Hitaampi elämä – 10 keinoani

08.11.2016 / , ,


slow10

*yhteistyössä VICHY

Syyskuun lopussa tänne meidän Italian kotiin saapui kuvausryhmä Vichyn SLOW ÂGE –kampanjan tiimoilta. Innostuin heti kampanjan holistisesta teemasta ”Slow life -Slow age”. Ajattelen nimittäin itsekin, että meissä ei näy vain ajan vaan myös elämän merkit. Aikaan emme voi vaikuttaa, mutta elämään voimme. Olen paljon puhunut terveellisten elintapojen vaikutuksesta kauneudenhoidossa, mutta nyt haluan muistuttaa, että jos joku on varmaa, niin se, että jatkuva stressi ja kiire nopeuttavat ihon sekä koko kropan vanhentumista.

Videon tekeminen kampanjaan oli tosi hauskaa! En ole ehkä koskaan aikaisemmin voinut todetta näin, mutta olen niin tyytyväinen lopputulokseen… Rakastan videon musiikkia, tunnelmaa, sanomaa ja sitä, että kuvaaja ja ohjaaja saivat tehtyä videon, josta tunnistan itseni 110 prosenttisesti. Videolta näkyy lisäksi hyvin Italian kotikyläni. Minulta onkin toivottu, että filmaisin maisemia, missä päivittäin liikun… tämän yllä olevan videon maisemat ovat niitä. Toivottavasti video inspiroi muitakin vaihtamaan osan verenmaku suussa tehdyistä hikitreeneistä hitaampaan ja lempeämpään liikkeeseen. :)

slow2

Elämän hidastaminen koko aiheena on lähellä sydäntäni – juuri sitä olen tehnyt ja käynyt läpi viimeisen parin vuoden aikana. Kuten videolla lukee, se vaatii kuitenkin vahvuutta ja voimaa. Ei ole esimerkiksi helppoa sanoa ”ei” kivoille asioille tai katsoa peiliin ja miettiä, olisiko omia toimintamalleja muutettava radikaalistikin. Jos hetkistä nauttiminen ja läsnä olo kuitenkin tuntuvat haastavilta (tai mahdottomilta?), voi muutos olla tarpeen.

Minulle muutos tapahtui osittain sitä myötä, kun muutin pois Helsingistä. Hektinen ja sosiaalisesti hyvin aktiivinen elämäni vaihtui hiljaiseen englantilaiseen pikkukaupunkiin. Kuten videolta näette, nyt asun vielä enemmän syrjäseudulla, luonnon keskellä Italiassa. Elämäni on jo tästä syystä ”hitaampaa” ja yksinkertaisempaa, mutta olen huomannut, ettei kyse ole pelkästä ympäristöstä. Nykypäivänä on hyvin helppo saada yliannostus ärsykkeistä, hälystä, mediasta, materiasta, valinnanvarasta, deadlinesta ja paineista. Kuten monessa muussakin asiassa, ulkoisten asioiden syyttelyn sijaan, pitää kääntyä itseen ja omiin ajatuksiin.

slow3

Olen viimeisen parin vuoden aikana pohtinut aika paljon sitä, miten löytää se tasapaino haastavan ja kevyen, tehokkaan ja rauhallisen, vaativan ja lempeän sekä päämäärätietoisen unelmien tavoittelun ja hetkessä elämisen välillä.

Olen löytänyt keinoni, mutta ennen kuin kerron, kelaan ajassa vähän taaksepäin ääripäihin.

Toinen ääripää: Otan rennosti, nautiskelen, olen lempeä itselleni, jopa välinpitämätön. En jaksa ajatella seurauksia, vaan mietin vain viidettä päivää keksejä sohvan pohjalla mutustellen, että onpa nyt kivaa, pelleilen ja nauran. Juon punaviiniä ravintolassa, olen hyvää seuraa ja hihkun innosta kaikesta. Ei stressaa mikään…
…mutta en halua miettiä huomista ja lykättyjä velvollisuuksia. Pitkällä tähtäimellä alisuoriudun, veltostun. Elämä valuu tasaisena ja minä entistä mukavuudenhaluisempana eteenpäin. Ei ole positiivisia haasteita, ei kehittymistä, ei onnistumisenelämyksiä. Tämä johtaa nopeasti tylsistymiseen. Pahimmassa tapauksessa alan seurata liikaa muiden elämää, ehkä katkeroidun vähän ja tunnen, etten enää hallitsekaan omaa elämääni.

slow4

Toinen ääripää on minulle paljon ominaisempi: Olen 24/7 tehokkuuteen tähtäävä perfektionisti. To do –listojen, rutiinien ja suorittamisen mestari, se joka ylittää itsensä koko ajan tietoisesti pyrkimällä eteenpäin ja tuntemattomaan, se joka elää kurinalaisesti, mutta menee sekaisin muutoksista. Se jolle kasi puoli oli koulussa katastrofin alku ja myöhemmin yksi negatiivin kommentti blogissa maailmanloppu. Haluan miellyttää kaikkia niin, että unohdan, mitä mieltä itse olen. Tunnen jatkuvasti valtavaa riittämättömyyttä – pitää tehdä enemmän. Kellosta loppuu tunnit. Katseeni on tulevassa, tavoitteissa ja unelmissa niin vahvasti, että unohdan, että viinirypäleen syöminen mehupaastolla ei maata kaada. Eikä edes lasi viiniä. Ja itse asiassa unohdan, että koko mehupaasto on huono idea.

Epätasapainoisen elämisen ratkaisin yleensä niin, että suoritin kuin robotti – yötä päivää ja sitten stoppasin kokonaan.

slow8

Kirjoitin reilu vuosi sitten postaukseen näin:

”Olen ollut koko aikuisiän jotenkin riippuvainen pidemmistä ulkomaanmatkoista. Täytettyäni 18 vuotta olen joka ikinen vuosi lähtenyt edes kuukaudeksi ihan toiseen maailmaan, yleensä monta kertaa vuodessa tai pidempiaikaisesti. Keräämään voimia, pysähtymään, ajattelemaan, olemaan läsnä. Arki vie nimittäin minut helposti mukanaan suorittamaan, elämään “sitten kuin elämää”, huolehtimaan, murehtimaan, stressaamaan.

—Nyt kun lähden Suomeen huomenna, on minulla vajaan viikon aikana perustöiden lisäksi kolmet kuvaukset, blogigaala, monta palaveria, tavaroiden hakua, pressitilaisuuksia, ystävien tapaamisia jne. Nautin siitäkin ja olen tosi iloinen viikosta, mutta jos asuisin Suomessa elämäni olisi kiireistä ja tapahtumarikasta koko ajan. Väsyisin. Lähtisin aamulla seitsemältä ulos ovesta ja tulisin kotiin kymmeneltä illalla. Ellen tekisi asialle jotain. Todennäköisesti en tekisi, vaan alkaisin suunnitella seuraavaa pidempää ulkomaan matkaa ja arjestani pois hyppäämistä, pakenemista.”

slow5

Vaikka minulla on yhä oppimista, olen jo ison askelen edempänä kuin joskus. Arkeni on sellaista, ettei siitä tarvitse paeta. Päinvastoin. Vuorokauteen ei tarvitsekaan lisää tunteja, että voi huomata, pilvien liikkuvan tai sen miltä tuntuu, kun hengittää vatsaan asti.

Miten siis pienillä teoilla voi muuttaa elämää niin, että osaa olla paremmin hetkessä, pysähtyä ja nauttia siitä, mitä tekee ja missä on. Miten saada elämästä enemmän irti, ettei se ole vain viikonlopusta tai lomasta toiseen elämistä?

slow slow6

Tässä omat 10 keinoani, miten hidastan (tai ainakin yritän hidastaa) jokapäiväistä elämääni:

1. Hengitän hitaammin – ainakin ne pari kertaa päivässä, kun muistan kiinnittää asiaan huomiota.
2. Ostan vähemmän ja olen luopunut turhasta materiasta. Yksinkertaistaminen selkeyttää elämää.
3. Aloitin meditoimaan lähes päivittäin ja kuuntelemaan rahoittavaa musiikkia.
4.Vietän vähemmän aikaa sosiaalisessa mediassa ja tv:n ääressä, enemmän luonnossa ja kirjojen parissa.
5. Keskityn aterioihini, pyrin syömään hitaasti ja rauhassa. Pari kertaa viikossa illastan pitkään hyvässä seurassa.
6. Opin sanomaan ”ei”. Tämä teki isoimman eron.
7. Teen yhtä asiaa kerrallaan. Vaikeaa, mutta välttämätöntä.
8. Teen yksinkertaisesti vähemmän, mietin mikä on välttämätöntä. Esimerkiksi kotitöitä ei tarvitse tehdä 100% täydellisesti, monesti 90%:sti on parempi.
9. Olen kehittänyt rutiineja ja tapoja. Nämä säästävät energiaa paljon.
10. Joogaan enemmän. :)

slow7 VP2

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Leave a comment

38 kommenttia

  • Ei ois voinut tulla parempaan saumaan tää postaus. Tykkään todella paljon siun tavasta kirjoittaa, iskee aina sinne syviin ajatuksiin. Tämä muistutti rauhoittumisesta – just nyt hengitän, hitaasti ja syvään <3

  • Huippu postaus!
    Tunnistan itseni tuosta tehokkuuteen tähtäävästä perfektionista ja ainainen suorittaminen ajaa loppuun pidemmän päälle…
    Kiitos ihanista ja käytännöllisistä vinkeistä!! :)
    xx
    https://www.mariannelle.com

  • Taija

    Mahtava video ja teksti!! Täydellistä! <3

  • Tiinatuulia

    Upea, ibspiroiva video ja ihana tunnelma <3 Heräsin tänään kuumeeseen ja katselen täällä nyt lumisadetta viltin alla-tapa tämäkin hidastaa ;)

  • Maija

    Yleensä hyppään Youtube-mainosten yli heti kun mahdollista, mutta tämän olen pysähtynyt katsomaan joka kerta!

  • Sape

    Wow mikä ihana video! <3

  • AnniM

    Näin tämän videon jo aiemmin ja katsoin loppuun, vaikka yleensä mainokset eivät kiinnosta. Tosi kivasti toteutettu! Tykkään muutenkin ajatuksistasi ja tavastasi kirjoittaa! Harvaa blogia jaksaa joka päivä kurkkia, mutta sinun blogiasi kyllä :)

  • MarianneL

    Ihanan inspiroiva postaus ja videossa mahtava tunnelma! Oot kyllä mun suosikki bloggaaja :)

  • H

    ”Elä elämääsi niin, ettei sinun tarvitse ottaa siitä lomaa.”

    Siinä yksi parhaimmista kuulemistani elämänohjeista. Hyvin samanlaisia ajatuksia ja kokemuksia on siis tääläkin tullut pohdittua rauhoittumisen ja hidastamisen suhteen.
    Kiitokset taas inspiroivasta postauksesta! :)

    • Vilma Peltonen

      Kiitos paljon H kun kommentoit! Kiva kuulla, että muutkin ovat miettiineet näitä samoja asioita. :)

  • Tää postaus kyllä osui ja uppos… terveisin tällainen ”lomakarkulainen”, joka on nyt kolmisen viikkoa vietellyt Aasiassa ja viikon päästä olisikin sitten paluu karuun – niin ihanaan mutta kiireiseen – todellisuuteen. Luulen, että vaan menemällä kauas voi oppia näkemään lähelle. Täällä elämä on sitä ”slow lifea”, yksinkertaista ja onnellista. Ihmiset hymyilee, eikä kellään oo sairas kiire. Kukaan ei suorita, kukaan ei tuomitse. Suomi on hieno maa asua ja elää, mutta ehkä turhan usein luo hyvinkin otollisen kasvualustan suorittajien stressaavalle elämälle – ilman että kyseiset henkilöt edes tajuaisivat siinä olevan mitään pahaa!

    Kiitos tästä tekstistä & oikein paljon valoa ja iloa sun päiviisi. :)

    • Vilma Peltonen

      Totta! Kiitos Heta kun kommentoit ja nauti viimeisistä päivistäsi! :) <3

  • A

    Oi että! Tää teksti osu kyllä kohilleen tähän keskelle kiireistä viikkoa! :) kiitos! Videon katson myöhemmin, mutta jo tekstin lukeminen sai mut hengittämään rauhallisemmin ja ajattelemaan vähän vähemmillä kierroksilla :) ihania pointteja ja vinkkejä! :)

  • Anni

    Nyt on pakko uskaltautua kommentoimaan tänne ensimmäistä kertaa! Video oli todella ihana ja varsinkin sinun tekstisi. Olen itse todella paha stressaaja ja liian tunnollinen kaikessa. Olen kyllä tiedostanut oman ongelmani ja välillä pyrkinyt tosissaan siitä pois, mutta kun uudet opiskelut alkoivat yliopistossa tänä syksynä, kaikki on alkanut painaa kahta kauheammin. Kiitos sinun, tänä aamuna jäin nukkumaan sen sijaan, että olisin lähtenyt pitkään päivään päänsäryssä ja ahdistuksessa suorittamaan. On kummallista, miten oma keho antaa varoitusmerkkejä ylisuorituksesta, mutta niitä ei jostain syystä jäädä kuuntelemaan. Otan sinun 10 vinkkiäsi kokeiluun.

    • Vilma Peltonen

      Kiitos paljon Anni hyvästä kommenttista! Tsemppiä opintoihin ja olen samaa mieltä… kroppa antaa kyllä varoitusmerkkejä ylisuorittamisesta, joita kannattaa kuunnella. :) <3

  • Ihanasti kirjoitettu!! :)

  • Sofia

    Upea video ja inspiroiva teksti!

    Oma ongelmani on tuo ensimmäinen ääripää, elämäntilanteesta johtuen on tapahtunut juuri kuvailemasi veltostuminen ja tylsistyminen, jopa välinpitämättömyys, jota sitten pakenen pidemmille reissuille. Tämä postaus kannustaa ja inspiroi muuttamaan omaa elämää mieluisampaan ja tasapainoisempaan suuntaan. Kiitos siitä! :)

    Mielenkiinnosta haluaisin kysyä sinä miten koet joogan ja mahdollisen kristillisen/tai muun vakaumuksen kohtaavan? Aihe voi olla liian henkilökohtainen, ja ymmärrän jos haluat jättää vastaamatta.

    • Vilma Peltonen

      Kiitos Sofia! <3 Ihana kuulla, jos postauksesta löytyi inspiraatiota!

      Toi sun kysymys on tosi hyvä, mutta mä itse koen, että näissä ei oo mitään ristiriitaa. Joogaa on niin monelaista, että joogatakseen yhteyttä hindulaisuuteen ei tarvitse olla ollenkaan, vaikka jooga olisikin hengellistä. Toisaalta mun mielestä uskonnoissa rakkaus, lempeys, armollisuus, toivo ja hyvyys ja niihin pyrkiminen ovat itselleni muutenkin vahvinta sanomaa.

  • Kiitos ihanasta tärkeästä postaukesta! <3

  • Tepa

    Ihana ja erittäin ajankohtainen postaus! Oon monesti havahtunut siihen, että nimenomaan odotan kokoajan jotain, esim. tulevaa viikonloppua ja juhlia jotka voi olla viikkojenkin päässä, seuraavaa matkaa jne.,vaikka elämä tosiaan on tässä ja nyt :) Tähän täytyy panostaa ja some-ajan vähentäminen olis just se mistä uskon että omalla kohdalla pitäis alottaa! Hyvää joulun odotusta!