Joogapolkuni tähän asti…

11.11.2018 / ,

Koen, että joogapolkuni on vasta alussa: on valtavasti asioista, mitä en vielä tiedä, osaa tai tunne. Kuitenkin jo nyt tämä matka on antanut ja opettanut paljon. Haluan kirjoitella vähän taustojani joogan parissa, jos ja kun tänne on löytänyt lähiaikoina uusia lukijoita. Kuten olette varmasti huomanneet, jooga-aiheiset postaukset ovat lisääntyneet blogissani ja luulen, että suunta on yhä enemmän tämä. :)

Olen oppinut joogan avulla näkemään itseäni erilailla – lempeämmin. Olen ollut vuosia tosi ankara itselleni ja kropalleni. Ehkä tulen tekemään tästä lähiaikoina omaa postausta, mikäli aihe kiinnostaa?! Joogan avulla olen oivaltanut, miten oma kehoni kertoo asioita. Se on viisas mekanismi ja upea järjestelmä. Olen oppinut kunnioittamaan vartaloani ja keskittämään huomioni enemmän sisimpään ulkoisen sijaan – kiinnostumaan siitä, miltä mikäkin tuntuu, ei miltä näyttää. Jooga muistuttaa minua tärkeistä asioista ja arvoista. Joogaharjoitukseni on melkein ainut hetki päivässä, kun muistan keskittyä hengittämiseen ja kun minulla ei ole kiire mihinkään.

Matolla otan aikaa itselleni ja hyvinvoinnilleni. Yhä suorittaja minäni ottaa välillä vallan, jolloin keskityn vain asanoissa edistymiseen, ulkoisiin askeliin. Tavoitteenani on kuitenkin oppia hallitsemaan mieltäni ja ajatuksiani paremmin, olla tasapainoisempi. Minussa on herännyt myös siemen, että haluaisin jo nyt levittää sitä hyvää oloa, minkä jooga on antanut. Haluaisin, että kaikki voisivat kokea joogan ilon ja positiivisen vaikutuksen elämään.

Joogaa kokeilin ensimmäisen kerran joskus 12 vuotta sitten, jolloin ajattelin sen olevan ihan liian rauhallista minulle. Kun elämä on muuttunut kiireisemmäksi, nimenomaan tuo rauhallisuus on parasta. Muistan, kun kävin joskus 19-vuotiaana Saksassa yksityistunnilla. Joogaopettaja kertoi minulle, että liikkuvuuteni on hyvällä tasolla, mutta tarvitsen lisää voimaa. Luulin olevani tosi hyvässä kunnossa, olenhan aina urheillut paljon. Tuo haastoi minua, sillä kehon kannatteluni ei riittänytkään kaikkiin asanoihin. Tajusin, että jooga on fyysisesti loputtomasti haastavaa. Aloin käydä joogassa useammin, mutta alkuun se oli minulle vain treenimuoto.

Englannissa asuessamme löysin joogasta paljon muutakin kuin yhden tavan muiden joukossa pitää kehoani fyysesti hyvässä kunnossa. Oikeastaan joogasta tuli intohimoni ja osa elämäntapaani. Meditoin, jätin lihan pois ruokavaliostani, kirjoitin ja kuvasin jooga-aiheisia juttuja blogiini ja someen, kävin ayurveda konsultaatiossa ja joogafestivaaleilla, aloin lukea ja seurata joogajuttuja sekä tutustua muihin saman henkisiin ihmisiin. Joogasin lähes päivittäin ja siitä tuli lempihetkeni päivässä. Minulla oli matto aina valmiina levitettynä olohuoneessa. Pienillä paikkakunnilla asuminen ulkomailla sekä jatkuva muuttaminen ja reissaaminen, vaikeuttivat vuosia päämäärätietoisen harjoituksen muodostumista. En ole pystynyt vasta kuin kesästä asti käydä toistuvasti tietyillä tunneilla ja opettajilla. Toisaalta on tullut kokeiltua kaikenlaista.

Online-tunneilta olen oppinut, miten voin koostaa harjoituksen – miten eri tyylilajit eroavat toisistaan. Olen oppinut, mitä joogavälineillä voi tehdä ja mihin teoriassa esimerkiksi alaspäin katsovassa koirassa tulisi huomion kiinnittää. Pari kolme vuotta harjoittelin pääosin niin, ettei kukaan korjannut asentojani, antanut palautetta, huomauttanut yliojentuvista raajoistani tai kertonut, mikä tekniikka voisi auttaa eteenpäin. On ollut yksinäistä yrittää lukea asioita netistä tai kirjasta ilman vuorovaikutuksellista keskustelua. Opin kuitenkin ottamaan vastuun omasta harjoituksestani ja joogaamaan itsenäisesti. Tieto siitä, että minulla on aina mattoni ja harjoitukseni, lohduttaa minua. Tuli mitä tuli, missä päin maailmaa vaan, voin turvautua omaan rutiiniini.

Varsinkin viime aikoina olen huomannut, miten iso merkitys edistymisen kannalta kuitenkin hyvällä opettajalla on. On tärkeää, että joku välillä haastaa tekemään toisin kuin on tottunut. Ja on niin ihanaa saada opettajan kontakti, tuki ja kokemus avuksi. Siksi ehkä itsekin haluan joogaopettajaksi.

Leave a comment

Puuhastele parempi mieli osa 2

En ole mikään erityisen kätevä käsistäni, mutta tietynlainen käsillä tekeminen on tosi rentoutattavaa. Se tuli taas mieleen, kun katsoin näitä kuvia, jotka on otettu Thaimaan pressireissullamme keväällä. Suosittelen vierailemaan Baan Kang Wat taiteilijakylässä, jos Chiang Maissa joskus käytte! Tämä taidekommuuni oli ehdottomasti suosikkipaikkani parin päivän Chiang Mai visiitillä. Pääsimme, jopa kokeilemaan indigovärjäystä. Niin mukavaa puuhaa! En tiennyt etukäteen juuri yhtään, mikä kuvio sieltä huiviin tulee… Tämä tytön käsissä pitämä huivi on minun tekemäni kuviointi, joka syntyi puupalikoilla, jäätelötikuilla, pyykkipojilla ja kuminauhalla. :)

Kirjoittelin blogin alkuaikoina postauksen vastaavalla otsikolla kuin tänään ”Puuhastele parempi mieli” (nyt tuo postaus ei ole enää näkyvissä). Pointtina oli, että jos on huono mieli, kannattaa kokeilla aloittaa joku mukava konkreettinen käsillä tekeminen. Ainakin itselläni tämä usein toimii! Postauksen alustuksessa pohdin, mitä tehdä, kun olen tottunut käyttää kaiken vapaa-ajan urheiluun ja nilkka on nyrjähtänyt?! Tv:tä en katsonut näihin aikoihin ollenkaan ja kokkailukaan ei ollut oikein juttuni.

Listasin viisi kivaa vapaa-ajan puuhastelua kotona. Tältä listani näytti vuonna 2012:

1.Päiväkirjan kirjoittaminen. Kun ei ehdi purkaa sivutolkulla ajatuksia ylös, voi tehdä ranskalaisilla viivoilla kiitollisuuspäiväkirjaa.
Kymmenen hyvää asiaa päivässä saa jo lasin näyttämään täydeltä.

2.Opiskelu omaksi iloksi. Opiskelu on oikeasti rentouttavaa, jos ei ole deadlinea tai paineita muistaa oppimaansa.
Kun opiskelee itseään kiinnostavaa asiaa ja ajattelee, että kaikki päähän jäävä tieto on plussaa, on uuden asian ymmärtäminen erittäin palkitsevaa. Helppo tapa saada onnistumisenelämyksiä ja tätä kautta parempi mieli. Itse teen kaikesta miellekarttoja. Se on melkein kuin piirtäisi, joten muistiinpanojen tekemisestä tulee heti hauskempaa + ahaa-elämykset lisääntyvät, kun kokonaisuudet loksahtavat paikoilleen (ainakin, jos on kuvamuisti).

3.Ideoiden ja toiveiden kirjoittaminen vihkoon. Ala-asteella oli pulpettivihko, johon sai raapustaa ja rustailla, mitä mielen teki. Minulla on vieläkin samantapainen aina laukussa. Oikeastaan keräilen kauniita vihkoja, koska kuulun niihin, jotka pitävät kirjaa kaikesta. Välillä tietty piirrän, suunnittelen ja merkkaan muistiin, mutta suurimmaksi osaksi töherrän jotain. Tämä on varmasti tuttua niille, jotka rakastavat listoja ja tilastoja?

4.Yksinkertaisesti uppoutuminen hyvään kirjaan. En tiedä tehokkaampaa keinoa päästä hetkeksi toiseen maailmaan.

5. Leikekirjat. Jos olisi aikakauslehtiaddiktio, saisin varmaan diagnoosin. Ulkomailla ollessani tuntuu, että putoan jotenkin kärryiltä, jos jotkut lempilehdistäni jää osaltani kaupanhyllylle. Minulla on melkein pakkomielle vähintään edes selata läpi parisen kymmentä lehteä kuukaudessa. Imagesta Dekoon, Me Naisista Trendiin, K&T:stä Annaan ja Elleen. JNE. Silti lemppareitani ovat Gloria, Olivia, Evita, Fit ja Me Naiset Sport (varmaan unohdin jonkun?!). En meinaa raaskia heittää lehtiä pois, koska niistä voi aina inspiroitua myöhemminkin… Ratkaisuni sille, etteivät kanssaelelijät näe vain lehtivuoria ympärillään, on leikata parhaat jutut talteen. Meditoivaa puuhaa tämäkin.

Ajat ovat kyllä vähän muuttuneet vuodesta 2012… :D

Nyt voisin sanoa:

1. Kirjeen kirjoittaminen itselle tulevaan tai kortin kirjoittaminen kaverille. KÄSIN, ei tietokoneella tai puhelimella. ;)

2. Aarre-kartan tai inspiraatiotaulun askartelu. Olen kirjoittanut tästä oman postauksen, joka löytyy TÄÄLTÄ.

3. Kutominen tai virkkaaminen. Pari vuotta sitten kudoin viimeksi lapaset Laurille. Tekisi mieli taas kutoa jotain. En ole mikään käsityöihminen ollenkaan, mutta kun pääsee vauhtiin, niin tämä on käsillä tekemistä parhaimmillaan.

4. Aikuisten (tai lasten) värityskirjan värittäminen. Love it! Piirtämistä myös!

5. Toisille hiusten letittäminen. Voi kun olisi aina jono päitä letitettävänä. Vähän hölmöä, mutta haaveilen, että minulla olisi tyttölapsi, jolle saisin tehdä joka päivä erilaisia kampauksia. ;)

6. Kaappien järjestely. En pidä siivoamisesta, kun puhutaan pesuaineista, imureista sun muusta. Mutta minusta on kivaa ja rentouttavaa järjestellä.

Melkein jo tuo kirjeen kirjoittaminen on niin ja näin, onko se liian ajatuksia vaativaa. Huomaan, että ajat ja elämäntilanteet tosiaan muuttuvat. Nyt tarvitsen työn vastapainolle jotain, jossa ei tarvitse ajatella oikeastaan ollenkaan.

Mistä ”puuhastelusta” te pidätte, mistä kotitekemisestä teillä tulee hyvä mieli? :)

1 comment