Viikko Italiassa

07.02.2018 / , ,

Olemme olleet nyt viikon Italiassa. Vielä tammikuun loppupuolelle uskoimme, että olisimme täällä vain muutaman viikon ja lähtisimme sitten New Yorkiin. Päätimme kuitenkin lykätä reissua ja olla helmikuun Italiassa. Maaliskuu menee minulla reissun päällä ja suoraan sanoen oli pakko ottaa aikaa nyt sille, että ehtii olla vain tietokoneella. Meno on ollut sen verran intensiivisestä siitä asti, kun muutimme Belgradista Italiaan takaisin. Lähdimme nopeasti kuukauden työreissulle Meksikoon, josta Italian kautta Suomeen viettämään joulua ja tammikuuksi Helsinkiin. Olen lykännyt montaa mielessä olevaa asiaa. On mennyt niin paljon aikaa ja energiaa kaikenlaiseen, että olen tehnyt työjutuista vain pakolliset. Mutta tiedättekö sen tunteen, kun on suunnitellut pitkään tekevänsä jotain ja sitten sitä vain lykkää. Se ajatus ei jätä rauhaan, ennen kuin suunnitelmat ja visiot on toteuttanut. Nyt aluksi olen kuitenkin aloittanut ihan käytännön jutuista.

Ensimmäisinä päivinä meni aikaa pyykkäämiseen ja laukkujen purkamiseen, ruokakaappien täydentämiseen jne… On muuten hauska operaatio tämä ruokakaappiasia, kun tulee parin kuukauden välein kotiin x-ajaksi. Aina sitä saa aloittaa sillä, että katsoo, mitkä pussit, purkit, tahnat ja mausteet ovat pilaantuneet ja sitten sitä hankkii kaikki uudet. Sama rumba monta kertaa vuodessa. Kuten tiedätte, inhoan hävikkiruokaa, joten yritän suunnitella sen verran hyvin, ettei tätä tapahtuisi liikaa. Mutta minkäs teet, kun haluan kuitenkin syödä hyvin.

Eilen taas esimerkiksi kävin kaikki muistikortit ja kovalevyt läpi. Tyhjäsin vasta nyt loput muistikortit Meksikon kuvista ja huolehdin kaikkien kuvieni varmuuskopioista. Tammikuussa ostin myös paitsi uuden puhelimen, myös uuden tietokoneen juuri ennen kuin lähdimme Suomesta. Eilen vasta ehdin tämän valjastaa käyttöön: ladata kaikki tarvittavat ohjelmat, säätää asetukset ja siirtää vanhasta tarvittava uuteen. Eihän tässä edes kauaa mene, kun vain aloittaa, mutta tällaiset tekniset asiat eivät ole vahvuuksiani. En edes muista omia salasanojani, vaan saan nekin kysyä poikaystävältäni.

Mutta nyt on sellainen puhdistunut olo, kun tiedän missä mikäkin kuva on. Olen vuosien saatossa oppinut olemaan valokuvistani aika tarkka. Nimeän kuvat, laitan oikeisiin kansioihin, järjestän sen mukaan, onko kuvat jo käytetty vai ei, mietin mitkä säästän, mitkä tuhoan ja vieläpä varmuuskopioin. Tärkeimmät kuvat monestikin. En siis tee tätä sitä mukaan, kun uusia kuvia tulee (kuten oikeasti järjestelmälliset ihmiset), vaan parin kuukauden välein pidän päivän, kun järjestän ”parhaimmillaan” kymmeniä tuhansia valokuvia.

Tänään on kirjanpito ja papereiden järjestelypäivä. Jos perustöiltä ja näiltä ehdin, järjestän loppukevään matkoja. Pitäisi ostaa muutamat lennot ja varata hotelleja yms… Ehkä loppuviikosta olen siinä pisteessä, että ehdin näihin mielessä olevieni projektien pariin. On kivaa vaihteeksi olla Italiassa ja istua aamusta iltaan töitä tehden, ilman aikataulutettuja menoja. Ja kun ehtii ja pystyy pitkästä aikaa keskittyä välissä lukemaan myös inspiroivaa kirjaa tai muuta sellaista. Tuntuu hyvältä, kun saa paljon aikaiseksi, vaikken pitkällä aikatähtäimellä tämä tietysti kävisi tosi tylsäksi. Nyt säät eivät ole olleet niin hyvät kuin yleensä tähän aikaan vuodesta näillä leveysasteilla Italiassa, enkä ole juurikaan ollut ulkona. Mutta on täällä ainakin kirkasta ja valoista, mistä olen kiitollinen! Odotan innolla, kun sunnuntaina lähdemme Venetsiaan päiväretkelle… En ole koskaan aikaisemmin käynyt Venetsiassa kuuluisten karnevaalien aikaan, mutta nyt pääsen! :)

Näissä viime sunnuntaina otetuissa kuvissa minulla on yllä Adidaksen uutta Adicolor -mallistoa. Päälläni on nappiverkkarit ensimmäistä kertaa 20 vuoteen! Mitäs tykkäätte tyylistä?! :D Ja olisi myös kiva kuulla, mitä mieltä olette tällaisista yleisistä höpöttelypostauksista. Jotenkin aina tuntuu, että pitäisi olla tietty teema postaukselle ja nytkin aluksi mietin kirjoittavani kuvankäsittelystä. Nykyään kuitenkin paljon keskustellaan siitä, että kaivattaisiin blogeihin sitä menoa, mikä oli blogien syntyaikoina – eli enemmän tavallista elämää. Olisi kiva kuulla, mitä mieltä te olette? :)

Leave a comment

13 kommenttia

  • Anni

    Mun mielestä tämmöset perus höpöttelypostaukset on just ihan parhaita! Varsinkin just matkoilta ja sun arjesta Italiassa on kiva lukea ihan perus juttuja mitä teet päivässä :)

  • Johanna

    Venetsia talvella on aivan ihana. Se on jotenkin eri tavalla kaunis, erityisesti kylminä aamuina. Karnevaaliaika siellä on kyllä todella hienoa.

    • Vilma Peltonen

      Ihana kuulla, en malta odottaa! :) Ja vitsi, olisi kyllä ihana olla yötä ja kokea talviaamu Venetsiassa! Mutta varmasti juuri päivällä/illallakin eri tunnelma kuin kesäisin ja syksyisin. :)

  • Anne

    Välillä on mukava lukea tämmöisiä höpöttelypostauksia. Saa enemmän samaistumispintaa ja kuitenkin se arki on meillä kaikilla läsnä ja tärkeä osa elämää niin siitä saa kirjoittaa:D

  • Laura

    Tällästä ehdottomasti lisää! :)

  • Päivi

    Höpöttelylle ja tavalliselle elämälle tuplapeukkua täältä!

  • Anna-Maija

    Apua, nappiverkkarit!!! :D

    Tällaiset postaukset ovat kivoja, luen mielelläni jatkossakin! Hatun nosto sulle tuosta kuvien järjestämisestä, mulla se on toooodella huonossa kunnossa. Vaikeinta ehkä on se, että kuvia on todella paljon, enkä tiedä mistä aloittaa. Jos sulla on antaa joku vinkki aloitukseen, otan sen ilolla vastaan. :)

    • Mäkin arvostaisin kuvien organisointivinkkejä, myös bloggaajan näkökulmasta!

      Ja tällaiset arkipostaukset on parhaita!

  • Ronja

    Todellakin lisää näitä höpöttelyjä! Etenkin kun sinun tavallinen elämä ei kuitenkaan ole samanlaista kuin oma tavallinen arki. Saatetaan tehdä samoja asioita, mutta kuitenkin niin erilaisissa olosuhteissa. Se on samalla samaistuttavaa ja sitten kuitenkin mielenkiintoista. En varmaan osannut selittää oikein :D
    Muutenkin on pitänyt kommentoida, että viime aikoina olen viihtynyt blogisi parissa oikein hyvin. Se on noussut jälleen omaksi suosikiksi ja odotan uusia postauksia, laadukkaita kuvia ja tekstejä. Syksyllä taisi meillä molemmilla olla pieni taantumavaihe. Nyt on selvästi ihan uudenlaista energiaa, hyvä niin! :)

    Terveisin pienen lapsen äiti, joka käyttää oman aikansa mielellään johonkin inspiroivaan, mutta ei selvästikään vielä osaa äitiaivoillaan muodostaa selkeitä lauseita :D

    ps Ja siis ah, mitä nostalgiaryöppyjä noi nappiverkkarit aiheuttaa! Mulla tosin oli ala-asteella vain sellaiset polveen asti napitettavat.

  • Tällaisia keveitä postauksia luen ihan mielenkiinnolla. Ihanan pirteä asu ja raikkaat kuvat!