Tuoko maalle muuttaminen hyvinvointia?

Olen huomannut omassa tuttavapiirissäni, että useampi on haaveillut maalla asumisesta tänä poikkeusoloaikana. Ja onhan se eri asia olla eristyksissä keskusta-asunnossa kuin paikassa, jossa on oma pihamaa sekä metsää ympärillä. Mutta ehkä havaittavissa on muutenkin pieni asennemuutos ilman koronaakin.

Yle kirjoitti puolitoista kuukautta sitten jutun: ”Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua”. Tämä juttu perustui Sitran tulevaisuuskyselyyn. Raportissa, joka pohjautuu 2020-luvun kehitysnäkymiin, kaupungistuminen on yhä selkeä kehityssuunta. Mutta vastavoimana löytyy myös maaseutu.

Viime vuoden lopulla yksi ystäväpariskuntani muutti Helsingistä Pohjoiseen kokeilumielessä, mutta tuntuu, että sille tielle he jäivät. Itsekin vannoin Seinäjoelta pois muuttaessa, että Suomessa en asuisi ikinä kuin Helsingissä. Nyt en tiedäkään. Maaseutu ei enää tunnu samalla tavalla takapajuiselta paikalta.

Itse olen nyt vuoden ajan seurannut asuntojen myynti-ilmoituksia. Ja välillä mietin, haluanko oikeasti Helsingin keskustasta asunnon, kun pienen kaksion hinnalla saisin omakotitalon muualta?! Nyt mietin tätä entistä enemmän.

Meillä tuli nyt tänään täyteen 2kk täällä Pohjois-Karjalassa maaseudulla. Ja olen ollut yllättynyt, miten hyvin täällä viihdyn. Tässä lista syistä, miksi erityisesti olen nauttinut täällä asumisesta ja miksi harkitsen, että joskus vielä asetunkin enemmän maaseudulle kuin Helsingin keskustaan. Täytyy muistaa, että tätä ennen asuin ihan Helsingin ydinkeskustassa ja toki löytyy paljon välimuotoja. :)

1.Luonto kuuluu jokaiseen päivään ja se rauhoittaa. Luonnon äänet, luonnon tuoksu, luonnon rauha. Tällainen ympäristö tekee todella hyvää mielelle. En ole stressaantunut.

2. Elämä on yksinkertaisempaa ja rutiininomaisempaa. Toki se on nyt yksinkertaisempaa korona-aikana kaikkialla, mutta perustan tämän myös siihen, että olen kasvanut maalla ja lähiössä. Minulle ainakin yksinkertaisuus on iso plussapuoli. Vastapainona työn ja matkustamisen puolesta riittää kyllä jännitystä, kiirettä, uusia asioita ja elämyksiä. Arjesta nautin, kun se on yksinkertaista ja hidasta, sellaista, johon mahtuu rutiineja ja rauhallisia tuokioita.

3. Eläimet. Täällä näen päivittäin sorsia sekä kuikka pariskunnan lammella. Vastaan on tullut myyrä, piisami, joutsenia, jäniksiä, perhosentoukkia, hevosia… Olemme osa luontoa, mutta kaupungissa se välillä unohtuu ja luontoyhteys katoaa. Kirjoitin luontoyhteyden tärkeydestä hyvinvoinnillemme täällä.

4.Elinkustannukset. On ihana käydä isoissa kaupoissa lähikauppa Alepan sijaan. Eläminen maalla tulee halvemmaksi kuin kaupungissa ja ihan vain shoppailtuakin tulee vähemmän, kun vaate- ja sisutuskauppoja ei ole kaikkialla. Muutenkin ulkonäkö menettää merkitystä ja vaikka moni nainen nauttii pukeutumisesta ja laittautumisesta, itse taidan olla niin luonnonlapsi, että minulle tämä meikittömyys ja verkkareissa olo sopii vallan mainiosti.

5.Introvertin ja erityisherkän maailma. Olen sen verran introvertti, että nautin kyllä täysin siitä, että ihmisiä ja ihmiskontakteja on vähemmän. Toki tähän kaipaan välillä vastapainoa ja kahvilaelämää, mutta en muutenkaan esimerkiksi juhli tai käy Helsingin yöelämässä. Eritysherkkäkin kun olen, on tämä rauhallisuus ja oman tilan määrä ihanaa. Helsingissä meillä ei ollut autoa, joten käytin paljon julkisia ja ne vasta hälyisiä usein ovatkin.


Mitä sitten kaupungissa eniten rakastan? Kahviloita ja ravintoloita, joogasaleja sekä inspiroivaa, avarakatseista tekemisenmeininkiä ja työtilaisuuksia. (Ja toki läheisiä, mutta ne minulla muutenkin ripoteltuna ympäri Suomea). Silloin, kun asuimme Englannissa pikkukaupungissa ja Italiassa vuorilla, kaipasin juuri näitä eniten ja halusin näiden takia takaisin Helsinkiin.

Nyt kun ehdin asua kaksi vuotta Helsingissä, näen myös toisen puolen. Sen, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia ja ruoho ei ole aina vihreämpää toisella puolella. Ehkä luonnon keskellä asuminen sopii minulle sittenkin paremmin.

Kokattua tulee paljon enemmän itse: en ole syönyt 2 kuukauteen ulkona. Tiedän mitä syön, syön terveellisemmin, edullisemmin ja kun taas menen ravintolaan, se tuntuu erityiseltä ja osaan arvostaa sitä.

Joogasaleja kaipaan, mutta nykyään onlinejoogamahdollisuudet ovat niin hyvät, että ilmankin pärjään. Täällä olemme taas tehneet treenejä laiturilla ja metsässä, käyneet soutelemassa ja olen maalannut joka viikko omassa tilassa. Näitä harrastaisin tuskin kaupungin keskustassa.

Ja kolmanneksi… Inspiroiva työyhteisö puuttuu ympäriltä ja osa jutuista menee sivusuun, kun en ole paikan päällä Helsingissä. Sen jälkeen, kun muutin takaisin Suomeen, osallistuin pari kuukautta mahdollisimman paljon kaikkiin pr-tilaisuuksiin, juhliin, tapaamisiin ja työreissuille. Mutta sen jälkeen olen käynyt todella vähän missään! Tapahtumia Helsingissä tällä alalla olisi lähes joka päivä, mutta nyt tiedän, etten kuitenkaan kävisi niissä usein. Saan myös luotua hyvinvointimateriaalia ehkä jopa paremmin näissä olosuhteissa sekä valokuvattua muita työprojektejani paremmin luonnossa.

LUE MYÖS: Suomessa vs. ulkomailla asuminen

Leave a comment

10 kommenttia

  • Eija

    Itse olen miettinyt vielä näiden mainitsemasi asioiden lisäksi sitä, että jos saa lapsia, niin maaseutu olisi kivempi kasvamisyhmpäristö kuin kaupunki. Mielummin lähtisin lasten kanssa metsään kuin ostarille tai näkisin lasten juoksevan pellolla kuin lähiössä. Kaupunkiin voi kyllä mennä aina käymään kun haluaa. Toisaalta itse myös säästäisin ne rahat mitä Helsingissä menee ravintoloihin ja lähtisin mielummin säästetyillä varoilla vaikka viikoksi Espanjan Bilbaoon kiertämään ravintoloita. (Helsingissä/Suomessa on yleisesti ottaen vähän huono hinta-laatusuhde ja monet ravintolat on ylihintaisia). Maalla voi itse kokata niin kuin mainitsitkin. Tiedät mitä syöt ja saa ostettua puhtaita raaka-aineita suoraan tuottajilta, voi grillata omalla takapihalla ja katsella kirkasta tähtitaivasta pimeän tullen. :)

    • Vilma Peltonen

      Totta, tuota olen itsekin miettinyt, että mielummin lapset kasvattaisin maalla/pikku paikkakunnalla. :) Ja muutenkin hyviä pointteja. ;) Kiitos, kun kommentoit Eija! <3

  • Olen huomannut itsekin, että viihdyn aikaisempaa enemmän mökillä. Kun puolisokin on ollut etätöissä ja nytkin olimme viikon siellä, niin huomaan, että voin paremmin, olen tehnyt nettitreenejä ja uppoutunut ruoanlaittoon ihan eri tavalla kuin ennen. Ihanaa kokkailla ajan kanssa ja tehdä uusiakin juttuja😊 ja omassa rannassa pääsee uimaan kylmään veteen, rakastan❤

  • Olipa ihana postaus ja miten kauniit kuvat! <3 Täällä Pohjois- Karjalassa on hyvät mahdollisuudet niin ulkoiluun, kuin maallakin asumiseen. Myö aikoinaan etsittiin talo ja tontti puolen tunnin ajomatkan päästä Joensuusta, kun molemmat kävimme tuolloin Joensuussa töissä ja kuitenkin kaivattiin rauhallisempaan ympäristöön okt- alueelta keskustan kupeesta. Nautin siitä, että saan olla rauhassa kotona ja töissä, pääsen luontoon minuutissa ja voin tehdä pihalla mitä haluan ilman uteliaita katseita. Täältä pääsee kuitenkin lentämällä tunnissa Helsinkiin tarvittaessa ja autolla / junalla 4,5-5 tunnissa. :) Itse käyn sellaisissa tapahtumissa, mitkä kiinnostavat eniten, muut jätän väliin, jos tuntuu ettei matkustaminen Helsinkiin ole tapahtuman "arvoista". Olen maalla asuessa enemmän kotona kuin ennen, mutta teen paljon enemmän hyvää mieltä tuottavia asioita ja panostan rentoutumiseen, sekä rauhallisiin asioihin enemmän. ^^ Silti pääsee nopeasti kaupunkiin, jos tarvitsee jotain tai haluaa lähteä kahville tms.

  • MiMu

    Muutimme puolisoni kanssa Helsingistä Nurmijärvelle pari vuotta sitten. Kaivattiin nimenomaan rauhaa ja maalaismaisemia. Päätös olis ihan paras. Mistään ei jouduttu luopumaan, sillä Helsinkiin ajaa alle puolessa tunnissa ja bussejakin kulkee tosi hyvin. Eli pääsen Helsinkiin nopeasti vaikka joka päivä halutessani.

    Täällä saadaan nauttia luonnosta, rauhallisemmasta elämänrytmistä ja maalaismaisemista.

    Huomasin, että kun muutimme Helsingistä pois, jokin ihmeellinen sisäinen kiire, mitä ei ole olemassakaan loppui ja olo muuttui rauhallisemmaksi kaikin puolin. Enää ei tunnu, että pitäisi olla koko ajan jossakin, vaan voi ihan hyvällä omalla tunnolla haahuilla villasukissa ja halailla vaikka puita hevoslaitumien vierellä ja metsäänkin pääsee suoraan takapihalta ❤

    • Vilma Peltonen

      Ihana kuulla, että olette olleet tyytyväisiä ratkaisuun! Nää teidän kommentit vaan vahvistaa sitä, että ehkä voisi olla meillekin oikea ratkaisu asua n. 30min-45min päässä Helsingistä. :)

  • Hanna

    Mä oon kanssa alkanut vuosien varrella arvostamaan maaseutuelämää ihan eri tavalla. Onneksi vanhempien mökille pääsee aika ajoin lataamaan akkuja ja fiilistelemään erilaista elämäntyyliä 😏Asumismuotona mulle kuitenkin luontevimmalta lähitulevaisuudessa tuntuisi joku sopivan pieni kaupunki josta tarpeen vaatiessa pääsisi sujuvasti käväisemään isommissa kaupungeissa. Mut asuinpaikkaa tärkeämpiä mulle on aina ne läheisimmät ihmiset kohtuullisen matkan päässä 🧡

    • Vilma Peltonen

      Niimpä, tää kuulostaa hyvältä! :) <3 Kiitos Hanna, kun kommentoit!