Travels

Sukeltamassa, enpä olisi uskonut

lokakuu 12, 2014
sukelmtamassa _MG_5781 copy_MG_578611 _MG_5770 copy sukellus2_MG_5670 copysukellus

Egypti-postauksia on vielä tulossa pienestä tauosta huolimatta. Nyt haluan kirjoittaa teille lajikokeilusta, josta tämä ”sporttibloggaaja” ei olisi ikinä uskonut kirjoittavansa. Kuvaavaa on se, että sukelluskortin omaava isosiskoni viestitti heti eteenpäin äidilleni ”Kuulitko jo, meidän Vilma oli sukeltamassa!!?!”. Itse kun kiiruhdin saman tien vedestä noustuani ylpeänä ilmoittamaan seikkailustani. ;)

Oikeastaan on kaksi syytä, miksi tämä oli itselleni Egyptin reissun täysin odottamaton bonus.

1. Vaikka melko hyvät uimarintaidot omaankin (kiitos isälleni joka on pitänyt siitä huolen), en ole koskaan kokenut vettä elementikseni. Lapsena oli minusta vääryys, että vaikka olin Kalat horoskoopiltani, muut pystyivät leikkiä vesihippaa Tanelinlammella tunti tolkulla. Minä värjöttelin viiteen pyyhkeeseen käärittynä hampaat kalisten, huulet sinisenä. Vilukissana aloin vähän kaihtaa kaikkia mökkijärviä ja kesälampia. Olen aina se jolla on vielä elokuussakin talviturkki kastamatta.

En myöskään ole koskaan nauttinut vedessä ”lillumisesta”, mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä vähemmän. Minua iljettää luonnonvedet ellei ole täysin hiekkapohja ja kirkas vesi, samoin minua vähän iljettää kaikki altaat. No olipas huonot selitykset, mutta en ole kokenut suurta vetovoimaa vettä kohtaan. Enemmän kylmyyttä, liian isoja aaltoja, epämiellyttäviä kaloja, arvaamattomuutta, ahtautta, likaisuutta.. :D Olen myös kerran lapsena liukastunut kalliolta äkkisyvään Ahvenanmaalla, joten en tiedä onko minulla jotain vesitraumoja… ?
No se oli minulle jo aika yllätys, että pidin Balilla surffaamisesta. Sen jälkeen ajattelin enää, että oikeastaan inhoan vain vettä silloin kun olen sen alla. Minua on aina myös vähän harmittanut se, että olen kokenut sukelluksen itselleni ”mahdottomaksi” asiaksi. Sellaiseksi, joka nyt vaan jää tekemättä, koska se ei tunnu hyvältä.

2. En todellakaan olettanut, että pääsisin Egyptissä sukeltamaan. Tutustuimme kuitenkin ruotsalaiseen sukellusopettajaan ja ison sukellusyrityksen omistajaan. Hänen kannustamaan ja järjestämänään päädyimme viimeisenä päivänä sukeltamaan –minä ja kaksi muuta ”yhtä innokasta” toimittajaa. ;)

No oliko se kamalaa?

Se oli ihan mahtavaa. Himo iski saman tien. Se tunne mikä minuun valtasi silloin kun olin kolmessa metrissä reilut parikymmentä minuuttia Punaisenmeren kalojen ja korallien keskellä, saa vieläkin hymyn korviin. Menimme aika suoraan itse asiaan. Toki kävimme tärkeät kohdat ensin paperilla, mutta en olisi odottanut, että niin nopeasti ilman kuivaharjoittelua laitesukellan yhtäkkiä meressä. Jep, en kovin syvällä tai avomerellä, mutta ylitin itseni silti. :D

Parasta oli se maailmojen ero. Kun olin veden alla, tuntui kuin olisin ollut toisella planeetalla. Oli hämäävää nousta ylös ja tajuta, että olemme olleet ihan naurettavan lähellä rantaa, laituria ja vedenpintaa.

Joka tapauksessa. Tärkein pointti on: sukellus on kokeilemisen arvoista. Älä määrittele etukäteen, mihin sinusta on ja mihin ei. Mikä on juttusi ja mikä ei. Tiesin, että tilaisuuden tullen yrittäisin. Jos jotain tulee eteeni, tartun mahdollisuuteen aina. Siksi olen kiitollinen Colona Diversin Niklakselle, joka järjesti tämän. Itse en olisi tällaista järjestänyt tai hankkiutunut sukeltamaan. Nyt olen kuitenkin yhden valtavan hienon elämyksen rikkaampi.

Tiedoksi, että Egyptissä Colona Diversin kautta saa myös suomenkielistä sukellusopetusta! :)

aboutsivu
Comment!

LONDON PHOTO DIARY

lokakuu 4, 2014

_MG_6526 copy1
me
_MG_6239 copy copy_MG_6481 copy_1_MG_6236 copy  _MG_6496 copy_1 _MG_6515 copy copy _MG_6557 copy _MG_6952 copy1_1_MG_6602 copy _MG_7003 copy_1 _MG_7060 copy copy IMG_6575 copy1  IMG_6587 copy  _MG_6988 copyViikonlopun mittainen visiitti Lontoon kokoisessa kaupungissa on lyhyt aika, varsinkin jos se sisältää paljon töitä. Aika riitti kuitenkin siihen, että tajusin: tänne on päästävä uudestaan.
Mistä tykkäsin kaupungissa eniten? Katujen ilmeestä, koska se oli mielestäni niin ainutlaatuinen. Kaksikerroksiset bussit, mustat valopylväät, punaiset puhelinkopit, valkoiset rakennukset.. Kaikki näytti siltä miltä olin kuvitellut. Mieleeni tuli lukuisat elokuvat ja… no Harry Potter. Mikä hämmensi? Lauantaina kaupungilla väenpaljous. Se oli minulle ahdistavaa, mutta kai aika odotettavaa. ;)

Kun Suomen Blogimedian fashion -ryhmä alkoi hahmottua, mietimme, että olisi mahtavaa kokoontua edes kerran samaan paikkaan yhdessä. Kuvata yhteiskuvat, keskustella ja tutustua. Kiitos Momondon, palkitun matkahakukonesivuston (ja SBM:n) pystyimme viime viikonloppuna lentämään neljästä eri maasta kokoontumaan Lontooseen.

Mielestäni matkajutuissa kuvat ovat aina se mielenkiintoisin juttu. Itse valitsen matkakohteetkin usein kuvien perusteella, joten tässäkään postauksessa en kuvia säästellyt, vaikka itse nähtävyydet jäi Lontoossa käymättä. Pakko myös todeta, että valokuvaukseen intohimoisesti suhtautuvana ja kuviin paljon huomiota kiinnittävänä, saa tämän reissun yhteistyökumppani Momondo täydet pisteet kuvistaan. Tämä ei nyt ehkä liity aiheeseen, mutta jos minun pitäisi sanoa yksi yritys jonka kuvaviestinnästä olen vaikuttunut, se olisi Momondo. Kuvat ovat juuri sitä, mitä matkakuvien mielestäni pitää olla: elämää, todellisia hetkiä, ei liikaa ”täydellisyyttä” vaan tunnelmaa, yksityiskohtia ja upeita värejä.

En yhtään ihmettele, että Momondon sivut ovat palkittu niin useaan kertaan. Toki tämän yhteistyön kautta olen tutkaillut sivuja enemmän, mutta jo ennen tätä käytin sivustoa esimerkiksi etsiessäni vaihtoehtoisia lentokenttiä Italiasta, sivusto tarjoaa palvelun automaattisesti. Sivut kokoavat myös mielestäni kaikki kiinnostavat ja hyödylliset faktat yhteen. Samaan aikaan kun hakukone löytää edullisimmat lennot, voi myös tsekata aikaeron, ravintolan ja markettien hintatasoeron Suomeen verrattuna ja monta hauskaa yksityiskohtaa kohdekaupungista. Eri kulttuureista ja matkakohteista kiinnostuville, Momondon sivut antavat paljon. Minun ei nyt tarvitsisi kirjoittaa Momondosta, mutta hyviä asioita on kiva suositella. Sen jälkeen kun olen itse pyörinyt Inspiroidu-sivulla tsekkaamassa ”Elokuvien top 10 picnic-paikkaa”, ”Maailman 10 kauneinta auringonnousua” ja ”14 omituisinta paikkaa syödä maailmalla”, niin pakko kehaista, että nämä sivut ovat oikeasti varmaan maailman houkuttelevimmat matkasivut. :D

Siinä toki piilee myös vaara. Minä joka huokasin maanantaina helpotuksesta: ei kahteen viikkoon ulkomaanreissua, olisin valmis taas lähtemään vaikka edelliset laukut ovat vielä purkamatta.

Lontoon visiittini oli lyhyt, mutta muutama suositus minulla on antaa, jotka kannattaa huomioida Lontooseen suunnatessa.

  • Grange-hotelli, jossa yövyimme oli hyvä ja huoneet ihanan isot. Itse jaoin huoneeni ihana Madden kanssa.
z
  • Pret-ketjun kahviloissa tuli käytyä monesti, koska terveellisiä välipaloja sai nopeasti. Tämä voisi tulla Suomeenkin!
IMG_6584 copy_1
  • Kävimme lauantai-iltana syömässä aivan ihanassa ravintolassa nimeltä Pizza East. Paikan nimi on vähän hämäävä. Kuten kuvasta huomaa, pöytä on täynnä ruokaa eikä yhtään pitsaa. Oikeasti meillä kävi vähän hassusti. Luulimme, että ruuat pitää koota vähän antipasto tyyppisesti. Tilasin kalaa ja lisukkeeksi bataatti-kvinoa -annoksen. No minulle tuotiin kaksi pääruokakokoista annosta, kuten muillekin. Pinaatti-fenkoli lisuke ja kala oli pitkään aikaan paras syömäni annos, joten en valita. ;)
lontooruoka

Momondon sivuilta löytyy lennot Helsinki-Lontoo välille kätevästi ja kattavasti täältä.

aboutsivu
11 Comments