Photography

Mona´s Daily Style

heinäkuu 16, 2017

 

 

 

 

 

Naisvartalot ovat mielestäni kaikki kauniita, mutta lukeudun niihin, joiden mielestä raskaana oleva naisvartalo on vielä jotenkin extra maagisella tavalla kaunis. Käytänkin tilaisuuden mielelläni aina hyödyksi, jos voin kuvata odottavia äitejä… On mielenkiintoista vangita ja ikuistaa tuota ainutlaatuista aikaa kuviin, kun vartalo muuttuu niin vauhdilla. Nämä kuvat kuvasin ex tempore Monasta käydessäni katsomassa Monan ja hänen miehensä uutta asuntoa. Mona on kyllä niin hehkeä ja pirteä, ettei uskoisi lasketun ajan olevan alle kahden viikon päästä. Paitsi ehkä siitä, että mielestäni kuvista aistii jotenkin niin herkän äidinrakkauden. ;) ♥

Monan Mona´s daily style -blogista löytyy paljon paitsi hyvinvointia, muotia, kauneutta, lifestylea, nyt siis myös raskauteen ja varmasti pian äitiyteen ja vauva-arkeen liittyviä juttuja! Pakko kyllä vielä sanoa, että Mona on yksi sydämellisimmistä, vilpittömimmistä ja aidoimmista ihmisistä, joita tunnen. Ihminen, joka levittää ympärilleen luonnostaan rakkautta ja hyvää energiaa ja, jonka seurasta lähtee aina hymy huulilla. Mielestäni Monan teksteissä ja videoissa samaa efektiä! :)

Pitkään aikaan en ole muita bloggareita kuvannut omalla kamerallani, mutta blogini historiasta voi löytää aika monestakin kollegastani tehdyn vastaavan kevyen minihaastiksen/esittelyn. Pyysin siis Monaakin valitsemaan näistä kahdesta sanaparista aina itselleen mieluisemman vaihtoehdon.

kuntosali/lenkki
Aamulenkit ovat parhautta, kun niihin saa rutiinin. Lihaskunnon tykkään tehdä kuntosalin sijaan kotona.

kirja/televisio
Ehdottomasti ja aina kirjat. Meillä ei edes ole telkkaria.

korkokengät/tennarit
Ennen raskautta olisin sanonut korkkarit, mutta nyt mukavuus edellä.

vihersmoothie/kaurapuuro
Rakastan kaurapuuroa, mutta vihersmoothie on vatsalleni sopivampi vaihtoehto.

kukkakuosi/tasaraita
Rakastan raitoja!

aamu/ilta
Pitkät ja rauhalliset aamut ovat päivän parasta aikaa.

huvipuisto/kesäteatteri
Hurjat laitteet eivät ole houkuttaneet enää vuosiin, mutta teattereita sen sijaan olen rakastanut lapsesta asti. Isoäidillä oli tapana vielä minut lapsena kesäteatteriin ja siitä tulee aina hyviä muistoja mieleen.

kulta/hopea
Tykkään molemmista, mutta kultaisia yksityiskohtia löytyy asusteista ja kotoa enemmän.

auringonkukka/orkidea
Ei värillä niin väliä, kunhan on valkoinen.

juhannus/joulu
Rakastan sekä joulua että juhannusta, mutta valitsen juhannuksen, koska olen täysin kesäihminen.

politiikka/filosofia
Poliittiset keskustelut saavat usein vain ärsyyntymään, filosofiset ajatukset puolestaan inspiroi ja antaa energiaa.

ravintola/piknik
Molemmat, mutta ravintoloissa tulee käytyä paljon enemmän.

makuuhuone/keittiö
Rakastan nukkumista.

laskuvarjohyppy/spa-hemmottelu
Mielelläni hyppäisin myös laskuvarjohypyn, mutta hemmottelua kaipaan kuitenkin useammin, kuin vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Japani/Brasilia
Haluan matkustaa molempiin. Valitsin kuitenkin Brasilian, koska en ole vielä ollut Etelä-Amerikassa, mutta Aasiassa vietimme puoli vuotta vaihto-opiskelujen aikana.

romantiikka/jännitys
Mielellään ällöromantiikkaa.

taidenäyttely/museo
Museoissa tulee kierreltyä matkoilla, mutta taidenäyttelyissä harvemmin.

Kiitos Mona tästä ja mukavaa päivää kaikille! :)

2 Comments

5 x Luonnonvalon hallinta henkilökuvauksessa

heinäkuu 12, 2017

outfit / Adidas
running shoes/ UltraBOOST X

Kuvattiin nämä kuvat maanantaina Monan kanssa ja Mona ehdotti, että tekisin postauksen valon hallinnasta kuvissa – siitä, miten valokuviin saa kauniin ja imartelevan valon. Monan kanssa nimittäin keskustellessamme ja kuvatessamme jotenkin ehkä oivalsin, että juuri sen täydellisen valon hakeminen on minulle mielekkäintä ja tärkeintä kuvaamisessa. Rakastan henkilökuvausta ja siinä sitä haastetta, miten saada ihminen kirjaimellisesti näyttäytymään mahdollisimman hyvässä valossa.

Ensireaktioni oli kuitenkin Monan ehdotukseen, että en minä siitä osaa kirjoittaa. Ei siihen ole yleispäteviä sääntöjä, miten vangita luonnonvalo milloinkin parhaalla tavalla. Ei ainakaan minulla, mietin. Sen vain näkee. Kun otan (tai pyydän muita ottamaan minusta) kuvan näen ruudulla heti, onko valo sellainen, että kuva on mielestäni hyvä. Jos ei ole, yritän etsiä toisen kohdan, muuttaa suuntaa tms… Nykyään harjoittelun myötä, tiedän jo ennen kuin katson kameran ruudulta lopputulosta, että toimiiko kuvauspaikka valon suhteen mielestäni vai ei. Hyvä valo on kuvan a ja o.

Yleensä puhutaan kamera-asetuksista tai keinovalosta, kun opetetaan kuvaamisessa valotusta. Mutta luonnonvalossa kuvaaminen ei tarkoita sitä, ettei sitäkin voisi säädellä. Oikeastaan sitä kuuluu ensimmäisenä mielestäni hallita ja valon ymmärtäminen on se, mikä tekee valokuvaajasta ehkä valokuvaajan enemmän kuin kameran tekninen osaaminen, kuvankäsittelytaidot tai muu sellainen.

En koe olevani mestari, saati selittämään tätä erityisen hyvin. Mutta haluan yrittää. Jokaisesta meistä saa samalla stailauksella ja meikillä sekä epäimartelevan ja imartelevan kuvan. Puhun usein kuvakulmista, mutta niissäkin kyse on osittain valon vangitsemisesta. Missä asennossa ja kuvakulmassa valo asettuu kehoon ja kasvoihin kauniisti?!

Koitin nyt siis muuttaa sen sanoiksi, minkä yleensä teen intuitiolla ja niputtaa tähän vinkkejäni luonnonvalon hallitsemisesta. Jotain siitä, miten pystyy asettua paikkoihin, joissa valo on mahdollisimman imarteleva, tunnelmallinen ja kaunis.

1.Kuvaa aina mieluummin varjossa kuin ylhäältäpäin tulevassa auringonpaisteessa. Suoraan ylhäältä päin tuleva valo on kaikkein epäimartelevin, joten siksi tunnelit, katokset yms. toimivat mielestäni hyvin. Etsi kuitenkin tasainen varjo, sillä jos varjona on esim. puu, jonka lehtien välistä pilkistääkin kirkas valo, tulee kuvasta tilkkutäkki. Tätä voi tietysti käyttää tehokeinona ja hyödyntää esimerkiksi tiettyjä pintoja muottina, kuten palmunlehteä tai ruudukkoa. Myös kevyet pilvet ovat hyviä. Jos siis näet, että aurinko on menossa kohta pilveen, odota hetki ja kuvaa vasta, kun pilvi pehmentää valon.

2. Kuvaa varjossa – mutta älä liian varjossa. Esimerkiksi itse yritän aina asettua lähelle valon ja varjon rajapintaa, jolloin valo on tasainen ja pehmeä, mutta kuitenkin paikka tarpeeksi kirkas. Esim. näiden kuvien iho näyttää älyttömän tasaiselta, vaikka toisessa valossa taas lopputulos olisi ollut ihan toinen.

3. Mielestäni sisällä ikkunan lähellä saa usein kauniin valon, koska valo tulee kohdennetusti yhdestä suunnasta. Kuvaan tulee kolmiulotteisuutta, muotoa ja tekstuuria, mutta pehmeällä ei liian kontrastisella tavalla. Jos aurinko paistaa kirkkaasti, kannattaa kokeilla pitää verhot tai kaihtimet kiinni.

4.Kasvoilla paras valo on mielestäni suoraan ja yläviistosta. Tällöin nenästä ei lankea varjoa sivulle ja iiriksistä heijastuu valoa, jolloin katse kirkastuu. Tämä valo on iholle myös imartelevin, koska siinä missä sivuvalo kaivaa kaikki näpyt esille, häivyttää suoraa tuleva valo ihon epätasaisuuksia.

5. Lähtökohtaisesti on mielestäni aina paras katsoa valon suuntaan päin. Kun siis poseeraan, haen kasvoilleni aina valoa ja valitsen liikkeitteni suunnat niin päin, että kasvot osoittavat valon lähteeseen päin.  Jos haluan kuitenkin korostaa jotain muuta, kuten hiuksia tai selkäosaa paidassa niin käännän sen valoon. Tämä kuitenkin aina riippuu vähän valosta. Esimerkiksi nyt kun kuvasin Monaa maanantaina (kuvat tulossa blogiin), tein tahallaan niin, että pyysin Monaa selkä päin ikkunaan, jolloin valo poltti puhki Monan selkää ja varjossa olevan kauniin raskausvatsan ääriviivat korostuivat. Kaikissa näissä omissa ohjeissani on siis aina pokkeuksia ja niihin ei kannata takertua liian tiukasti. :)

Tuliko teille jotain muuta aiheeseen liittyen mieleen?! :)

Photos/ Mona (edit by me)

Tallenna

6 Comments