Beauty

Hyvinvointitrendit 2020

18 joulukuun, 2019

Niin kauan kuin muistan, olen ollut kiinnostunut hyvinvointitrendeistä, uusista ilmiöistä… Syksyllä, kun vietimme kaksi kuukautta New Yorkissa ja Los Angelesissa kokosin listaa puhelimeni muistioon hyvinvointiin liittyvistä asioista, jotka siellä näkyvät jo selvästi suuremmin kuin täällä Suomessa. Yleensähän varsinkin hyvinvointitrendit tulevat juuri Losista ja New Yorkista. Tykkään seurata, mitä alalla tapahtuu, mutta tässä vain omia havaintojani ja arvailujani, mitkä hyvinvointitrendit mielestäni ovat in 2020.  Ehkä tässä myös korostuu asiat, joista juuri nyt olen itse innoissani ja kiinnostunut. :)

1.Äänihoidot

Itse törmäsin tiibetiläisiin äänimaljoihin, tuulikelloihin, gongeihin, rumpuihin sekä muihin vastaaviin instrumentteihin ensimmäisen kerran joogatunneilla. Nyt olen huomannut, että tänä vuonna sointukylpyihin on törmännyt myös pr-tilaisuuksissa. Uskonkin, että erilaiset äänihoidot tulevat lisääntymään syvärentoutusmenetelmänä myös joogasalien ulkopuolella. Äänihoitoja on käytetty esimerkiksi kivun lievitykseen jo tuhansia vuosia, mutta nykyään löytyy myös tutkittua tietoa äänen kehoa parantavasta ja rentouttavasta vaikutuksesta.

Vaikutus perustuu äänen värähtelyyn. Värähtely kulkeutuu kehon nesteitä pitkin ja tämän todella tuntee koko kehossa. Itse olen kokenut äänihoidot hyvin voimakkaina. Kävin Los Angelesissa parin tunnin Breathwork & Sound Healing Consert illassa, jossa meitä oli n.50 ihmistä paikalla. Makasimme ringissä peittojen ja tyynyjen kera. Iso osa porukasta itki jossain vaiheessa harjoitusta ääneen ja lopussa tehty fiiliskierros, jossa jokainen sai sanoa jotain, oli hyvin vaikuttavaa kuunneltavaa.

Kävin myös New Yorkissa restoratiivisella joogatunilla, jossa opettaja lauloi. Tämä saattaa olla jotain, mikä lisääntyy myös täällä; äänen erilainen yhdistäminen joogaan. Laulaminen ja mantraaminen ovat minun omalla epämukavuusalueellani, mutta joogaopekoulutuksen aikana huomasin, että oma äänen käyttö voi olla todella voimaannuttavaa, virkistävää ja rauhoittavaa.

2. Hiljaisuus

Tämän halusin nostaa tähän edellisen vastapainona, sillä toisaalta uskon hiljaisuuden arvostamiseen. Vastamelukuulokkeiden lisääntymiseen. Hiljaisten tilojen rakentamiseen julkisissa kohteissa. Parempiin äänieristeisiin. Hiljaisuusretriitteihin. Tämä trendi tulee varmasti ennen kaikkea näkymään isoissa kaupungeissa, niiden palveluissa sekä sisustus- ja tilaratkaisuissa. Hiljaisuudella on monia tieteellisesti todettuja terveyshyötyjä. Itse opin arvostamaan hiljaisuutta todella paljon New Yorkin kuukauden aikana, jolloin oli vaikea löytää hiljaista paikkaa ja hetkeä.

3. Meditaatio / Hengitys

Meditaatio on jo ollut useampina vuosina pinnalla, mutta uskon, että tämä kehitys vain jatkuu kiihtyvästi. Esimerkiksi Los Angelesissa oli omia meditaatiokeskuksia. Suomesta ei löydy tietääkseni vielä yhtään omaa studiota, joka keskittyisi vain tarjoamaan erilaisia meditaatiotunteja. Uskon myös, että yhä useampi perustaa kotiin rentoutumisnurkkauksen, johon hankitaan hoitavia kristalli- ja voimakiviä, eteerisiä öljyjä ja hengellisiä kortteja yms… Lisäksi erilaiset meditaatioapplikaatiot kasvattavat suosiotaan.

Koen, että hengitysharjoitukset tulevat olemaan myös yksi kasvava trendijuttu. Esim. Uudesta Huawein älykellostani löytyy hengitysharjoitus, jossa hengitetään hitaasti ja syvään kellon tahdissa. Myös kylmäharjoittelu on ollut nousussa ja kuten kuuluisassa Wim Hofin metodissa, siinä hengitysharjoitukset ovat isossa roolissa.

4. Digipaasto

Edellisiinkin viitaten, tämä elämän yksinkertaistamismetodi on varmasti tulevana vuonna monen suunnitelmissa. Omassa lähipiirissäni on paljon sometyöntekijöitä ja tämä on ollut yksi selvä puheenaihe viime aikoina.

5. Minimalismi ja zero waste

Minimalismi aatteena varmasti jatkaa kasvamistaan vauhdilla. Huomaan sen erittäin hyvin jo tässä joulun alla: suurin osa tutuistani perheineen ei enää osta joululahjoja – ei ainakaan tavaraa. Myös yhä enemmän tullaan pakkaamaan tuotteita ekologisemmin, esimerkiksi muovin sijaan kierrätettyyn muoviin tai kasviperäiseen muoviin. Suomalainen Sulapac valmistaa täysin maatuvia ja biohajoavia purkkeja – tälle uskon ja toivon suurta lisäkasvua.

Miten nämä liittyvät hyvinvointiin? Mielestäni monellakin tapaa. Arvojen mukaan eläminen on tärkeää hyvinvoinnille ja aika monen meistä arvot puoltavat eettisiä ja ekologisia valintoja. Vähemmän materiaa tarkoittaa usein vähemmän ärsykkeitä ja vähemmän vertailua/kilpavarustelua. Enemmän vapautta. Lisäksi enemmän aikaa ja rahaa sijoittaa hyvinvointia pitkällä tähtäimellä tukeviin asioihin. Sitä paitsi me olemme yhtä – maapallo, luonto, sinä ja minä.

6. Ketodieetti, Pätkäpaasto ja Fleksaus

Aina vallalla on joitain muotiruokavalioita ja itse uskon, että näistä kolmesta puhutaan Suomessa vielä enenevissä määrin ensi vuonnakin.

Ketoruokavalio, joka sisältää runsaasti rasvaa ja erittäin vähän hiilihydraatteja, näkyi isosti Jenkeissä. Muutama esimerkki: ”Kukkakaaliriisiä” oli kaikkialla, jopa monissa kaupoissa myynnissä valmiiksi raastettuna. Lisäksi Starbucksissa ja muissakin ravintoloissa oli annoksia, jotka oli merkattu ketoilijalle sopivaksi. Tähän ketomerkintään en ole vielä Suomessa törmännyt, vaikka ainakin omassa tuttavapiirissä on useita ketoruokavaliota testanneita tai sen nimeen vannovia.

Pätkäpaastosta on puhuttu pidempään, on ollut 5:2-dieettiä sun muuta. Kuitenkin yleisin ja perinteisin ”16/8”, jossa 16 tuntia vuorokaudesta paastotaan ja 8 tunnin ajan saa syödä vapaasti, tuntuu nostavan suosiotaan jatkuvasti. Ketodieettiä en itse ole kiinnostunut kokeilemaan siihen enemmän perehdyttyäni, vaikka uskon sen joillekin toimivankin loistavasti. Sen sijaan pätkäpaasto kiinnostaa minuakin.

Fleksaus eli osa-aikainen kasvisyönti muistuttaa eniten omaa ruokavaliotani ja huomaan, että tätä noudattaa koko ajan enemmän ja enemmän ihmisiä. Flexitaristi noudattaa pääosin vegaaniruokavaliota, mutta joustaa tarvittaessa. Puhdas vegaaniruokavaliokin toki varmasti kasvattaa suosiota yhä – vegebuumi on ja pysyy.

Kaiken kaikkiaan en usko, että tiukat säännöt ja ruokavaliot enää niin trendaavat. Ensi vuonna monen hyvinvointia edistää enemmän rentous ja intuitiivinen toiminta. Jopa nautiskelu.

7. Alkoholittomat juomat & Probioottiset juomat

Veikkaan että ensi vuoden trendikkäimät juomat ovat alkoholittomat drinkit, kombucha sekä vesikeffiiri. Kombucha on ollut jo tämän vuoden selkeä trendijuoma Suomessa, mutta sen kulutus ei ole mitään verrattuna Nyciin ja Losiin. Siellä sitä löytyy niin kahviloista, hotellin aulasta teen ja kahvin vierestä kuin häistä juhlajuomanakin.

8. Yhteisöllisyys

Yhteiskunta on mennyt koko ajan yksilökeskeisemmäksi, mutta uskon, että vastavirtaa näkyy yhä enemmän, koska yhteisöllisyyttä selvästi kaivataan. Co-working tilat, yhteiset kohtaamispaikat, kimppa-asuminen, retriitit ja hyvinvointifestivaalit – uskon näiden kaikkien suosion kasvavan.

9. Nukkuminen & unen seuranta

Ehkä yksi isoimmista hyvinvointiin liittyvistä muutoksista verrattuna viisi vuotta sitten olleeseen keskusteluun, on nukkumisen tärkeyden painottaminen ja ymmärtäminen. Unen laatuun panostaminen on jäänyt kaikkien urheilu- ja ravintovillitysten jalkoihin, mutta nyt muutos on täällä ja hyvä niin. Itse olen ollut erityisen kiinnostunut nukkumisesta kuluneen syksyn aikana. Sen lisäksi, että olen lopettanut kahvin juonnin lähes kokonaan, olen mm. alkanut mittaamaan untani älykelolla ja lukenut Matthew Walkerin Miksi Nukumme – Unen voima -kirjaa. Uskon, että kaikki nukkumiseen liittyvä kasvattaa suosiotaan hyvinvointisaralla.

10. Kiinalainen lääketiede

Kiinalainen lääketiede on valtavan kiinnostavaa… Sen viiden elementin teoria, eri hoitomuodot kuten akupunktio, kuppaus ja Gua sha sekä Yin & Yang – filosofia. Itse innostuin kiinalaisesta lääketieteestä joogaopekoulutuksen ja yin-joogan kautta. Varasin perään akupunktion, luin pari kirjaa ja aloitin loppuvuonna testaamaan tämän vuoden ehkä isointa ihonhoitohittiä kosmeettista Gua shaa sekä Katja Kokon Yin Your Skin –verkkokurssia. Uskon, että nyt kun Gua sha on niin pinnalla, alkavat muutkin kiinalaisen lääketieteen hoitomuodot kiinnostaa ihmisiä vielä entisestään. Olen pohtinut, että voisin tehdä oman postauksen kiinalaiseen lääketieteeseen liittyen, kiinnostaisiko sellainen? :)

11. Metsä

Vuonna 2020 metsä on muodikkaampi kuin koskaan, ainakin luulen niin. ;) Kotimaan matkailu ja telttailu. Patikointi ja retkeily. Maadoittuminen, hiljaisuus ja rauhoittavat luonnon äänet. Uskon myös sienestyksen, marjastuksen ja villiyrttien keruun kasvuun. Metsän tunnelmaa haetaan moneen ja erilaiset elämykset/kokemukset metsissä, kuten metsäjooga kasvattavat suosiota. Ehkä puiden istutus hiilinieluiksi ja ikimetsien suojelu on saanut meidät näkemään metsät uudella tavalla, arvokkaina aarteina.

12. Jooga

Jooga varmasti lisää suosiotaan Suomessa vielä paljon, mikä on ihanaa. Eri tyylilajeista uskon esimerkiksi Katonah-joogan isoon kasvuun. Se näkyi varsinkin New Yorkissa jo todella paljon, mutta Suomeen se rantautui vasta viime vuonna joogaopettaja Elisa Kuuttilan kautta. Uskon myös, että erilaiset perhe-elämään liittyvät joogat lisääntyvät yhä enemmän kuten lapsijooga, äitiysjooga ja parijooga.

Olisi hauska kuulla, jos teillä heräsi jotain ajatuksia tästä! Oletteko jostain samaa tai eri mieltä? Tuliko mieleen muita hyvinvointijuttuja, joiden ennustatte olevan erityisen suosittuja ensi vuonna? :) <3

8 Comments

Mitä paino minulle merkitsee?

24 lokakuun, 2019

Anna-Maria haastoi hyvinvointibloggaajia kirjoittamaan, mitä paino meille merkitsee. Endorfiinikoukussa-blogin Elina ehti jo aiheeseen tarttua ja minäkin aloin miettiä asiaa. Kävin kesällä perus terveystarkastuksessa mittaamassa verenkuvani, raudan ja D-vitamiinin pitoisuudet yms… ja lääkäri kysyi, paljonko painan. Tajusin, että en tiennyt yhtään. Se voi olla mitä tahansa 58-69kg välillä. Luulisin. En ole käynyt puntarilla sen jälkeen, kun muutimme Englannista keväällä 2016. Yli kolmeen vuoteen. Enkä ole edes ajattelut painoani. Suoraan sanoen ei voisi vähempää kiinnostaa. Vai pelkäänkö vain nousta uudestaan puntarille…?

Miten tässä näin kävi? Miten, minä luovuin puntarista? Minä, joka kävin puntarilla joka päivä, välillä useammankin kerran. Minä, joka tavoitteli aina jotain 56-57kg painoa ja piirsin vihkoihin janaa, jossa oli nykyinen painoni ja toisessa päässä tuo tavoitepaino. Minä, joka kerran saavutti 54kg painon ja oli tyytyväisempi vartaloonsa kuin kertaakaan aiemmin. Joka painoi 65kg ja tunsi itsensä valtavaksi.

En suunnitellut lopettavani puntarilla käyntiä, mutta kun muutimme Englannista Italiaan ja siitä myöhemmin Belgradiin, emme koskaan hankkineet puntaria. Emme ehtineet, koska koko ajan olimme menossa eri puolilla maailmaa. En vain ole ollut paikoissa, joissa olisi ollut puntari, jolle nousta. Kerran vähän myöhemmin katsoin puntaria Italiassa elektroniikkakaupassa ja harkitsin jo ostamista. Mutta sitten mietin, että miksi ostaisin? En nähnyt yhtään syytä. En hankkinut siis puntaria myöskään Helsingin asuntooni.

Nyt tätä kirjoittaessa mietin, että ehkä pelkäänkin sitä, mitä lukema näyttää ja on helpompi olla tietämättä?! Mitä jos se onkin vaikka 70kg? Enemmän kuin olisin ajatellut, enemmän kuin olen koskaan painanut? Mutta ei, tuskin sekään muuttaisi mitään, koska olen tyytyväinen näin ja sekin olisi terveellisissä lukemissa.

Pelkäsin aina, että jos en kontrolloisi painoni mittareiden avulla (huom. puntarin lisäksi käytin mittanauhaa), paisuisin kuin pullataikina huomaamattani. Olinhan jo kerran kerryttänyt painoa selvästi tajuamatta itse asiaa. Kun aloitin mallin työt 15-vuotiaana, lopetin samoihin aikoihin voimistelun ja ilmeisesti tämä alkoi näkyä pian painon kertymisenä. Minulle tuli silloin täysin yllätyksenä, kun toimistolta sanottiin, että minun pitää laihduttaa tai en voikaan lähteä kesäksi Milanoon. Sitä ennen en ollut koskaan miettinyt painoani. Tai jokin hatara muistikuva on siitä, kun kavereiden kanssa ala-asteella vertailtiin painoja ja minua hävetti, että painoin eniten ja huijasin luvun pienemmäksi. Tähän aikaan en tajunnut, että no hitsi on vähän eri asia, että on 176cm pitkä kuin vaikka 165cm. Painoja ei pitäisi koskaan vertailla.

Seuraavat 10 vuotta menivätkin painon tarkkailussa ja se vei valtavasti energiaa. Hyvinvoinnista kiinnostuttuani tiesin kyllä, että paino ei todellakaan kerro kaikkea kehon koostumuksesta ja muodosta. Lihas painaa. Mutta jotenkin en silti sisäistänyt asiaa – treenasin enemmän kuin koskaan salilla ja koska painoni oli isompi kuin aktiivisimpina malliaikoina, luulin olevani todella iso. Pyrin laihduttamaan, vaikka ylimääräistä rasvaa ei kehossani kyllä kovin paljoa edes ollut. Nyt kun katson noita kuvia, mietin, että olin vain lihaksikkaampi.

Ehkä kehonkuvani ja tavoitteeni olivat ihan vinksallaan ja ristiriitaisiakin. Halusin näyttää samaan aikaan sirolta, mutta treenata isoja painoja salilla ja halusin näyttää naiselliselta, mutta saada mahdollisimman alhaisen rasvaprosentin. jne. En koskaan oikein ollut tyytyväinen mihinkään.

On hassua, miten selvästi näen yhä puntarin lukemat silmissäni. Sen kuinka heti herättyäni ennen juomista menin puntarille alushousuissa, ja toivoin, ettei mittari näytä suurempaa kuin edellispäivänä. Ei ehkä se positiivisin tapa aloittaa päivä.

Luulin painon kontrolloinnin ja tarkkailun oikeasti auttavan, motivoivan ja innostavan. Mutta tosiasiassa päinvastoin. Se ahdisti. Paino vaihtelee joka tapauksessa melko selvästikin, lentomatkojen, kuukautisten, edellisten aterioiden seurauksena… Kun huomasin, että nesteitä on kertynyt liikaa, yritin päästä niistä eroon nopeasti syömällä sinä päivänä vain vihersmoothieta tms. Toisaalta taas toisin päin, silloin kun laskin esim. kaloreita saatoin lisätä syömisiäni vain siksi, että sain syödä vielä lisää, vaikka ruokaa ei enää tehnyt mieli eikä ollut nälkä. Sen sijaan, että olisin kuunnellut kehoani, perustin valintani ulkoisiin mittareihin.

En sano, ettei tämä olisi koskaan järkevää. Joissain tapauksissa varmasti kyllä, varsinkin jos on ihan pihalla omista elintavoista tai on oikeasti joku järkevä tavoite esim. painonpudotukselle. Jos on kuitenkin normaalipainoinen terveellisesti syövä henkilö, sanoisin, että kannattaa unohtaa puntarit. Viedä ne kellariin pölyttymään. :)

Elämästä on tullut rennompaa ja vapautuneempaa, kun en enää mieti painoni. En enää koskaan ahdistu sosiaalisista tilanteista tai juhlista, vaan nautin tarjoilusta. Elämäni on niin vaihtelevaa jatkuvien maisemanvaihdosten takia, että oli ehkä välttämättömyyskin luopua liiasta kontrollista, koska rutiineja on mahdotonta ylläpitää. Vaikka ulkoisesti olenkin joskus ollut paremmassa kunnossa, en vaihtaisi nykyisyyttä silti siihen. Olen paljon enemmän sinut vartaloni kanssa, osaan nauttia siitä ja rakastaa sitä. En yritä enää muuttaa sitä jatkuvasti, vaan voin todeta, että näin on hyvä.

Uskon, että ikä ja jooga harrastuksena sekä elämäntapana on vaikuttanut eniten lempeämpään suhtautumiseen, mutta myös tuo, etten enää mittaa kehoani. Olen päässyt takaisin tilaan, joka oli ennen mallinurani alkua. Siihen, että vartaloni ei ole enää viikottain ajatuksissani -saati päivittäin tai tunneittain. Mietin sitä omalla mittapuullani hyvin harvoin ja vielä harvemmin sitä, mitä muut siitä ajattelevat. Nyt kun tätä ajattelen, olen melko ylpeä itsestäni jopa, miten iso ero vuosien varrella on tapahtunut.

Minusta on varsin helppo pitää paino kurissa nykyään. Syön herkkujakin enemmän, kuin esim. 3 vuotta sitten, mutta myös paljon terveellisiä asioita. Edelleen pyrin syömään mahdollisimman puhtaasti prosessoimatonta ruokaa. Pääosin. Se on tapa – niin yksinkertaista se on. Kun syö ja liikkuu niin, että keholla ja mielellä on molemmilla hyvä, ei painonhallinta ole rakettitiedettä. (Enemmän haastetta ja petrattavaa on ollut energiatasojen kuin painon kanssa… Huomaan, että kiireessä ateriavälini pitkittyvät, mutta silloin kun mietin syömisiäni paljon, en koskaan unohtanut syödä.)

Painon luonnollisesta vaihtelusta on sanottava vielä se, että olen melko varma, että painoni on vaihdellut useampia kiloja tässä kolmen vuoden aikana elämäntilanteen mukaan. Minusta se on normaalia ja täysin ok. Kun en ole ollut siitä liian tietoinen, en ole ajatellut asiaa, eikä tuo ole aiheuttanut tarpeetonta negatiivista ajattelua.

Tällaisia ajatuksia tänään painosta? Pystyttekö te samaistumaan johonkin vai onko teille puntari ehdottomasti hyvä juttu? :)

Huomenna tulossa toivepostaus nykyisestä ruokavaliostani ja roppakaupalla kuvia viime aikojen ateroista. (Piti kuvittaa tämä postaus näillä, mutta siirsinkin omaksi postauksesi). :) <3



6 Comments