My Thoughts

Elämäni kevät. Missä blogissani mennään?

kesäkuu 24, 2014

Kolme minulle ominaista piirrettä: ylianalysointi, muiden mielipiteiden murehtiminen, vahva tahto tehdä asiat oikein. Osa teistä on huomannut, että olen etääntynyt tietyissä asioissa blogissani. Jättänyt asioita enemmän auki, välttänyt henkilökohtaista, pitänyt turvaväliä…kadonnut kauemmaksi.

Bloggaamisen yksi haasteista on rajanvedot. Mistä kirjoittaa, mitä antaa itsestä.. Jos et mitään anna, et saa mitään. Mutta toisaalta en tee tätä siksi, että esittelisin elämääni. Monet vakilukijat ovat hienotunteisesti sivuuttaneet henkilökohtaiset kysymykset, toiset ovat udelleet, kolmannet ovat arvelleet.. Uskon, että monille blogini lukijoille on aivan se ja sama, missä menen, mitä teen ja missä seurassa. Mutta jos kevään ajan blogi on tuntunut minusta vähän itsestäni irralliselta, on se sitä varmasti ollut monelle lukijallekin.

Blogien hienous lehtiin verrattuna on sen aitous, helposti lähestyttävyys ja rehellisyys. En minä halua blogia, joka on vain reunahuomautuksia, riskittömiä sanoja, tunteettomuutta. Koska tätä tehdään itsenä ja ammennetaan elämästä, on se elämä läsnä blogissa, halusi tai ei.

Olen kiintynyt teihin, jotka luette tekstejäni, katsotte kuviani, ja kommentoitte blogiani. Olen teille kiitollinen, että mahdollistatte unelmani. En varsinaisesti koe olevani kiitollisuuden velassa, mutta arvostan teitä sen verran, että tuntuu, että on aika sanoa teillekin missä mennään.


Näistä asioista en halua blogissani tämän enempää puhua, mutta ehkä tämä selittää jotain. Ehkä antaa minulle tilaa blogissa ja höllentää irtautumisen tunnetta. Koska tänä keväänä bloggaaminen on ollut paikoin hyvin haastavaa. On haastavaa päivittää lifestyle-blogia päivittäin, huolimatta siitä, että life on päivittäin mullistuksessa. Mullistukset ovat nyt takana (mitä nyt edelleen olen omasta tahdosta ilman kotia, enkä tiedä tulevasta paljoakaan ;)), mutta ajattelin, että nyt on hyvä aika olla yliajattelematta.

Alkuvuodesta pitkä parisuhteeni päättyi.
Turvallinen avoliitto vaihtui matkalaukkuelämään.
Rakastamani koti muutti kirpputoreille, kierrätyspisteisiin ja varastoon -varastoihin.
Ripottelin tavarani viiteen paikkaan ja jo usean kuukauden olen käyttänyt vuokrarahani matkustamiseen.
Matkustanut ristiin rastiin ja edestakaisin Kapkaupunki-Helsinki-Saksa-Belgia-Hollanti-Seinäjoki-Kajaani-Evijärvi-Italia välillä.
Rankkaa-antoisaa-opettavaista-käsittämätöntä-avartavaa-tunteikasta-ravisuttavaa-kaunista-haikeaa-hiostavaa-sykähdyttävää.
Luopumista ja saamista.
Lähtemistä ja saapumista.
Olen elänyt sumussa, sateessa, käynyt myrskynsilmässä ja herännyt auringonpaisteeseen, elänyt sateenkaaressa ja sen kaikissa väreissä.
Mutta blogissa olen yrittänyt olla tyyni, pilvetön taivas, tai pilvinen yö.
Mutta ei lätäköihin astuta kastumatta tai aurinkoa kohdata valaistumatta.
Moni asia on muuttunut ja nyt ehkä teidänkin on helpompi seurata blogiani, kun sen tiedätte.
Seurata tätä minulle rakasta blogiani, joka jatkaa sillä linjalla mikä hyvältä tuntuu, ja tällä hetkellä se hyvä on aavistuksen irrallaan minusta ja arjestani.


xVilma

50 Comments

Ohjeita onnelliseen päivään

kesäkuu 12, 2014

Ihailen monia asioita… Laventelit ja pikkusiskoni lahja ilmaista asioita kirjoituksen avulla, kuuluvat näihin pieniin ihmettelemisen arvoisiin asioihin. Yllätyn joka kerta, kun luen alle 18-vuotiaan pikkusiskoni kirjoituksia. Jokaiseen syntymäpäiväkorttiin, isäinpäivämuistamiseen tai tilanteeseen kuin tilanteeseen, keksii Elli hetkessä jotain ihanaa sanottavaa runon tai novellin muodossa. Olen yrittänyt, että Elli aloittaisi pitämään blogia kirjoituksistaan, mutta vielä hän ei ainakaan ole myöntynyt. Kerran aikaisemmin julkaisin Ellin kirjoituksen täällä, ja koska siitä tykättiin kovasti, kysyin lupaa julkaista toisen. Toisen, jonka sanoista ja ajatuksesta pidän kovasti.

Tänään vietän päivän Venetsiassa -runon sanojen hengessä.
Tässä kuvaamiani kuvia Laventeleista, jonka tuoksussa syön aamupalaa ja runo, jonka pikkusiskoni kirjoitti ystävälleen ylioppilaskorttiin:

Ota askel, ota toinenkin.
Älä pelkää mennä, älä pelkää tulla.
Uskalla edetä, uskalla palata.
Mitä ikinä teetkään, luota siihen,
että uskallat.

Avaa silmä, avaa toinenkin.
Näe kaikki se, mitä et koskaan ole
ennen nähnyt.
Näe se minkä olet nähnyt
muttet koskaan ole pysähtynyt katsomaan.
Avaa silmät ja vain katso.
Huomaa, että maailma on täynnä
kaunista.

Ojenna käsi, ojenna toinenkin.
Tartu kiinni lujasti siihen mihin voit
luottaa.
Tartu kiinni, mutta muista välillä
hellittää.
Olet vahva ilman tukeakin.
Ojenna kädet niin että niihin voi tarttua.
Anna toisen välillä johdattaa.

Tee tulevasta mahdollisuus.
Tee tähtiin kirjoitetuista haaveista
totta.
Mene ja etsi. Eksy ja löydä.
Vain niin pääset perille.
Ole tie, jota pitkin tahdot kulkea.
Ole auringon lasku, jota ihailet.
Älä koskaan unohda
kuka tahdot olla.
Mene ja elä. Maalaa maailmastasi ainutlaatuinen.

Sillä tuota kaikkea sinun täytyy muistaa olla.
Muistaa olla onnellinen.

-Elli Peltonen



Ihanaa päivää!

xVilma

19 Comments