Lifestyle

Sittenkin enemmän introvertti – 10 syytä miksi

huhtikuu 30, 2019

Ehkä tähän otsikkoon riittäisi jo perusteluksi se, että en menekkään vappukemuihin tai ystävien illanistujaisiin… vaan jään YKSIN kotiin, ja olen tästä superinnoissani. Mitään muuta ei huvittaisi tehdä yhtä paljon. Minut on tänään myös aivopesty Game of Thronesiin, joten ehkä aloitan katsomaan sarjaa. :D

Tiedättekö te sen tunteen, kun tajuaa itsestään jotain uutta ja tulee helpotuksen tunne. Fiilis, että ymmärtääkin vähän paremmin omia tuntemuksia ja fiiliksiä. Sen jälkeen, kun muutin Suomeen, nousi tiettyjä piirteitä itsessäni taas paremmin esiin, jotka olivat ulkomailla asuessa ja täysin erilaista elämää elävänä vähän piilossa. Olenkin harrastanut jonkinlaista itseni tutkiskelua poikkeuksellisen paljon tämän jälkeen.

Kevään aikana olen paitsi tajunnut, että olen erityisherkkä, myös sen, että taidan sittenkin olla introvertti. Luulin ennen, että olen ambivertti, mutta vähän enemmän ekstrovertti. Olen alkanut kuitenkin kyseenalaistamaan tätä ja eilen tein pari testiä, jonka mukaan olen introvertti. Joko ennen olen lukenut itseäni vähän väärin tai sitten olen muuttunut….

Esimerkiksi tein uudestaan nyt 16 persoonallisuustyypin testin (Myers-Brigss), josta kirjoitin 4 vuotta sitten blogissa. Silloin sain tuloksen ENFP-T. Nyt sain tulokseksi INFP-T (introvertti, intuitiivinen, tunteellinen, mahdollisuuksia etsivä, sekasortoinen). Eli muuten sama, mutta ekstrovertin sijaan minussa on 56% introverttia. Veikkaan, että tämä tuloksen ero johtuu vain siitä, että tunnen itseäni koko ajan paremmin.

Aihe on sinänsä tosiaan ajankohtainen, koska on vappu. Muistan, etten koskaan, en edes ala-asteella ole tykännyt vapusta. Kyseessä on siis jonkinlainen inhokkijuhlani ja nyt tajuan taas paremmin miksi. Juhla, jossa on paljon räiskettä ja ihmisjoukkoja. Ennen ajattelin aina, että olen tylsä, nyt voin ajatella, että olen introvertti.

Ylen artikkelin mukaan, jos tunnistaa itsensä alla olevista kohdista vähintään kuudesta on todennäköisesti ihmistyypiltään introvertti.

Oletko introvertti?

1.Haluat rauhaa ja rentoutumista
-Kyllä.

2. Pidät itsenäisestä työstä. Pystyt toimimaan pitkiäkin aikoja yksin kaipaamatta muiden seuraa
-Todellakin, ihan ehdottomasti.

3. Haluat analysoida ja pohtia asioita. Pyrit pitämään tunteet ja logiikan erillään
-Kyllä (ainakin tuohon, että haluan analysoida ja pohtia).

4. Olet äärimmäisen keskittynyt. Pystyt paneutumaan tehtävään pitkäksi aikaa ilman taukoja
-Pystyn keskittymään loistavasti täysissä kahviloissa, lentokoneissa yms. Pystyn sulkemaan ympäristön pois täysin. Mieluiten työskentelen putkeen ilman taukoja, koska nimenomaan haluan paneutua asioihin.

5. Työskentelet mieluiten jaksoissa, yksi selvästi rajattu tehtävä kerrallaan
-Ehdottomasti. Inhoan, jos pitää säätää montaa asiaa kerrallaan ja tulee keskeytyksiä

6. Olet kärsivällinen. Et tylsisty yksin ollessasi, vaan jaksat odottaa kauan, että jotain tapahtuisi
-Olen tajunnut olevani kärsivällinen vasta sen jälkeen, kun elämääni tuli ihmisiä (kuten Lauri), joiden pitää toimia ja saada asiat tapahtumaan IHAN HETI, kun asia pälkähtää mieleen. En koskaan tylsisty.

7. Viihdyt yksin. Sosiaalinen tarpeesi ei ole kovin suuri
-Allekirjoitan tämänkin. Olen huomannut kaikkina ulkomaa-aikoinani, että kolme viikkoa on rajani. Kun kolmeen viikkoon en ole puhunut kenenkään kanssa muuta kuin kaupassa kassan kanssa pari sanaa, alan kaivata sosiaalisia tapahtumia.

8. Ajattelet kuvallisesti. Sanojen visualisoiminen on sinulle helppoa
-Kyllä. Tuskin muuten rakastaisin fantasiakirjallisuutta. Harry Potterit ja Taru Sormusten Herrasta kirjat ovat vieneet täysin mukanaan.

9. Olet taitava kuuntelemaan. Keskustelussa panet merkille paitsi sen mitä sanotaan myös sen, mitä oikeasti tarkoitetaan
-Toivottavasti, luulen näin.

10. Haluat ajatella ennen kuin avaat suusi. Et ole mikään moottoriturpa
-Tästä en täysin tunnista itseäni. Yleensä puhun ennen kuin ajattelen, mutta toisaalta tämä ei päde tuntemattomien kanssa.

11. Olet itsenäinen. Trendit ja ryhmäajattelu eivät juurikaan sinuun vaikuta
– Olen itsenäinen, mutta tämäkin kohta on vähän niin ja näin… En vahvasti tunnista itseäni kuvauksesta.

12. Stressaannut helposti. Joudut sulkeutumaan häiriötekijöiltä, jotta voisit keskittyä. Työskentelet huonommin paineessa
-Tunnistan. Stressaannun helposti. Toisaalta koen kyllä välillä pystyväni parempaan suoritukseen paineessa, vaikka en pidäkään paineen alla työskentelystä.

Tunnistin itseni siis ainakin yli kymmenestä. Entäs te? Ihanaa vappua kaikille, miten sen sitten vietättekin. :) <3

photos/ Janita Autio (editing by me)

2 Comments

Päiväkirjamerkintöjä – Pääsiäinen Italiassa

huhtikuu 23, 2019

Mietin hetken, mistä tekisin postauksen. Tässä on tullut niin monen päivän tauko, että mistä taas aloittaisin. Olen viime päivinä miettinyt paljon edellisiä pääsiäisiä. Se alkoi siitä, kun muistelin, kuinka vuonna 2014 (viisi vuotta sitten) olin Seinäjoella ja juuri tavannut Laurin ensimmäistä kertaa. Olin lähdössä heti pääsiäisen jälkeen uudestaan Laurin luo Belgiaan, jopa kolmeksi viikoksi. Muistan jotenkin sen fiiliksen, mikä tuolloin oli.

Seuraava pääsiäinen siitä asuttiinkin jo yhdessä Englannissa, jonne siskoni ja hänen miehensä tulivat kylään. Tämän jälkeen muisteluni loppuivat, sillä en enää muistanutkaan niin helposti. Menin ja selailin blogista. Kätevää. Tuli olo, että haluan kirjoittaa siitä, mitä tänä pääsiäisenä tuli tehtyä.

Pitkäperjantai

Istun patiolla auringossa juomassa aamukahviani. Yleensä raahaan tänne aina Suomesta suodatinkahvia, mutta nyt unohdin. Tunnen heti pienen lomafiiliksen, kun ei ole kiire minnekään ja ulkona tuntuu melkein kesä. Yhtäkkiä kädessäni on amerikkalaisen jalkapallon kokoinen kindermuna. Olen kyllä nähnyt Italiassa isoja pääsiäismunia – onhan Kinder-yllätysmuna italialainen keksintö ja Kinder osa Ferreron perheyritystä. Mutta hymyilyttää, kun paikalle saapunut Laurin isä kaivaa ostoskassista meille nämä pään kokoiset pääsiäismunat. Mietin pitäisikö tuoda muna Suomeen kummitytölle, joka rakastaa kindereitä.

Italiassa olemme aina urheilleet yhdessä Laurin kanssa paljon. Olen kaivannut yhteistä treenirutiinia. Päätämme lähteä lenkille. Minä haluaisin juosta vuoren rinnettä katsomaan lampaita, Lauri haluaa metsäpolulle juoksemaan edes takaisin. Kuulemma muuten menee kuvailuksi ja tasaisella saa juostua paremmin. Ymmärrän pointin, vaikka haluan aina mieluummin juosta kohteesta A kohteeseen B. Juokseminen tuntuu hyvältä ja kamalalta. Kunto on rapistunut, mutta nautin silti. Tuntuu tulevalta kesältä ja samaan aikaan vanhat muistot nousevat pintaan. Ihan kun vuosia ei olisikaan ollut välissä – kaikkia on niin samaa ja tuttua. Päätän vielä joogata ja levitän maton ulos pihaan. Viime viikot ovat olleet kiireisimpiä koskaan, joten tekee niin hyvää rauhoittua ja olla itsekseen.

Luen Opintiellä-kirjaa puoli kahteen asti yöllä, en malta laskea sitä käsistä. Saan kirjan loppuun ja alan vielä googlettaa, mitä siitä sanotaan. Missä Tara nyt on ja millaiset välit hänellä on perheeseensä?

Lauantai

Heräämme yhdeksän aikaan ja suuntaamme autolla alas kaupunkiin. Käymme Naturasi-luomukaupan yhteydessä olevassa kahvilassa aamupalalla. Syön täytettyä croissanttia, mansikka-banaani-mantelimaito-chiansiemen smoothieta (ainut paikka, mistä täältä saa smoothieita ;)) sekä juon americanon. Kauppaostosten jälkeen menemme pienen, idyllisen kaupungin keskustaan. Käymme kukkakaupassa (pionikimppu 12e) ja kahvilassa hakemassa leivoksia mukaan (1,2e kappale). Täällä tietyt asiat ovat niin paljon edullisempaa! Pistäydymme myös muutamassa vaate/lifestyleliikkeessä ja minua ihmetyttää jälleen, miten ihania, persoonallisia ja tyylikkäitä kauppoja Italiassa on jopa pikkukaupungeissa. Kaupungilta ajamme Laurin vanhemmille syömään lounaaksi sienirisottoa. Nam!

Hetken aikaa teen kotona töitä ja sen jälkeen laitan lenkkarit jalkaan ja lähdemme Laurin kanssa lenkkeillen alas vuorenrinnettä. Istumme porukalla patiolla, syömme mandariineja, jutustelemme ja ehdin aloittaa vähän Sanna Mämmin uutta Vapaudu Huolista -kirjaa. Mietin, että tätä mindfulness kirjaa tarvin, sellainen murehtia olen. Laurin ihana serkkutyttö tulee käymään ja teen hänelle lettikampauksen ennen pääsiäiskirkkoa. Täällä Italiassa maaseudulla paikalliset käyvät ahkerasti kirkossa. Olen aina rakastanut laittaa kampauksia ja lettejä, onneksi täällä on Sofia, jonka hiuksilla pääsen toteuttamaan tätä puoltani.

Ajamme illalla vielä kaupunkiin syömään tuttuun kalaravintolaan. Ihanan spontaani päivä hetkessä eläen, ilman sen kummempia suunnitelmia.

Sunnuntai

Minulla on vielä kahdet kamppiskuvat kuvattavana Italiassa ja sääennuste näyttää, että on viimeinen kunnon lämmin päivä. Loppupäiviksi täällä luvataan sadetta. Nousen ylös sängystä, laittaudun ja valmistelen kuvaussetit. Kuvaamme Laurin kanssa aamupäivän. Onneksi pihamme täällä on kuvauksellinen, eikä tarvitse lähteä kauas.

Tästä siirrymme muiden seuraan ja auttamaan pääsiäisaterian valmistuksessa. Syömme useamman ruokalajin menun ja avaamme samalla grillikauden. On parsaa ja polentaa, sieniä ja perunaa, salaattia ja parsakeittoa, leipää, juustoja ja viiniä. Ja muille tietysti monen sorttista lihaa. Syömme pitkään ulkona ja jatkamme jälkiruualle Laurin serkkujen luo. Tällä kertaa vuorossa on metrin korkuinen pääsiäismuna! En ole koskaan syönyt vastaavaa. Hauska ohjelmanumero kääreen avaamisineen. Kun lohkaisen palan pääsiäismunasta, tuntuu kuin olisin murtanut pienen murun, mutta kädessä onkin suklaalevyn kokoinen pala. Hups.

Lähtiessämme kadulla tulee loputkin sukulaiset saatumalta vastaan eri suunnista ja hetken meininki oli kuin Serranon Perheessä neljän sukupolven voimin. Vähän huvittaa ja ihastuttaa samaan aikaan tämä italialainen kulttuuri, puheensorina ja perheyhteisöllisyys.

Kun pääsemme kotiin, olo on aika ähky ja väsynyt koko päivän ulkoilun jälkeen. Teemme pakolliset työjutut ja lopuksi katsomme vielä Selviytyjät.

Maanantai

Keräännymme ylemmäs vuorelle retkelle. On upeat näkymät, eväsleivät kääritty paperiin ja perinteinen italilainen pääsiäisfocaccia – pullaimainen makea kakku. Olin ajatellut, että teen jo normaalin täyden työpäivän, mutta rento olo vie mennessään. Ohjelmassa on kuitenkin kuvata tänään kamppis ja menemmekin joelle, jossa on upeita kuvausmaisemia. Ulkoilun ja kuvailun jälkeen tekee mieli jäätelöä. Ajamme suosikkigelateriaamme. Tässä kyseisessä paikassa on aina jonoa, ja nyt jono ulottuu ulos asti. Mutta tiedän, että se on odottamisen väärti – pistaasia, lakritsia ja uutta kookos-suklaa makua. Pääsiäisen kunniaksi tietysti kolme palloa. ;)

Ilta meneekin töiden kanssa. Vastaan muun muassa pitkään haastatteluun, etsin kuvia, julkaisen yhteistyön ja vastailen kommentteihin.

Oli oikein mukava pääsiäinen, vaikka olen huomannut, että juhlapyhinä tulee melkein aina jokin hetki, kun ikävöin perhettäni, jos en heidän parissa ole. Onneksi on whatsapp, niin pystyy olla kuvien ja videoiden ansiosta vähän hengessä mukana. Toivottavasti teilläkin oli rentouttavat päivät! <3 Mitäs muuten tykkäätte tällaisista postauksista? Jaksatteko lukea toisen peruspäivistä vai onko nämä päiväkirjamaiset postauksen vain minua varten?!  :)

11 Comments