Travels

Pria Park, kuin suoraan Call Me By Your Name -leffasta

elokuu 23, 2020

Olen nähnyt vuoden 2017 Call Me By Your Name – elokuvan vain kerran, mutta sen visuaalisuus ja musiikki tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Yhdenkään toisen elokuvan tunnelma ei inspiroi minua yhtä paljon. Elokuva on kuvattu Pohjois-Italiassa, kaupungissa, joka jää nimeämättömäksi. Täällä Italiassa asuessa on tullut monia hetkiä, kun näen jonkun maiseman, rakennuksen tai tietyn väriskaalan ja mietin, että ihan kuin tuossa elokuvassa.

Nämä kuvat ovat Pria Parkista, jonka löysin instagrammin kautta. Vain reilu 20 minuutin ajomatkan päässä meiltä! Ensimmäistä kertaa koskaan, pääsin täällä meillä vuorilla uimaan kesän aikana. Ihan parasta oli pulahtaa kylmään, kirkkaaseen ja raikkaaseen veteen keskellä hellepäivää. Vesi tulee vuorilta, joten tämä oli kirjaimellisesti jäätävän kylmää vettä, mutta ihanaa!

Tänne varmasti suuntaamme vielä toisenkin kerran. Tämä heinäkuinen päivä jäi mieleen yhtenä kesän ihanimpana. Pelasimme korttia, luin kirjaa, kävin uimassa ja söimme eväitä. Kesän pysähtyneisyys… Yksi koko Call Me By Your Name -elokuvankin pääteema. Aina ei tarvitse tapahtua sen kummemmin mitään.

Elokuvan inspiroimana olen myös kuunnellut tänä kesänä Sufjan Stevensin lauluja. Varsinkin leffan tunnetuin soundtrack ”Mystery of Love” on soinut repeatillä, kun olemme ajelleet auringonlaskussa vuoristoteitä.

Comment!

Heinäkuu – hedelmiä & hetkiä kirjan kanssa

elokuu 8, 2020

Elokuuta on jo viikko takana, mutta palaan hetkeksi heinäkuuhun… Pidin nimittäin koko kuukauden täältä blogista lomaa, vaikka muuten en varsinaisesti heinäkuussa lomaillut. Täällä Italiassa pääsin silti täydellisesti rentoon kesätunnelmaan! Koko kuukaudelta oli riisuttu kaikki tapahtumat, menot, reissut ja sosiaaliset tapaamiset, joten aikaa löhöilyynkin riitti hyvin.

Olimme oikeastaan vain kahdestaan kotosalla ja se tuntui ihan hyvältä, kun oli juuri asunut 4kk poissa kotoa muiden luona. Emme koronan takia vielä viitsi liikkua kauppareissuja ja muita välttämättömyyksiä (kuten gelateriaa ;) ) lukuun ottamatta, mutta kaikki perustekeminen riitti tosiaan heinäkuuhun erinomaisesti. Nautin näistä vuorimaisemista niin paljon!

Oli ihana laittaa kotia, sisustaa ja siivota. Leivoin viikoittain, treenattiin, valokuvattiin, illalla katsottiin sarjoja tai leffoja. Eniten toivoin aikaa heinäkuulta kirjoille ja luin/kuuntelin useamman kirjan. Heinäkuulta jäikin mieleen italian herkulliset hedelmät ja hetket kirjan kanssa – viltillä puutarhassa, riippukeinussa tai aurinkotuolilla terassilla. Yksinkertaiset ilot! Kiitos heinäkuu, kun olit niin ihana!

Comment!