My Thoughts

Vuosi 2013, osa 1/3

joulukuu 26, 2013

Meillä täällä vietetään vielä joulua täysin rinnoin. Jouluateriaa valmistetaan ja osa lahjoista on jakamatta. Kun on monta paikkaa, joulu venyy aika pitkäksi. ;) Aion pyhittää nämä päivät tietokoneen sijaan perheelle, sukulaisille, keskusteluille, pelailulle ja yhteiselle laatuajalle, mutta tulin moikkaamaan teitäkin yhden aikaisemmin valmistelemani postauksen verran.

Mielestäni jokaisen vuoden lopulla on kiva miettiä kulunutta vuotta. Usein siitä tulee kiitollinen olo ja huomaa, mitkä asiat ovat jääneet mieleen – mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä. Meillä kotonakin käytiin eilen kierros läpi. Jokainen sanoi kuluneen vuoden kolme kohokohtaa ja yhden tavoitteen tulevalle vuodelle. Kannustankin jokaisen miettimään näitä asiota. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään elämäänsä.

Kirjoitin viime vuoden tammikuussa postaukseen näin:
”Olen listannut asioita, joita unelmatyöni pitäisi sisällään. Kolme tärkeintä tuntuvat olevan luovuus, ideointi, itsenäisyys ja melko tärkeänä pidän myös sitä, että saan itse ainakin vähän määritellä työaikaani.  Joku varmasti ajattelee, ettei työn kuulukaan olla niin kivaa: ”Työ on työtä ja sitä tehdään elannon takia. ” Olen kuitenkin sitä sukupolvea, jolle on myös opetettu, että parhaita työntekijöitä ovat ne jotka tekevät työtä kutsumuksesta. Siinä voittavat kaikki. Työ on myös niin suuri osa elämää, että haluan sen olevan haastavaa, inspiroivaa, innostavaa ja palkitsevaa.”

Enpä olisi tammikuussa 2013 ikinä uskonut, että tämän vuoden aikana löydän sen unelmieni työn. Melkein 23 vuotta olin täysin tietämätön siitä, mitä haluaisin työkseni tehdä. Ja samana vuonna kun määrittelin ja mietin asiaa ajan ja paperin kanssa tarkemmin, löysin unelmieni työn. Olen siitä hyvin hyvin kiitollinen. Tässä tämän vuoden blogin neljä ensimmäistä kuukauttani. Toivon, että tämä ennen kaikkea inspiroi teitäkin miettimään omaa vuottanne. :)

TAMMIKUU

Yksi viikonloppu meni Turussa ja yksi viikonloppu häämessuilla mallina. Ihastuin ruusukaaliin. Valokuvasin ehkä parhaat testikuvani. Treenasin personal trainerin kanssa tammikuussa noin kerran viikossa ja tajusin, että olen treenannut aikaisemmin ihan tehottomasti. Mallihommien paras kuukausi ja sain pari uutta isoa asiakasta. Löysin hiusöljy Moroccanoilin, joka on yhä päivittäisessä käytössäni. Postasin blogini ensimmäiset asukuvat. Lilyn blogini sai toimitus tykkää -leiman ja blogiani nostettiin Lilyssä ahkerasti. Päätin, että yritän vaihtaa pääainettani ja pyrkiä valtiotieteelliseen.

 

HELMIKUU

.. oli vuoden hiljaisin blogikuukausi. Vietin ihanat 10 päivää Koh Samuilla lomaillessa ja se oli yksi vuoden kohokohdista. Sain tietää olevani Aussien Blog Awardseissa ehdokkaana New comer  sekä lukijoiden valinta -sarjoissa. Aloitin lukemaan pääsykokeisiin. Aloin elätellä tosissani toiveita blogilla työllistymisellä. Blogini pääsi Trendi-lehden sivuille.

 

MAALISKUU

Kirjoittelin blogissa vielä Thaimaan reissusta ja otin ison kynnyksen tuomalla esiin poikaystäväni. Tosin pointti oli haastatella valokuvaajaa valokuvaajan ammatista. Luin innoissani Puhdas keho –kirjaa ja vietin jonkun sortin detoxia. Juhlin 23-vuotis synttäreitäni todella pienimuotoisesti ja photoshoppailin järkyttävän paljon. Kokkasin poikaystävälleni kolmen ruokalajin meksikolaisen illallisen. Tapasin Miinan ensimmäistä kertaa MyCosmon tiimoilta.

 

HUHTIKUU

Alku vuonna tehty Cosmon haastattelu julkaistiin, jossa haluttiin mallin näkökulmaa juttuun ” kehoni on työkaluni”.  Vietin paljon laatuaikaa ystävieni kanssa mm. Klaus. K:n fashion brunssilla. Vaalensin hiuksiani ja olin todella iloinen muutoksesta. Luin tietysti yhä pääsykokeisiin ja samalla suoritin filosofian kursseja. Kirjoitin suositun postauksen pääsykokeisiin valmistautumisesta.

Löysin Bik Bokin yhdeksi suosikkivaatemerkikseni ja kokkasin ensimmäistä kertaa kuuluisaa avocadopastaa. Ilmoittauduin naisten kympille ja treeni- sekä blogimotivaatio oli huipussaan. Elin lähes kasvisruokavaliolla. Tein ystävälleni kampauksen juhliin ja juhlin itse Aussie Blog awardseissa, vaikka palkintoa ei tullut. Shoppailin kirpputoreilla ja vietin pääsiäistä muun muassa pääsiäismunia maalaten isolla  ystäväporukalla. Huhtikuu oli mukavaa tavallista arkielämää.

Jatkoa luvassa!

Nyt menen vaihtamaan taas kerran juhlamekon päälle. Voikaa hyvin! ;)

xVilma

7 Comments

Luovuudesta ja opiskelusta

joulukuu 12, 2013

Oli aika, kun tunsin huonoa omaatuntoa ravintokirjojen lukemisesta ja photoshopin opettelemisesta. Tunsin huonoa omaatuntoa, koska olisi pitänyt lukea koulukirjoja. Helsingin Sanomien lukeminen, treeni-ideoiden etsiminen netistä ja pinterestistä kuvien katsominen on huvia, vapaa-aikaa. Ja ensin työt sitten huvit, vai mitä.

Tiedän, että monet jättävät esimerkiksi aikakausilehdet lukematta, koska ne eivät palvele juuri sitä päämäärää, mihin silläkin hetkellä pyritään: tentin läpipääsyä, koulusta valmistumista, työtehtävien onnistumista..

Jos olisin kuitenkin aina tehnyt niin kuin olisi ollut ammattiin valmistumisen kannalta järkevintä, en olisi tässä. Elättämässä itseäni unelmieni tavalla (en rikastumassa, mutta hitsit siitä). Saan tehdä työkseni sitä, mikä oli minulle ennen huvia. Sitä, mikä aiheutti huonoa omaatuntoa, jos käytin siihen liikaa aikaa. Siksi haluaisin kannustaa teitä muuhunkin kuin koulukirjojen pariin.

Joskus joku kysyykin, miten keksin postausaiheen keskimäärin yli kerran päivässä ja sitten vielä aukeaman verran joka kuukausi omalle palstalleni lehteen. Sanon aina, ettei ideointi ole koskaan mikään ongelma, vaan ajanpuute toteuttaa kaikki päähän tulleet ajatukset. Minulla on muistivihossa aina parikymmentä postausideaa kerralla valmiina. Koko bloggaushistorian aikana minulla ei ole kertaakaan käynyt tilannetta, etten tietäisi mistä tekisin postauksen. Yksi syy tähän on varmasti se ”työ”, mitä en pidä työnä. Se mistä tunnen huonoa omaatuntoa, joka on viihdettä, joka on se työ, jonka tulosta on vaikea nähdä.

Luen paljon. En enää niinkään paljoa kokonaisia kirjoja, mutta paljon kirjoja selaillen ja harppoen. Olen aina lukenut paljon lehtiä. Ennen olin todellinen aikakauslehtien suurkuluttaja, mutta nykyään luen blogeja sen verran paljon, että lehtiin jää aikaa vähemmän. Silti selaan niitä todella paljon ja luen otsikoita sekä eniten kiinnostavia juttuja. Luen laidasta laitaan. Luen yliopiston kursseille filosofiaa ja valtiotieteitä, niitäkin vähemmän tällä hetkellä, mutta viikoittain kylläkin. Luen blogia, netistä kaiken maailman artikkeleita, jopa mainoksia, tiedotteita ja tuoteselosteita. Käytän lukemiseen aika paljon aikaa päivässä. Lisäksi selaan paljon istagrammia ja pinterestiä. Näennäisesti ajanhukalta vaikuttavia juttuja, mutta mielestäni äärimmäisen inspiroivia, yleissivistäviä ja ajatuksia herättäviä.

Luovuus on sitä, että osaa yhdistellä asioita uudella tavalla ja tuottaa. Harva sitä tyhjästä keksii täysin uutta ideaa. Siksi mielestäni itsensä altistaminen mahdollisimman monipuoliselle informaatiolle on suotavaa. Joskus kuulee sanottavan, että parempi kuin ei liikaa katso muiden tekeleitä, niin pystyy tehdä jotain omaa. Olen itsekin miettinyt joskus tähän suuntaan, mutta olen nykyään eri mieltä. Luovuus ei synny kopioimalla ja kyllä se on tulosta oman polun kulkemisesta, mutta jotta osaa poiketa onnistuneesti polulle on ehkä tiedettävä, missä valtatie menee.

Mielestäni luovuus on hyödyksi kaikille. Se on rohkeaa ajattelua ja ennakkoluulottomuutta – ei taiteellisuutta.  Luin joskus, että luova ajattelu on seurausta luovuutta ruokkivasta elämäntavasta. Ja siihen näkemyksenikin perustan. Luovuus on paljon abstraktimpi taito kuin pianon soitto, talon rakennus tai matemaattisten laskujen laskeminen. Silti sitä voidaan harjoittaa ja siinä kehittyminen voidaan ottaa päämääräksi.

Mielestäni on hyvä vaalia intohimoaan ja antaa itselleen luvan perehtyä siihen niin paljon kuin haluaa. Mutta mielestäni silmiä ei kannata sulkea muulta. Kannattaa olla tietoisesti utelias monipuolisesti. Älä ajattele: ”ei minun tarvitse kuunnella tuota esitelmää, koska ei siinä minulle mitään ole.”  Joskus ehkä kiität, että kuuntelit. Et ehkä hyödy kaikesta siitä tiedosta nyt, etkä tiedä koska, mutta joskus voi tulla hetki, kun tarvitset sitä asiaa, ajatusta tai ideaa, minkä olet aikaisemmin lukenut. 

Kaiken tämän alustuksen pointti on: lue, näe, kuule.  Suhtaudu ympäristöösi kiinnostuneen positiivisesti, niin se varmasti kantaa eteenpäin. Tähän minä ainakin haluan uskoa ja pyrkiä.

  1. Sen takia, että se lisää luovuutta. Sen takia, että sinulla on enemmän materiaalia, tietoa ja informaatiota, josta voit ammentaa tilaisuuden tullen jotain uutta, tai tuoda sen uuteen kontekstiin.

  2. Sen takia, että joskus voit hyötyä siitä huomattavasti, vaikka se nyt tuntuu hömpältä. Ihminen usein takertuu aisteillansa niihin asioihin, jotka kiinnostavat. Anna itsellesi luvan tutkia niitä asioita niin paljon kuin haluat. Joku päivä tästä intohimostasi tulee ehkä ammattisi. Koulukirjat eivät ole ainoa tie työelämään -mutta suhtaudu silti koulukirjoihinkin uteliaasti. Ajattele kasvattavasi yleissivistystä ja sitä tietopankkia, mistä joskus voit hyötyä jotain, vaikka nyt jotkut asiat voivat tuntua itsellesi kaukaa haetuilta.  Lisäksi opit metodeita.

Käsikirjoittaja Wilson Mizner on sanonut: Jos varastat yhdeltä, se on plagioimista. Jos varastat useammalta, kyse on tutkimuksesta. 

Postauksen kuva sopi mielestäni hauskassa nörttiydessään tähän postaukseen. Kuvan otti reilu vuosi sitten Jan Lönnberg ja tyylistä/meikistä vastasi Katja Teinilä.

 xVilma

 

 

 

 

 

11 Comments