkäisystä. Ymmärrän toki jos kysymys on liian henkilökohtainen. Suosit lähes kaikessa mahdollisimman luonnollista vaihtoehtoa, mitenkä ehkäisyasioissa? Minua on ruvennut jossain määrin huolestuttamaan kaikki ne hormonimäärät mitä kehoon tunkee. Olisi kiva kuulla sinun näkökulmasi aiheeseen. :)


Tässä hormonaalisessa ehkäisyasiassa toimin siis vähän vastoin periaatteitani – koska olen asian suhteen turhamainen ja mukavuudenhaluinen. Käytän e-pillereitä, mutta pääsyyni ei edes ole ehkäisy, vaan iho. Toki pillerit ovat ehkäisyynkin erittäin kätevät, mutta silti jos tämä olisi ainut syy, valitsisin varmasti ei-hormonaalisen vaihtoehdon.

Taustana sen verran, että olen kaksi kertaa lopettanut hormonaalisen ehkäisyn. Toisella kertaa n.4-5 vuotta sitten, koska nimenomaan halusin päästä kaikesta keinotekoisesta eroon – tuntui ristiriitaiselta laittaa kehoon jotain niin epäluonnollista, kun muuten olen hyvin tarkka esimerkiksi prosessoidusta ruuasta. Tiedostan hyvin, kuinka paljon pillerit vaikuttavat kehon hormonitoimintaan.

Molemmilla lopettamiskerroilla ihoni meni kuitenkin todella huonoksi – paljon huonommaksi kuin ennen pillereiden syöntiä. Tällä jälkimmäisellä kerralla voisin puhua jo melkolailla aknesta. Hormonini olivat hyvin sekaisin sen koko vuoden, kun pidin taukoa ja ollessani kuukauden Cape Townissa iho räjähti käsiin. En halunnut enää tehdä castingeja, vaikka menin reissuun osittain mallihommien takia. Tähän aikaan tein vielä paljon mallintöitä Suomessa, joten ihoni ahdisti todella ja alkoi vaikuttaa töihinkin (ainakin oloni oli aina meikkituoliin istuessa hyvin epävarma ja tuntui, että halusin pyydellä anteeksi ihoani – olihan minut bookattu ”hyväihoisena”).

Aloitin hetken mielijohteesta pillerit uudestaan, kun halusin lähteä Saksaan tekemään mallinhommia. Laskin, että enemmän plussia kuin miinuksia. Ihoni alkoi parantua. Olen kuitenkin koko ajan tiedostanut, että tämä on ollut eräänlaista tekohengitystä. Kertoohan sekin jo pillereiden vahvuudesta, että ihoni reagoi lopettamiseen niin voimakkaasti. Mutta minulla ei ollut sivuvaikutuksia, tuntui, että pillerit sopivat minulle hyvin. Tähän aikaan aloin myös seurustelemaan nykyisen poikaystäväni kanssa, joten olin vain tyytyväinen, että aloitin pillerit uudestaan… Kunnes menin nyt melkein pari vuotta sitten uudelle gynekologille, joka kysyi haluanko vaihtaa pillerimerkkini (Yasmin elle) huomattavasti halvempaan (Diane Novaan).

En ajatellut näillä olevan sen enempää eroa, brändissä lähinnä. No söin vuoden tätä eri pillerimerkkiä, mihin olin tottunut. Aika nopeasti aloin epäillä, että voisiko kyseiset pillerit vaikuttaa mielialaani. Blogiin en näistä asioista mitään silloin kirjoittanut (oikeastaan koko vuoteen?!), koska oli vaikea kirjoittaa näin henkilökohtaisesta asioista, silloin kun se oli osa arkea. Tunsin ihmeellistä alakuloa, mielialanvaihteluita ja itkuherkkyyttä, tuntui, etten oikein enää tunnistanut itse itseäni. Mietin jopa, voinko olla masentunut. Oikeastaan en puhunut aiheesta juuri kellekään, koska hävetti. En voinut ymmärtää, mikä mätti, kun kaikki oli niin hyvin. Entinen iloisuus, innustuneisuus, reippaus ja intohimo tuntui kuitenkin taantuneen yhtäkkiä.

Tähän aikaan mahtui paljon huikeita juttuja kuten Balin kuukausi, joten olin paikoin hyvinkin iloinen ja se sai aina hetkeksi asian unohtumaan, mutta koko ajan takaraivossa oli outoa alakuloa. Oli vain vaikea uskoa, että e-pillerit olisivat voineet olla kaiken takana. Kunnes luin niin monta tarinaa ja googletin lisää – aloin olla ihan varma asiasta. Mielialan muutos ja pillerimerkin vaihto ajoittuivat samaan aikaan. En myöskään keksinyt yhtään järkevää syytä, miksi minulla olisi ollut sellaisia tuntemuksia kuin oli. Lopulta kun olin lukenut ihanan kollegani Lindan tarinan, ja todennut samaistuvani vähän liiankin hyvin, päätin tehdä heti asialle jotain. Olen vieläkin kiitollinen Lindalle, että hän kirjoitti niin avoimesti aiheesta.

Tulin Suomeen ja menin viime toukokuussa lääkärille ja sanoin, että haluan vanhan pillerimerkkini takaisin. Ja olin oikeassa. En ole itkenyt toukokuun jälkeen suunnilleen kertaakaan, vaikka alkoi jo tuntua, että muutamat kyynelet päivään alkoi olla ihan perusjuttu. Sain mielialani viikossa takaisin ja huh, mikä helpotus onkaan ollut, kun kummallisille asioille löytyi syy hormoneista! Olen 100% varma, että tuo pillerimerkki ei ainakaan minulle sopinut ollenkaan.

Nyt kaikki on taas ennallaan – olen iloinen, onnellinen ja muutenkaan havaittavia sivuvaikutuksia ei ole. Mutta, edelleen mietin joka kuukausi, että pitäisikö lopettaa pillereiden syönti kokonaan. Haluaisin palauttaa kehoni luonnolliseen tilaan. Puhuimme tästä paljon mm. ayurveda konsultaatiossa. Sanomattakin on varmasti selvää, että ayurvediseen elämäntapaan hormoniehkäisy ei kuulu. Mutta en ole valmis ottamaan iho-ongelmiani takaisin. Olen mielessäni ajatellut, että sitten kun elämäni ei muuten ole jatkuvassa muutoksessa, kun en matkusta ja muuta jatkuvasti, kun stressitasoni ei ole koholla ja elimistöni niin kovilla. Sitten, kun kehollani on resursseja sopeutua muutokseen, lopetan. En vain tiedä, koska tämä aika tulee.

Toinen hetki kyllä mietin, että ihan sama, mitä väliä, jos ihoni on vuoden – kaksi (tai pitempään) näppylöiden ja aknearpien peitossa. Se on vain iho. Mutta sitten taas mietin kaikkia työjuttujani… kaikki työni ovat valitettavasti vähän ulkonäkökeskeisiä. Hmm… Ja kun alan miettiä lopettamista, tulee kysymykseen tietysti myös, että mitä sitten tilalle. Nyt tällä hetkellä otsikoissa on ollut paljon ehkäisysovellukset. Itse en ehkä pystyisi luottamaan näihin samalla tavalla…

Olisi ihana, kuulla teidän tarinoita aiheesta. Näissä asioissa kanssasisarten vertaistuki, kokemukset ja pohdinnat ovat parasta. :) ♥

26 comments