Outfit

Mukavuutta tyylillä – Pierre Robert

lokakuu 30, 2017

*yhteistyössä Pierre Robert

Rakastan ulkoilua ympäri vuoden – joko puhdasta treenaamista ulkona tai ihan vain luonnossa liikkumista. Toisaalta myös oleskelen täällä Italiassa muutenkin paljon patiollamme, sillä kannan usein työt ulos. Raikas ilma virkistää, tekee hyvää iholle, mielelle ja vastustuskyvylle. Olen kuitenkin varsinainen vilukissa ollut aina. Lapsena ja nuorempana olimme joka vuosi laskettelemassa ja lautailemassa talvella, yleensä Rukalla. Silloin sain joka toinen lasku mennä tazza-kaakaolle Ski Bistroon tai vastaavaan. Olisipa minulla silloin ollut merinovillaiset lämpökerrastot! Nyt olen pari päivää oleskellut aamusta iltaan Pierre Robertilta saamissani villatreenivaatteissa. Vaikea kuvitella, että on olemassa vaatteita, jotka ovat mukavampia päällä.

Onko Pierre Robert -merkki teille tuttu? :) Itse en vielä puoli vuotta sitten ollut kuullutkaan Pierre Robertista, mutta heti kun kuulin, ihastuin ajatukseen ja brändin ilmeeseen. Itselleni juuri vaatteiden mukavuus ja käytännöllisyys ovat kaiken a ja o. Haluan kuitenkin näyttää tyylikkäältäkin… Usein kävelen esimerkiksi ravintolaan lounaalle tai menen treenin jälkeen kauppaan/kaupungille. Haluan, että vaatteeni soveltuvat aktiiviseen elmään tinkimättä huolitellusta lookista.

Pierre Robertin pohjimmainen ajatus on juuri se, että vaatteiden tulisi sekä tuntua, että näyttää hyvältä päällä. Tässä vaatteet ovat onnistuneita, sillä kyseessä todella on lämpökerrasto, joka saa olon mukavaksi after ski -bileistä kotijoogaan. Tykkään merkin minimalistisesta tyylistä, sillä suosin yksinkertaisia vaatekappaleita, joita on helppo yhdistellä ja kerrospukea. Nämä ovat ensimmäiset näkemäni villatreenivaatteet, jotka menevät täysin vapaa-ajankin asusta. Vastuullisuus on myös tärkeä arvo Pierre Robertille, mikä tietysti on tärkeää ja ihana lisäetu.

 

Pierre Robert on rantautunut Suomeen pikkuhiljaa ja mallistot löytyvät sekä miehille, naisille, että lapsille. Tänä syksynä merkki lanseerasi Suomeen Ruotsissa ja Norjassa hyvin suosituksi tulleen treenivaatemalliston, josta ylläni on näissä kuvissa paidat, sukat ja tuubihuivi. Keväällä tulee lisää alusvaatteita myyntiin.

Näissä käytetty merinovilla on yksi omista lempimateriaaleistani, siinä on jotain ylellistä. Pierre Robertin treenivaateet/lämpökerrastot ovat hyvin pehmeät ja joustavat iholla. Ei tule kylmä, mutta vaatteet hengittävät, niin etteivät ne hiostakaan. Olen varma, että Pierre Robertin sukat ovat itselläni tämän syksyn ja talven hitti. Yleensä kuljen villasukissa tähän aikaan vuodesta 24/7, mutta ne valuvat, eivät mahdu kenkiin jne… Nämä merinovillasta tehdyt sukat ajavat saman asian, mutta ovat käytännöllisemmät. ♥

Vinkkinä, että näitä vaatteita saa verkkokaupasta (pierrerobert.fi) sekä hyvin varustelluista vähittäistavarakaupoista kuten Tokmannista ja Citymarketeista. Vaatteiden hinnat yllättivät meikäläisen myös positiivisesti, joten kannattaa ehdottomasti tutustua merkkiin/mallistoon, jos on tarvetta vastaaville vaatteille! :)

Merinovillaiset paidat (väreinä ”charcoal” sekä ”pink berry”) tuubihuivi sekä sukat / Pierre Robert
Lisäksi mallistosta löytyy alusvaatteita, pitkikset sekä muita asusteita.

ps. Koodilla VILMA20 saatte verkkokaupassa -20% alennuksen (koskee koko mallistoa). :)
Koodi on voimassa 30.10 -12.11 ja edun saatte syöttämällä koodin ostoskoriin tilauksen yhteydessä.

 

Pääsette verkkokauppaan TÄSTÄ LINKISTÄ.

Tallenna

8 Comments

Elämää Belgradissa

syyskuu 13, 2017

Yllätyin positiivisesti, miten kaunis Belgradin keskusta oli. Tai en ehkä sittenkään yllättynyt… Belgrad on nimittäin parin viikon aikana noussut silmissäni erittäin viehättäväksi kaupungiksi, joten odotinkin, että keskusta olisi aika kiva. Hyviä kauppoja ja ravintoloita löytyi useita, kadut olivat siistejä ja muutenkin ilmapiiri kuin missä tahansa Euroopan pääkaupungissa. Silti en ole vielä käynyt keskustassa kuin kerran (jolloin nämä kuvatkin otettiin).

Olen viihtynyt niin hyvin Zemunissa, että ei ole ollut tarvetta lähteä täältä pois useammin. Välillä iskee silti tunne, että olisi niin paljon nähtävää, tehtävää ja koettavaa. Yritän muistuttaa itseäni, että onhan tässä aikaa. Vaikka toisaalta taas tuntuu, että pitäisi (ja haluaisin) tehdä niitä juttuja nyt ja nauttia ulkoilmasta vielä, kun täällä on kesäistä. Tunnistankin, että itsessäni on taas pieni suorittaja nostanut päätään. Haluaisin saada heti kaiken, nähdä, kuvata ja kokea ”nyt kun kerran täällä olen”. Olen kuitenkin täällä elämässä arkea, joten työt, treenit, englannin opiskeluni, kaupassa käynnit ja kodin hoito vievät lähes kaiken ajan. Jäljellä olevalla ajalla en ole jaksanut enää ottaa bussia ja lähteä suunnistamaan nähtävyyksille. Minusta myös tuntuu, että matkajuttuja on tullut kuluneen vuoden aikana sen verran paljon blogiini, että on aika keskittyä kirjoittamaan muista aiheista… Belgradia tuon mukaan aina välillä. :)

Belgradin muut osat ovat vielä siis täysin vieraita, mutta sen sijaan Zemun alkaa olla jo hyvin tuttu. Tuntuu hassulta, että olen tosiaan ollut täällä vasta sen pari viikkoa. Siinä on kyllä iso ero, onko ulkomailla lomalla vai asumassa… Muutamassa viikossa lomalla ehtii nähdä paljon, mutta fiilis on ihan eri. Nyt tuntuu, että kahdessa viikossa olen jo löytänyt kantaravintolat ja -kahvilat suosikkiannoksineni (koska menen yleensä samoihin lähellä oleviin).  Joogaryhmän kanssa salilla puolestaan tunnen kuin tulleeni kotiin, vaikka ikuisuuden sijasta olen käynyt tunneilla ehkä seitsemän kertaa. Jne.

Vaikka tietyt asiat tuntuvat jo niin tutuilta, tulee oikeastaan joka päivä löydettyä ja kokeiltua jotain uutta. Oli se sitten sushin tilaamista kotiin, paikallisen ”reittioppaan” löytämistä aplikaationa tai pedikyyrissä käymistä (maksaa täällä btw alle 10 euroa). Kaikki uusi tuntuu jännittävältä ja ihanalta, mutta välillä tulee etsittyä jotain perusasiaa kuten isoa rantapyyhettä, foamrolleria tai kannellisia säilytysratkaisuja oikein olan takaa tuskastumiseen asti. Lauantaina etsin yhtä biokauppaa kaksi tuntia ristiin rastiin. Soitin jopa myymälään, koska minähän en tällaisissa luovuta. Kartta näytti paikan päin honkia, mutta onneksi en luovuttanut… Jatkossa osaan sinne suoraan.

Kirjoittelin loppukesästä, että yritän vähentää ravintoloissa syöntiä. No tavallaan olen jossain määrin onnistunut, mutta onhan täällä tullut syötyä paljon myös ulkona ja sen seurauksena  muun muassa tavallista enemmän erilaisia tuoreita leipiä (jotka ovat täällä monesti ravintoloissa ihan taivaallisia). Mutta annan tälle muutokselle aikansa, koska onhan se melkein parasta, mitä tiedän testata paikallisia ravintoloita ja tutustua eri maiden ruokakulttuuriin. Mikään vegaanin unelmapaikka tämä maa ei todellakaan olisi, kasvisruokakin välillä tuottaa haasteitta. (Enemmänkin paikka on paleoruokailijan paratiisi). Mutta onneksi syön mereneläviä ja niitä annoksia olen saanut täälläkin erinomaisina. Sunnuntaina istuimme lounaalla ravintolalaivassa, jossa paikalliset miehet soittivat kitaraa ja vieressä uiskenteli lauma joutsenia… Vaikka en niitä museoita, taidegallerioita, kuuluisia rakennuksia tai kirkkoja vielä olekaan nähnyt, olen saanut hyvän kosketuksen paikalliseen elämään ja serbialaiseen elämänmenoon. Ja siitä tykkään kovasti! :)

shoes/ Billi Bi
dress / Lindex
bag / Coach

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Comment!