My Thoughts

Parempi itsetunto?

huhtikuu 25, 2014

Yksi toiveistanne oli, että kirjoittaisin itsetunnosta ja sen kehittymisestä. Mielestäni ehdotus oli hyvä ja laittoi myös itseni pohtimaan tätä tärkeää asiaa omalla kohdallani.
Monet ovat kommentoineet minun vaikuttavan seesteiseltä ja tasapainoiselta blogini perusteella, ihmiseltä joka on sinut itsensä kanssa. Kyllä, sellaiseksi itseni nykyään tunnen, mutta tie ei ole ollut helppo. Omaan myös edelleen valtavan suuren itsekritiikin.

Uskon, että monet (esimerkiksi luovat, tunnolliset ja täydellisyyteen pyrkivät ihmiset) kamppailevat jatkuvasti itsekriittisyyden tunteen kanssa. Ollaan itse omia pahimpia vihollisia ja syynätään suurennuslasilla asioita, joita pitäisi parantaa. Välillä toisten ihmisten miellyttäminen ja hyväksymisen kaipaaminen saa aikaan sen, että ollaan liian ankaria itselle ja liian herkkiä muiden mielipiteille.

Pidän hyvää itsetuntoa todella tärkeänä asiana mielekkään elämän saavuttamisessa. Itsetunto vaikuttaa niin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin kuin elämässä menestymiseen, joten sen kehittymiseen kannattaa nähdä vaivaa. On tervettä pitää itsestään! Ihminen pystyy usein antamaan myös muille enemmän, kun on sinut itsensä kanssa. Uskon, että se millainen ihmisestä tulee, määräytyy pitkälti sen mukaan, miten ajattelee ja käyttää omaa mieltään. Mieltä kehittämällä voi siis mielestäni muuttaa elämäänsä.

Kokosin tähän postaukseen KAHDEKSAN ASIAA, jotka ovat auttaneet minua kohti parempaa itsetuntoa.
(Postauksen kuvat ovat Kapkaupungin arkistoista. Eivät sinällään liity teemaan, mutta en halunnut olla julkaisemattakaan näitä.) ;)


1.
Kärsivällisyyden tavoittelu. Ennen turhauduin nopeasti, jos en osannut jotain asiaa tai onnistunut haluamallani tavalla. Olen opettanut itseni pikkuhiljaa siihen, ettei aina voi onnistua ja suunnitelmat eivät mene niin kuin haluaa. Olen oppinut oikeasti ajattelemaan, että asioilla voi olla myöhemmin positiivisia vaikutuksia ja seurauksia, vaikka siinä tilanteessa ne tuntuvat epämukavilta. Epätietoisuuden ja epäonnistumisten sietäminen on hyväksi, ettei itsetunto horju yksittäisistä tapahtumista ja vastoinkäymisistä.


2.
Varsinkin ulkonäköasioissa minusta on helpottavaa käyttää ajattelua, että jos joku asia olisi erilailla, ei kokonaisuus olisi enää niin persoonallinen minä. Kannattaa muistaa, että koskaan koko ihmisrodun historian aikana ei ole ollut, eikä tule olemaan ketään, joka olisi täsmälleen kuten sinä. Jokainen on siis täysin ainutlaatuinen ja kauneus on katsojan silmässä. Oli kauneusihanteet siinä hetkessä mitä tahansa, katso itseäsi lempeästi, kuin parasta ystävääsi.


3.
Sen tajuaminen, että pystyy vaikka mihin, kunhan yrittää. Itsetuntoa rakentaessa on hyvä huomioida, että vain joillain ihmisillä on syntyessään poikkeuksellisia lahjoja, mutta useimmilla meistä on syntymässä saadut vain keskinkertaiset lahjat ja kyvyt. Olen lukenut, että keskiverto ihminen käyttää elämän aikana korkeintaan 10:tä prosenttia voimavaroistaan. Todellisuudessa jokainen voisi saada itsestään paljon enemmän irti. Asetamme kuitenkin helposti itsellemme rajoja. Se, että alkaa uskomaan itseen, on siis ensisijaisen tärkeätä. Jokaisella on sisällään voimavaroja, mutta ne on itse löydettävä ja niitä on kehitettävä, jos haluaa saada itsestään irti mahdollisimman paljon.


4.
Tässä tuleekin tärkein asia siinä, mikä vaikutti minun itsetuntooni.

Se, että löysin valokuvaamisen ja bloggaamisen, on vaikuttanut hurjasti omaan minäkäsitykseeni. Kärsin paljon aikoinani siitä, etten tiennyt mikä on ”juttuni”. Halusin kovasti löytää sen jonkun asian, mihin panostaa ja mihin minulla on synnynnäistä paloa, asian joka tuottaa minulle hyvää mieltä ja tyydytystä. Itsensä toteuttaminen mielekkäällä tavalla on mielestäni hyvin tärkeää itsetunnon kannalta. Oli se sitten työ tai harrastus, oman jutun löytämiseen kannattaa käyttää aikaa, eikä mielestäni missään tilanteessa pitäisi luopua kokonaan omasta ajastaan. Etsimistä ei kannata koskaan lopettaa, koska milloinkaan ei ole liian vanha. Se, missä on hyvä ei ole välttämättä se oma juttu: juttu, josta nauttii ja joka lisää onnellisuuden tunnetta. Joskus esimerkiksi alanvaihto on oikea ratkaisu, oli sitten kuinka hyvä työssään tahansa.


5.

Etsi vahvuutesi kirjoittamalla ylös kaikki asiat joissa olet hyvä, joita osaat, mistä piirteistä pidät itsessä, mistä olet saanut positiivista palautetta jne. Kun löydät nämä omat vahvuudet, voi keskittyä niihin ja toimia niin, että ne korostuvat. Onnistumisen elämykset ja itsensä tunteminen ovat suorassa linkissä itselleen mielekkääseen tekemiseen ja siten myös itsetuntoon. Omien arvojen ja halujen kanssa vastakkain toimiminen vaikuttaa taa mielestäni suoraan negatiivisesti itsetuntoon.


6.
Mielestäni ihmisen tulisi odottaa vain parasta. Pessimisti ei pety, mutta jos ei odota ansaitsevansa hyviä asioita ja hyvää elämää, ei varmasti niitä saavutakaan. Mielestäni asenne pitäisi olla siis positiivinen, odottava ja arvostava. Olla sen verran ylpeä, että ei suostu kynnysmatoksi. Tervettä itsekkyyttä on hyvä löytyä, jotta osaa sanoa myös ei.

Olen ennenkin kirjoittanut, että jos yrittää olla koko maailmalle jotain, ei ole kenellekään mitään. Tämä on ollut itselleni iso muutoksen paikka. Ennen minulla oli hirveä tarve miellyttää ihmisiä. Olin mieluummin hiljaa kuin eri mieltä. Tein asioita, joiden takana en ehkä seisonut, mutta oli helpompi myötäillä kuin vastustaa. On helpompi varoa ja kulkea keskitietä, mutta itsetunnon kannalta (ja myös menestymisen kannalta) on parempi oppia, menemään eri suuntaan kuin valtavirta. On tärkeää kuunnella sydäntään ja tehdä asioita oman mielen mukaan ajattelematta muiden mielipiteitä. Blogin pitäminen on ollut hyvää siedätyshoitoa, koska olen saanut ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni arvostelua päin naamaa. Tai anonyymilta kirjoitettuna, mutta kuitenkin suoraan minulle kohdistettuna. Joskus asiat menevät tunteisiin vielä, mutta tiedän, että vastustusta ei pidä ottaa liian henkilökohtaisesti.



7.
Etsi muista hyvää. Myös se vaikuttaa itsetuntoon, kun tietää ainakin itse sisimmässään olevan hyvä tyyppi. Kun suhtautuu tilanteisiin, ihmisiin ja asioihin optimistisesti, tulee myös itsestä myönteisempi kuva. Mietin itse usein, että ”menen asian yläpuolelle”. Jos joku on moukka, älä anna sen vaikuttaa itsevarmuuteesi. Älä anna muiden ihmisten lannistaa itseäsi: tiedät kuka olet ja pidä siitä kiinni. Kukaan ei ole täydellinen, mutta tiedä, että ainakin yrität parasta, etkä tarkoita pahaa kenellekään. Jos näin ei ole, ehkä on aika kehittää itseäsi niin, että voit olla ihminen joka haluat olla. Jos seurasi on lannistavaa, vaihda seuraa. Elämä on liian lyhyt siihen, että viettää aikaa huonossa seurassa ja varsinkin sellaisessa, joka syö itsetuntoa.


8.

Itsetuntooni on vaikuttanut myös se, että näkee asiat kokonaisuutena. Jos erittelen ulkonäköni yksittäisiin asioihin, keksin enemmän asioita joista en pidä, kuin mistä pidän. Tulee olo, että voisinpa muuttaa tuon ja tuon asian. Mutta kun mietin asiaa kokonaisuutena, en muuttaisikaan itseäni. Sama pätee luonteenpiirteisiin ja moniin tapoihin. Kaikilla asioilla on kaksi puolta, valitse että näet sen paremman puolen. Etsi joka asiasta se hyvä asia ja keskity siihen, oli se kuinka kaukaa haettu asia tahansa.

Edelleen uusien ihmisten ja tilanteiden valossa tarkastelen itseänikin tarkemmin. Joskus se on todella raskasta. Mutta sitten taas yritän muistaa, ettei kukaan muu huomaa pieniä ”virheitäni”, koska ihminen kiinnittää itseensä enemmän huomiota esimerkiksi ulkoisesti kuin muihin. Muissa ihmisissä huomaamme olemuksen, emme yksittäistä näppyä tai juurikasvua. En myöskään pidä siitä, että välillä itsetuntoni laskee ja koen suuria epävarmuus-hetkiä. Välillä haluaisin vajota maan alle ja kadota, koska en tiedä, miten päin pitäisi olla ja tunnen oloni nahoissani epävarmaksi. Olen kuitenkin tullut ehkä senkin kanssa sinuiksi, että olen välillä epävarma. Itsetunto on laaja kokonaisuus, jos jonain päivänä minäkäsitys ei ole paras mahdollinen, on sekin ihan ok. Tärkeintä on huonosta itsetunnostakin huolimatta rakastaa itseään. Usein vanheneminen ja asioiden laittaminen oikeaan perspektiiviin myös auttavat. ;)



Itsetunto ja minäkäsitys ovat kiinnostavia aiheita ja mielelläni lukisin kommenteista teidän mietteitä näistä asioista!

xVilma

 

 

15 Comments

Sitkeys palkitaan

huhtikuu 20, 2014

En pidä siitä, että joudun vaivaamaan muita. Olen lykännyt treenipostausten tekoa, koska ajattelin joutuvani kysyä jonkun ulkopuolisen kuvaamaan treeniliikkeeni. Ajattelin, etten onnistuisi kuvaamaan tarpeeksi laadukkaita kuvia kamerani itselaukaisijalla (joka ei ole ihan parhaasta päästä). Tänään kuitenkin päätin tarttua härkää sarvista ja menin kuntosalille kamera mukanani. Ajattelin, että mitä sitten, jos joku näkee hölmön puuhailuni. Halusin tehdä työni, vaikka sitten vähän epäjärkevällä tavalla. Halusin yrittää kuvata treeniliikkeet itse.

Ja voi vitsit mikä fiilis tuli, kun kolmessa tunnissa sain kuvattua toivomanne pakaratreenin, venyttelypostauksen, käsitreenin ja paljon muuta. Oikein innostuin.. Lopuksi ajattelin vielä, että okei koitetaan nyt sitten kuvata itselaukaisijalla sitä kaikkein haastavintakin: hyppimistä. Tarkennukset, ajoitus, rajaus… Kaikki menivät tietysti monessa otossa täysin pieleen. Tällaisissa asioissa en osaa kuitenkaan luovuttaa vaan päätin, että kuvaan niin kauan kun saan kameralle edes yhden vähän järkevän kuvan. Opin lopulta ennakoimaan ajoituksen ja vaikka kuva ei ole skarppi, olen tyytyväinen ensimmäisen päivän oppituntiini ajastimen käytöstä. Minulla ei siis ole varsinaista irrallista itselaukaisijaa vaan ajastin niin, että kamera kuvaa 10 sekunnin päästä napin painamisesta.

Tämä pieni esimerkki toi mieleeni elämän isommat onnistumiset.

Lykkäsin nyt yrittämistä, koska ajattelin, ettei se onnistu. Kun sitten aloin kuvaamaan, meinasin jo monta kertaa lopettaa kuvaamisen kesken ja luovuttaa jonkun tietyn liikkeen suhteen. Mutta vaihdoinkin toimintatapoja. Muutin taustaa, kuvaustelinettä, kuvakulmaa.. kunnes pääsin lähemmäs haluamaani lopputulosta. Kuvasin keskimäärin kolme kuvaa per liike. Välillä sain liikkeen ikuistettua kerralla, välillä kymmenennellä. Kuitenkin yleensä, mitä useamman kuvan otin, sen parempi kuvasta tuli. Harjoitus teki ”mestarin” ja hiominen takasi onnistumisen. Lopussa olin hyvin tyytyväinen, etten luovuttanut esimerkiksi hyppykuvan suhteen. Lopputulos on kaikkea muuta kuin täydellinen, mutta olen iloinen, että sain ajoituksen pelaamaan. Juuri ennen kuin onnistuin, meinasin jo jättää edellisen kuvan viimeiseksi, koska ajattelin: turhan vaikeaa.


Mitä jos elämässä liian usein päätän etukäteen, ettei joku asia onnistu. Pitäisikö minun muuttaa toimintatapoja ja kuvakulmaa muidenkin asioiden suhteen saavuttaakseni haluamani? Pitäisikö yrittää vielä yhden kerran? Ja senkin jälkeen vielä yhden? Ihmiset monesti luovuttavat juuri, ennen kuin olisivat saavuttaneet tavoitteensa. Lopputulos kyllä palkitsee, mutta ensin pitää yrittää, sitten löytää tapa ja ehkä koittaa vielä eri tyylillä. Lopuksi tarvitaan paljon sinnikkyyttä, koska epäonnistumiset, karikot ja hankaluudet karsivat jyvät akanoista. Kaikki eivät voi onnistua, mutta ne onnistuvat jotka eivät koskaan luovuta.




xVilma

 

18 Comments