Lifestyle

Mummopikkarit ja muut tyyli-inspiroijat

syyskuu 24, 2019

*kaupallisessa yhteistyössä: sloggi

Sain joku aika sitten toivepostauksen yhdeltä lukijalta:
”Haluaisin kuulla, että tuleeko oma ihana tyylisi omasta luovuudestasi vai saatko vaikutteita/kopioitko mallia jostain? Ja ketä julkkiksia tykkäät seurata? Kenen tyyli on sun mieleen ja kuka kiinnostaa. Ketkä tai millaiset ihmiset inspiroi?”

Katsottuani sloggin uuden mielettömän inspiroivan kampanjavideon, ajattelin, että tartunpa aiheeseen nyt. Sloggi juhlii tänä vuonna 40-vuotis synttäreitä ja toi sen kunniaksi valikoimiinsa takaisin alkuperäiset maailmanlaajuiset best-sellerinsä ”granny pants” alushousut 2019 vuoden twistillä. Kampanjavideo, jossa Coletta-mummo tanssii ja laulaa mummoalkkareissa ympäri kaupunkia, inspiroi minua myös näihin kuviin. Tässä siis yksi esimerkki, mistä saan tyyliini ideoita: videoista ja rohkeista naisista, katumuodista, omasta hyvästä olosta sekä mukavista vaatekappaleista. Jaan videon postauksen alle, katsokaa! Siitä tulee niin hyvä mieli. :)

Täytyy kuitenkin myöntää, että en mieti tyyliäni tai pukeutumista kovinkaan paljon. En nettishoppaile oikein ollenkaan, saati etsi asuesikuvia. Mieleeni ei ole edes tullut, että voisin kopioida jonkun tyyliä suoraan! En seuraa ikinä reseptejäkään tai muita ohjeita. Olen soveltaja tyyppi, joka luottaa vaistoon ja fiilikseen. Siihen mukavuuteen – ja siksi sloggi onkin ollut unelma yhteistyökumppani. Tämän arvon jaamme 100%. ;)

Pukeutujana olen täysin fiilispukeutuja. Kaukana ovat ne ajat, kun suunnittelin asukokonaisuuksia tarkkaan ala-asteesta yläasteeseen. (Kuvitelkaa: olin piirtänyt paperinukkemaisesti jokaisen vaatekappaleeni sekä asusteeni ja laittanut sinitarralla vaatekaapin oven sisäpuolelle. Sitten siirtelin niitä luoden erilaisia asukokonaisuuksia – jokaisena päivänä piti olla täysin eri kokonaisuus.) Nykyään nautin kyllä vaatteiden estetiikasta ja siitä, että pukeutumisella voi ilmaista itseä. Kuitenkin hyvä olo, helppous ja toimivuus menee itselläni kaiken edelle.

Mutta kai meillä jokaisella on jonkinlainen tyyli tai maku suunnittelemattakin. Kuvailisin pukeutumistyylini olevan skandinaavisen käytännöllinen, maanläheinen, simppeli ja ajaton sekoitettuna ripaukseen huoletonta ja naisellista pariisilaista tyyliä. Rakastan myös korkeita vyötäröitä, iholla mukavia kankaita ja istuvia vaatteita. Eri vuosikymmenten vivahteita. Siksi nämä sloggin 80-lukua henkivät alushousut ovat ihan lempparialushousut tällä hetkellä! Olisitteko uskoneet, että ”mummokalsarit” voisivat olla näin coolit?

Myös matkustaminen vaikuttaa tyyliini… Balilla, New Yorkissa ja Italiassa on jokaisessa omanlaisensa tunnelma, joka huomaamattaankin vaikuttaa asuvalintoihini. Täällä New Yorkissa olen pohtinut välillä tyyliä jo ennen tämän postauksen kirjoittamista, onhan se niin iso osa tämän kaupungin kulttuuria. Olen miettinyt, että olisipa ihana pukeutua vielä rohkeammin. Välittämättä muiden mielipiteistä tai katseista. En seuraa julkkiksia tai somepersoonia tyylin takia, mutta lähipiirini inspiroi. Täällä saman katon alla asuu Janita ja Arttu, jotka molemmat ovat rohkeita, persoonallisia, näyttäviä ja tyylikkäitä pukeutuja. Ihailen heidän tyyliä ja sitä, että he pukeutuvat juuri niin huomiota herättävästi tai erikoisesti, kuin itsestä tuntuu.

Tätä samaa asennetta on myös Sloggin Granny got Pants – kampanjan biisissä, kuvissa ja videossa. Rohkeus, värit, asenne, ilo, itsevarmuus, mukavuus. Ei vaihtuvia pikatrendejä, vaan klassikoita, nostalgiaa ja omaa näkemystä. Nuo ovat ne asiat, mitkä tämän kuukauden aikana ovat nousseet pintaan siitä, miten haluan pukeutua yhä enemmän. Eikä kyse ole edes vain vaatteista, vaan kokonaisvaltaisesta tyylistä ja olemuksesta. Williamsburgin vintage-kauppoja kierrellessä silmäni hakikin jo enemmän värejä, hattuja, ja erikoisia muotoja. Huomaan, että olen itsevarmimmillani ja hauskimmillani, kun pukeudun näyttävämmin, joten miksi pitäisi sulautua seinään?

Meillä oli tosi hauskaa kuvata näitä kuvia. Hetki jäi tosin lyhyeksi, koska meille tultiin sanomaan, ettei hotellimme katolla saa kuvata kameralla. Mutta toivon, että näistä välittyy, että vaatteista voi saada hyvää mieltä ja iloa. Eikä sen tarvitse aina tarkoittaa jotain kallista, vaan ihan vain hyvin istuvia ja mukavia alushousuja! <3

Photos/ Janita Autio (editing by me)

Comment!

Manhattanin sykkeessä – näin rauhoitun x 4

syyskuu 15, 2019

Viimeksi, kun olin New Yorkissa pidempään (3 viikkoa) asuimme Brooklynissä Prospect Parkin vieressä. Prospect Park muistuttaa hyvin paljon Keskuspuistoa. Se on suuri – sieltä löytyy metsää, nurmikenttää, lenkkipolkua, lampea ja rakennusta. Vietin tuolla lähes päivittäin aikaa, joten silloin en kokenut New Yorkia liian hektiseksi ja hälinäiseksi. Nyt asumme China Townissa, ihan Canal Street:in vieressä. Vilkkaimmalla alueella New Yorkissa, jota tiedän. Tässä ihan lähellä ei ole mitään pakopaikkaa – ainakaan keskellä päivää. :)

Olen hyvin herkkä ja kammoan ihmismassoja…joten niin superkätevä ja hyvä kuin sijainti onkaan, alkoi viikon jälkeen vähän ahdistaa. Nyt on taas hyvä olo ja osaan nauttia kaupunkielämästäkin.  Se vaati kuitenkin pieniä muutoksia/tekoja. Tässä 4 vinkkiäni, miten olen tasapainottanut arkeani täällä. Vaikka Suomessa ei asuisikaan keskellä elämää, vilskettä, ihmismassoja ja melua, niin olen varma, että nämä asiat rahoittavat kenen tahansa mieltä ja päivää.

1. Maassa istuminen keskellä luontoa ja syvään hengittely.
Painotin sanaa maassa istuminen, puiston penkin sijaan, koska koen, että kosketus oikeasti maahan maadoittaa enemmän. Tunnen juurtuvani, kun istun kalliolla tai nurmikolla. En tiedä olenko koskaan tuntenut yhtä vahvaa luontoyhteyttä kuin täällä, kun pääsin täällä ensimmäistä kertaa Central Parkiin. En ollut nähnyt luontoa moniin päiviin ja istuin rauhalliselle kalliolle, alla solisi puro. Sanoin Laurille, että hän voisi mennä edeltä kahvilaan, halusin meditoida hetken yksin. Kaikki luonnon äänet tuntuivat niin taivaallisille. Puhumattakaan ilmasta, jota oli helppo hengittää, jossa oli raikas tuoksu. En kyllä pidä koskaan luontoa itsestään selvänä enää. Täällä jotenkin vielä on vahvistunut se, että pysyvän asuinpaikkani lähellä on oltava luontoa.

2. Restoratiivinen jooga. Kaikki joogatunnit, joilla olen käynyt täällä ovat olleet restoratiivisia. Täällä on tullut käveltyä paljon (monena päivänä yli 15 000 askelta, kerran jopa 26 000), joten se on saanut mennä toistaiseksi liikunnasta. Olen antanut itselle luvan mennä joogatunneille, joita olen nyt eniten kaivannut: hyvin palauttaville tunneille. Näiden jälkeen olo on ollut aina ihanan tyyni ja levollinen. Muistutan, että silloin kun elämässä on kiirettä, hälyä ja stressiä, on hyvinvoinnin kannalta monesti paljon järkevämpää mennä yin-joogaan tai restoratiiviseen joogaan esimerkiksi kuntosalin sijaan.

3. Aikaiset (hiljaiset!) aamut. Täällä, jos jossain kannattaisi herätä aina kello 5.00. Yksi kohokohdista tähän asti on, kun lähdimme Laurin kanssa ennen auringonnousua kävellen Brooklyniin. Oli ihan huikeaa kävellä hiljaisilla kaduilla ja nähdä, kun kaupunki pikkuhiljaa heräsi ja aurinko nousi. Normaalisti Brooklynin silta on aina ruuhkainen, mutta nyt saimme nauttia siitä lähes kahdestaan. Nämä kuvat Janita otti lauantai-aamuna, silloinkin olimme hyvin aikaisin liikkeellä.

4. Teehetki. Olen vaalinut täällä teen juontia omana pikku rauhoittumisrituaalina. Oli se sitten kämpillä tai kahvilassa, kuppi lämmintä yrttiteetä rauhoittaa. Suosin hermostoa rauhoittavaa ja stressiä lievittävää minttua tai kamomillaa.

photos/ Janita Autio (editing by me)

2 Comments