Mitä Magnesia Festivaali opetti & jätti mieleen OSA1

Meinasin tehdä tästä vain yhden postauksen. Mutta kohtia tuli 15 ja en osaa tiivistää sanomaani lauseeseen, joten jaan postauksen kahteen ja huomenna tulee toinen osa. :)

1.Että, elämä pitäisi olla enemmän Magnesia Festival. Iloa ja tanssia, hymyjä ja halauksia, sielunsiskoja ja –veljiä, rakkautta ja lempeyttä, kysymyksiä, itsensä kuuntelua ja uuden oppimista. Magnesia Festival oli minun happy place, ja mietin useammankin kerran, että miten voisin lisätä tällaisia tapahtumia, päiviä tai hetkiä elämääni lisää.

2. Taisin olla 19-vuotias, kun sanoin ensi kerran, että joku päivä elämässäni haluaisin perustaa oman joogastudion, oman kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvän paikan. Tämä unelma tuntui varmasti monelta siihen aikaan naurettavalta, koska en edes noihin aikoihin joogannut säännöllisesti. Hyvinvointiblogi lunasti unelma-ammattini ja tässä yhdistyy ne asiat, jonka takia oman joogakoulun perustaminenkin niin kovasti minua kiehtoi. Mutta tuo jostain kummunnut vanha unelma nosti taas päätään. Olen melko varma, että jossain vaiheessa elämääni kouluttaudun joogaopettajaksi ja ayurveda-hoitajaksi. En vain vielä, vielä ei ole oikea aika. Mutta olen aina ajatellut tekeväni montaa limittäistä alaa ja yrittäjän ura, jos joku mahdollistaa tämän ikuisen oppimisen ja toiminta-alojen muutoksen. ♥

3. Marika Vepsäläisen Miten voit tehdä herkkyydestä voimasi? – workshopissa ymmärsin muun muassa, miksi on niin tärkeää voida ilmaista kaikki tunteensa kotona ja parisuhteessa. Olen aina tuntenut tosi voimakkaasti äärimmäisiä tunteita ja osaan nyt olla eri lailla kiitollinen, että olen voinut olla perheessäni niistä aina avoin. En muista, että minun olisi tarvinnut tukahduttaa tunteitani pitämällä ne sisälläni, mitä monet herkät ihmiset varmasti tekevät. Lähtökohtaisesti meillä on aina ollut perheessä mentaliteetti, että vaikeistakin asioista on puhuttava ja kukaan ei ole säikähtänyt toisen itkua tai kiukkua. Tunteet on saanut ja pitänytkin näyttää. Tästä haluan pitää tulevaisuudessa itsekin kiinni, jos saan lapsia. Esimerkiksi ei ole itsestään selvää, että herkkä poika saa ja osaa olla oma itsensä, koska heiltä helposti odotetaan jonkinlaista muuta käytöstä. Rakkaus kuitenkin ehdollistuu, jos lapsi tuntee, että kaikki tunteet eivät ole hyväksyttyjä. Suosittelen ehdottomasti kaikille erityisherkille tai herkille menemään Vepsäläisen luennolle tai kurssille, jos tulee tilaisuus. :)

4. ”Kun etsit omaa juttuasi, mieti minkälaisessa asiassa ihmiset lähestyvät sinua?” – Marika Roth Tämä ajatus kolahti, sillä usein saan kysymyksiä tai pohdin jonkun kanssa ääneen, että miten voisi löytää oman juttunsa. Monesti se oma kutsumus on niin lähellä, että sitä ei edes näe.

5. Olen elämässäni käynyt paljon tapahtumissa ja festivaaleilla. Koskaan en ole varmasti jutellut ventovieraiden kanssa näin paljon ja näin syvällisiä keskusteluja. Paikka oli niin täynnä samanhenkisiä ihmisiä, että tuntui, että opin itsestäni taas lisää muiden jakamien kokemusten kautta ja sen tunteen, mikä kaksipäiväinen minussa synnytti. Olen viettänyt menneisyydessäni myös niin paljon aikaa seurassa, jossa olen tuntenut itseni osittain ulkopuoliseksi ja sellaiseksi, etten voi, halua tai pysty olla täysin rennosti oma itseni, että tuntui melkein oudolta olla ihmisten ympäröimänä, joihin oli saman tien hyvä yhteys ja luottamus. Monen uuden tuttavuuden kanssa olen jo kirjoitellut festivaalin jälkeenkin. Ihan parasta, kun herää vain vahva tunne, että mä niin rakastan ihmisiä.

6. Jooga nidra eli ”joogin uni” oli maaginen kokemus. En ole tähän alkuunkaan perehtynyt, mutta kiinnostus tätä syvärentoutusmenetelmää kohtaan kyllä heräsi Anna-Maria Sinisalon ja Niina Pippurin Tietoisuuden Yinjooga, Jooganidra ja Tiibetiläiset äänimaljat workshopissa. Jos teillä tulee tilaisuus mennä tunnille, jossa käytetään tiibetiläisiä äänimaljoja, niin menkää! Ehkä pääsin niin syvärentoutuneeseen tilaan osittain niiden avulla, koska äänet resonoivat puulattian kautta vielä kehoon. Niin ihanaa!

7. Lana Lavosen Ayurveda luennolla käytiin paljon asioita, joita käyn myöhemmin omissa postauksissa. Kaksi käytännön asiaa kuitenkin lyhyesti, mitä hän opettaa: lounas on päivän tärkein ateria ja maitoa ei kannata käyttää iltaisin. :)

8. Sisäinen ääni ei ole mukavuudenhaluista fiilistä, siitä ”mikä tuntuu nyt hyvältä”. Perjantai aamuna herätyskelloni herätti aikaisin, ulkona satoi kaatamalla ja silmäni eivät meinanneet aueta. Olin väsynyt ja minulla ei ollut sateenvarjoa tai muitakaan sadevarusteita. Päätin jatkaa unia ja skipata aamun joogatunnin… Se tuntui hyvältä. Mutta joku sisäinen ääni ja intuitio sanoi, että ei, nyt Vilma nouset ja menet. Reilussa viidessä minuutissa olin tilannut taksin ovelle ja jo matkalla. Ja se aamutunti oli koko viikonlopun antoisin. Joskus kannattaa mennä, vaikka ei jaksaisi.

 

Tallenna

Tallenna

Leave a comment

10 kommenttia

  • laura

    Ensinnäkin kiitos Vilma ihanasta blogistasi, joka antaa inspiraatiota ja hyvää mieltä! :)

    Tämä on maailman pienin asia, mutta minua häiritsevät vinkkaushymiösi mielestäni hyvin omituisissa paikoissa.. En tiedä olenko yksin tämän asian kanssa, sillä tekstiäsi on muuten ilo lukea. Ne vaan iskevät aika ajoin teksteistäsi silmään. Ehkä olen vieraantunut vinkkaushymiökulttuurista tms. tai en vaan käsitä. :D

    • Vilma Peltonen

      Kiitos paljon Laura! Ihana kuulla ja hei hyvä huomio. :D Nyt kun aloin miettiä tuota silmänisku hymiötä, niin en käyttäisi juuri tuota esimerkiksi puhelimella, joissa on suurempi valikoima vaihtoehtoja. Yleensäkään en ole hymiöiden suurin fani, mutta joskus äänensävyä on vaikea saada tekstiin mukaan ja sitten saatan heittää hymiötä mukaan ilmaisemaan tunnettani. Juuri tuo vinkkaushymiö on mulla mielessä ehkä sellaisena pilkeenä silmäkulmassa. Käytän sitä siis, kun sanon jonkun asian pilke silmäkulmassa, tosissani, mutten ehkä niin vakavissani vaan enemmän iloisesti. Ehkä siis totaalisen väärässä tarkoituksessa. :D Kiinnitän jatkossa tähän huomiota! ;)

      • laura

        Ihana vastaus ja ihanaa, että et ottanut pahalla – en sitä niin tarkoittanutkaan. Jatka samaan malliin, vaikka sitten vinkkailuinkin. ;) :D

  • Kiitos Vilma ja ihanaa kun olit meidän workshopissa ❤ Toivottavasti nähdään pian uudestaan!

  • Nina

    Hei Vilma!

    Olisin vielä tiedustellut mistä vihreä takkisi on / minkä merkkinen. Olen pitkään himoinnut samanlaista =)

    • Vilma Peltonen

      Hei Nina! <3 Sori vastasin vasta eilen sun takkikyselyyn toiseen postaukseen, mutta siis takki on Michael Korsin ja ostin sen New Yorkin reissulla outletista. Itsekin olin etsinyt vastaavaa pidempään, mutta toivottavasti löydät jostain. :)

  • <3 !!! Tällä viikolla on monta kertaa käynyt mielessä "haluaisin jutella tästä Vilman kanssa". :D ja mun perjantaiaamu meni aivan täysin samalla tavalla, onneksi tuli lähdettyä!

  • Heippa, oli hauska törmätä (tai no, huudella sun perään.) Magnesia liippasi läheltä varmaan meidän kaikkien happy place-määritelmää. Eikun tätä fiilistä ylläpitämään ja levittämään jokapäiväisessä elämässä! ;)

    • Vilma Peltonen

      Niin oli! Tosi kiva oli jutella ja ehkä pääsen joskus Kyprokselle vielä sun tunnille! ;) <3